”Sananvapaus ei periydy”

 

 

Kun Ruokanen 18 vuotta sitten ryhtyi johtamaan Suomen Kuvalehden toimitusta, hän sai neuvon.

− Lehden aiempi päätoimittaja Mikko Pohtola sanoi, että toimitusta pitää johtaa kuin solistien kuoroa. On tärkeää luottaa toimittajien asiantuntemukseen ja antaa tilaa moniäänisyydelle, Ruokanen muistelee.

Niin hän teki − ja median maineella mitattuna myös onnistui tehtävässään. Alkusyksystä Ruokanen jäi eläkkeelle aikakauslehdestä, joka tunnetaan kriittisestä ja perinpohjaisesta journalismistaan. Sen agendalla ovat kansainväliset tapahtumat, kulttuuri ja politiikka.

− Päätoimittaja on mentori. Hänen tehtävänään on saada toimittajien luovuus palvelemaan sitä, että lukijalla on tuoretta, perusteltua ja luotettavaa luettavaa, Ruokanen kuvaa toimituksen esimiehen työtä.

Kansanvalistusseura myönsi hänelle vastikään mediasivistyspalkinnon sananvapauden hyväksi tehdystä työstä. Ruokanen ohjaa tunnustuksen kriittiselle journalismille. Sitä tarvitaan yhteiskunnan rakentamisessa.

Median vastuu on globaali

Miksi media kertoo aina vain ikävistä asioista, Ruokaselta kysytään toisinaan. Koska maailmassa on niin paljon korjattavaa, hän vastaa.

− Median tehtävä on näyttää maailma sellaisena kuin se on, jotta epäkohtiin voidaan tarttua. Media ei tuomaroi, moralisoi eikä päätä lukijan mielipidettä.

Sen myötä, kun teknologia kutistaa maailmaa, journalistien työsarka lavenee.

Tapani Ruokanen

  • syntyi vuonna 1951 Rovaniemellä
  • on toimittaja ja pappi
  • on koulutukseltaan teologian maisteri
  • on toiminut eri järjestöjen luottamustehtävissä
  • on kirjoittanut teoksia Kaukoidästä ja merkkihenkilöistä
  • johti Suomen Kuvalehden toimitusta vuosina 1996–2014.

− Medialla on globaali vastuu siitä, että maapallo jää elettävässä kunnossa tulevillekin sukupolville, Ruokanen sanoo.

Yleisöä kosiskeleva sensaatiohakuisuus vain vie mediaa toiseen suuntaan. Se koettelee journalismin uskottavuutta. Ongelmaa ei ratkaista rajoittamalla sananvapautta, Ruokanen uskoo.

− On tärkeää, että Suomessa säilyy monipuolinen media, joka kilpailee keskenään, paljastaa ja korjaa toinen toisensa virheitä.

Sananvapaus, sen tärkeämpää arvoa ei journalistilla ole puolustettavanaan. Se on oikeusvaltion perusta ja kriittisen journalismin ehto.

− Sananvapaus ei periydy, vaan se pitää opettaa jokaiselle sukupolvelle erikseen, Ruokanen muistuttaa.

Kansalaisjournalisti vai toimittaja

Nostamalla keskusteluun epäkohtia ja kertomalla tarinoitaan media luo yhteisöjä. Keskustelu ryöppyää Twitterissä ja Facebookissa vilkkaammin kuin koskaan. Siinäkin on elinikäisen oppimisen paikka.

− Sosiaalinen media testaa kykymme asialliseen, rehelliseen ja avoimeen keskusteluun. Siihen oppiminen on kasvatuksen, kodin ja ennen kaikkea jokaisen oma asia.

Samaan aikaan kun mediatalot rimpuilevat vaikeuksissaan, median kuluttajilla on paremmat ajat kuin koskaan. Se on meneillään olevan mediamurroksen paradokseja.

− Saamme nopeasti tietää, mitä maailmassa tapahtuu, voimme itse osallistua keskusteluun ja toimia tiedon välittäjinä. Joukkotiedotuksen aika on päättynyt, on alkanut kommunikaation aika, Tapani Ruokanen sanoo.

Kansalaisjournalismin aikana silminnäkijäraportointi korostuu: ihmisillä on välineet ja taidot raportoida paikan päältä tapahtumista. Median vahvuus on toimittajien osaaminen, jota ei korvaa hienoinkaan videokamera. Journalisti osaa arvioida lähteitä, suunnata jutun yleisölleen ja taustoittaa tapatumia.

Lukijan pitää olla kriittinen

Tapani Ruokasen mukaan kriittinen journalismi on perinnäisen median ainoa selviytymiskeino mediamurroksessa. Media on pidettävä kiinni tehtävästään antaa ihmisille tietoa, jotta he voivat muodostaa oman kuvansa maailmasta.

− Mutta myös lukijan pitää olla kriittinen. Se on mediasivistyksen ydin, hän lisää.

Mediasivistys, Kansanvalistusseuran tunnustuksen aihe, on perusasioiden oivaltamista. On esimerkiksi tärkeä ymmärtää, että kullakin medialla on oma, lukijaa palveleva agendansa. Sen mukaan media valitsee aiheensa, näkökulmansa ja tulkintansa.

− Aatteellisen median agendaa voi värittää yhteisön tavoitteellinen arvotausta, riippumattoman median agenda voi olla pyrkimys puolueista ja eturyhmistä riippumattomaan luotettavaan tietoon. Läpinäkyvyyden takia agenda on tärkeä kertoa yleisölle, sanoo journalisti, jolla on omaa kokemusta niin kristillisestä sanomalehdestä kuin riippumattomasta aikakauslehdestä.

Pyri aina parhaaseen

Elokuussa Tapani Ruokanen toimitti viimeisen Suomen Kuvalehden numeronsa. Nyt hän kouluttaa journalisteja kirjoittamaan yhä parempia tekstejä, tviittaa kiintoisista havainnoistaan ja suunnittelee ryhtyvänsä mentoriksi nuorille yrittäjille.

Kuten aiemmat päätoimittajat, hänkin jakelee neuvojaan kollegoille. Vaikkapa näin.

− Tee aina oma parhaasi, niin hyvä kuin itse osaat, koko sielullasi. Itseään voi aina kehittää, mutta ei kannata tarjota huonompaa kuin mihin pystyy.

The post ”Sananvapaus ei periydy” appeared first on Souli.