Koulutusalan tutkimuskatsauksia tekevä, Aarhusin yliopiston yhteydessä toimiva Dansk Clearinghouse on analysoinut kouluissa käytettäviä kokeita käsittelevää kansainvälistä tutkimusta 28 vuoden ajalta. Kokonaisarvio osoittaa, että muodollisten kokeiden edut eivät kumoa niitä kielteisiä vaikutuksia, joita kokeilla on varsinkin heikosti menestyville oppilaille. Kokeiden tulokset voivat vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja itsetuntoon sekä myönteisesti että kielteisesti.
Tutkimuksessa todetaan, että opettajien osaamista kokeiden kehittämisessä, käytössä ja analysoinnissa tulisi kehittää esim. analysoimalla opettajankoulutuksessa oppilaiden vastauksia vastaus- tai virhetyyppianalyysien avulla.
Linkkejä:
Analyysi: www.dpu.dk/site.aspx?p=6641&newsid1=8658
Dansk Clearinghouse for Uddannelsesforskning: www.dpu.dk/clearinghouse

Mer om: forskning

Niin sanotussa 2. kiintiössä hakevien osalta otetaan huomioon myös muita hakukriteerejä kuin lukiotodistuksen arvosanat. Kiintiön hakijamäärät kasvoivat myös maan suurimmissa koulutusohjelmissa, eli lastentarhanopettajan, peruskoulunopettajan ja sairaanhoitajan ammatteihin tähtäävissä koulutuksissa. Lastentarhanopettajakoulutuksen hakijamäärä kasvoi jopa 16 %, sairaanhoitajakoulutuksessa kasvua oli kahdeksan prosenttia ja opettajankoulutuksessa viisi prosenttia. Suurinta hakijamäärien kasvu oli uusissa kaksivuotisissa ammatillisissa korkeakoulutusohjelmissa, joihin hakijoita oli 37 % edellisvuotta enemmän.
Hakijamäärien kasvuun lienee useita syitä. Finanssikriisi on lisännyt työttömyyttä etenkin ammattitutkintoa vailla olevien keskuudessa. Koulutusohjelmia on myös uudistettu erilaisten hankkeiden avulla: esim. koulutuksen opetussisältöjä ja teorian ja käytännön suhdetta on kehitetty.
Suurin osa opiskelijoista opetusministeriön alaisiin koulutuksiin valitaan kuitenkin 1. kiintiöstä, jonka hakuaika loppuu 5. heinäkuuta. Hakijamäärä voi siis nousta entisestään.
Linkki Tanskan opetusministeriön sivuille

Mer om: utbildningspolitik

Pioneerikoulutus sai alkunsa opetusministeriön Pioneerikampanjasta, ja se on suunnattu kaikille opettajille ja kouluttajille, jotka työskentelevät opetusministeriön alaisissa oppilaitoksissa. Koulutuksen keskiössä on innovatiivisten työtapojen ja didaktisten metodien kotouttaminen yksittäisiin oppilaitoksiin. Koulutus koostuu neljästä moduulista. Siinä keskitytään konkreettisiin harjoituksiin, joita osallistujat voivat hyödyntää, kun heidän oman oppilaitoksensa koulutusta kehitetään ja uudistetaan. Koulutusohjelma alkaa keväällä pilottihankkeena. Osallistujat työskentelevät erilaisissa ja eri koulutustasoja edustavissa oppilaitoksissa. Heitä yhdistää into kokeilla uusia luovia, innovatiivisia työtapoja.
www.e-pages.dk/uvm/5/

Mer om: utbildningspolitik, innovation

Elinikäisen oppimisen neuvoston tehtävät ovat aikuiskoulutusneuvoston tehtäviä laajempia, eivätkä rajaudu yksinomaan aikuiskoulutuskysymyksiin. Sen tehtävät kattavat elinikäisen oppimisen näkökulman ja työelämässä tapahtuvan oppimisen kautta kaikki koulutusasteet ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopetukseen. Neuvoston tehtäväala kattaa myös vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen. Neuvoston tehtävissä on otettu huomioon työnjako työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston kanssa.
Uudistuksen taustalla ovat hallitusohjelmaan kirjattu aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus sekä vapaan sivistystyön kehittämisohjelma vuosille 2009-2012.
LINKKI

Mer om: livslångt lärande

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työtilanne näytti runsas vuosi valmistumisen jälkeen usealla mittarilla paremmalta kuin yliopistotutkinnon suorittaneiden. Työttömyys on ammattikorkeakouluista valmistuneilla muutama prosenttiyksikkö vähäisempää kuin yliopistosta valmistuneilla. Vakituiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä ammattikorkeakoululaisilla.
Työllistymiseen liittyvistä faktoista huolimatta yliopistolaiset ovat huomattavasti ammattikorkeasta valmistuneita tyytyväisempiä koulutukseensa ja sen tarjoamiin työelämävalmiuksiin. Ristiriita herättää kysymyksiä esimerkiksi siitä, nähdäänkö yliopistokoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet liian toiveikkaasti. Toisaalta näyttäisi, että reitti työelämään on ammattikorkeakoulusta suorempi, mutta yliopistokoulutuksen saaneet uskovat monipuolisempiin mahdollisuuksiin työuransa tulevina vuosina.
http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT000032A6.html

Mer om: högre utbildning, yrkesutbildning

Neuvottelujen jälkeen Islantiin on muodostettu uusi hallitus, jota johtaa sosiaalidemokraattien Jóhanna Sigurdadóttir. Ensimmäistä kertaa Islannin demokraattisen historian aikana vasemmistopuolueilla (sosiaalidemokraatit ja vasemmistovihreät) on enemmistö parlamentissa. Islanti on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2009, ja monet islantilaisvaikuttajat ovat korostaneet, että pohjoismaista yhteistyötä tulisi vahvistaa. Vasemmistovihreiden Katrín Jakobsdóttir jatkaa koulutuksesta, tutkimuksesta ja kulttuurista vastaavana ministerinä ja saa nyt vastuulleen myös pohjoismaisen yhteistyön.

Mer om: utbildningspolitik

Islannin yliopiston täydennyskoulutusinstituutti on esitellyt uuden maahanmuuttoaiheisen maisteriohjelman. Koulutuksen arvioitu kesto on kaksi lukukautta ja laajuus 45 ECTS-opintopistettä. Sen voi suorittaa myös etäopiskeluna. Koulutuksen sisältö on monipuolinen, ja siinä käsitellään paljon maahanmuuttajatyössä esiin tulevia aiheita.
www.endurmenntun.is

Mer om: högre utbildning, fortbildning, invandrare

Laissa sivistysliitot on selkeästi määritelty elinikäisen oppimisen tärkeiksi toimijoiksi. Laissa yksilöidään joitakin tärkeitä päätavoitteita. Sivistysliittojen tehtävänä on vastata jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin mm. edistämällä ihmisten elämänhallintataitoja ja lisäämällä koko väestön opiskelumotivaatiota ja -mahdollisuuksia.
Tavoitteet eivät toki ole uusia, ja ne ovat ohjanneet sivistysliittojen toimintaa aiemminkin. Nyt ne on kuitenkin ilmaistu selkeästi laissa, joka velvoittaa sekä poliitikkoja että sivistysliittoja.
Lue lisää…

Mer om: studiecirkel, utbildningspolitik

Hallitus esitti 15. toukokuuta lisäbudjettinsa, jossa esitetään 3800 uuden opiskelupaikan luomista yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ammattioppilaitosten rahoitusta lisätään 20 miljoonalla kruunulla, joka merkitsee 400–450:tä uutta opiskelupaikkaa. 20 miljoonan kruunun lisäpotti suunnataan aikuiskoulutukseen Työelämän perustaito-ohjelman kautta ja 35 miljoonaa toisen asteen koulutuksen keskeytysten vähentämistoimiin.
Lue lisää…

Mer om: utbildningspolitik

Aikuisten perustaito-opettajiksi aikoville suunnattua koulutusta tarjotaan Stavangerin yliopistossa
ja Vestfoldin korkeakoulussa. Koulutus syntyi Voxin aloitteesta, ja Vox on myös osallistunut opetussuunnitelman tekemiseen muiden asiantuntijoiden kanssa.
– Koulutuksessa käsitellään aikuispedagogiikan perusteita ja perehdytään opetettaviin perustaitoihin ja Voxin määrittelemien osaamistavoitteiden pohjalta. Opettajankoulutukseen ei nykyisin sisälly aikuispedagogiikkaa, joten alalla opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Haluamme antaa opettajille varmuutta työhönsä. Opettajien ammattitaidon parantuminen edistää myös koulutuksen laadun varmistusta, sanoo Voxin yksikönjohtaja Margrethe Marstrøm Svensrud.
Lue lisää…

Mer om: vuxnas lärande, lärarfortbildning

• Ammattikoulutusohjelmissa yleissivistävien aineiden tuntimäärää pienennetään ja ammattiopetuksen osuutta lisätään.
• Mahdollisuuksia koulukohtaisten erikoiskurssien tai -ohjelmien järjestämiseen kavennetaan.
• Lukiokoulun pääsyvaatimukset muuttuvat. Korkeakouluun valmistavaan koulutukseen päästäkseen oppilaan on vastaisuudessa saatava hyväksytty arvosana ruotsissa, englannissa ja matematiikassa ja yhdeksässä muussa aineessa. Hallitus muotoillee myöhemmin uudet pääsyvaatimukset myös toisen asteen ammatillisiin ohjelmiin.
• Lukiokouluun tulee kaksi uutta tutkintoa: korkeakoulupätevyyden antava tutkinto ja ammattitutkinto.
• Koulutusohjelmien rakennetta muutetaan. Humanistinen ohjelma ja taloustieteellinen ohjelma otetaan uudelleen käyttöön, kun taas mediaohjelma sulautuu yhteiskuntatieteelliseen ohjelmaan.

Uudistus vaikuttaa myös aikuiskoulutukseen ja koskee osittain myös kunnallista toisen asteen aikuiskoulutusta.
www.regeringen.se/content/1/c6/12/64/61/66728528.pdf

Mer om: utbildningspolitik