7/2009 NVL Uutisia

 

Danmark

Ihmisläheisten alojen koulutuksen suosio rajussa nousussa

Luokanopettajaksi, lastentarhanopettajaksi ja sairaanhoitajaksi opiskelemaan hakevien määrä nousi selvästi viime vuodesta, ja sosionomikoulutukseen tuli ennätysmäärä hakemuksia.
Sairaanhoitajan koulutukseen otettiin sisään 26 % edellisvuotta enemmän opiskelijoita, kun taas luokanopettajakoulutuksen aloittavien opiskelijoiden määrä nousi 13 %:lla ja lastentarhanopettajan koulutuksen aloittavien määrä 22 %:lla. Hakijamäärän kasvuun on monia syitä. Koulutusohjelmien rakennetta on muutettu ja kehitetty ja niiden imagoa on pyritty parantamaan. Hoitoalan ja opetusalan suosio johtuu mm. niiden käytännönläheisyydestä, hyvästä työllisyystilanteesta ja ihmisläheisyydestä. Opiskelemaan hakevien määrä on noussut myös muilla aloilla. Toisen asteen jälkeisten koulutusten hakijamäärä oli tänä vuonna suurempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Hoito- ja opetusalan lisäksi kasvu on ollut rajua myös biotieteiden alalla.
Lisätietoa (tanskaksi):
Stor stigning i optaget på uddannelserne til lærer, pædagog og sygeplejerske
Velfærdsuddannelserne er Danmarks største uddannelser
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Enemmän pedagogiikkaa ammattioppilaitoksiin

Teknillisten ammattioppilaitosten opettajat ahdistuvat joutuessaan käyttämään paljon aikaa hallinnollisiin töihin ja kokouksiin ja vähemmän aikaa siihen, mikä heidän sydäntään on lähinnä – opettamiseen, opiskelijoiden kohtaamiseen ja pedagogiseen sekä ammatilliseen kehittymiseen.
Tämä käy ilmi ammattiopettajien rekrytointia ja työssä pysymistä käsittelevästä tutkimuksesta, jonka Tanskan ammattikasvatuksen tutkimuskeskus NCE (Nationalt Center for Erhvervspædagogik) on tehnyt. Tutkimuksessa tarkastellaan tekniikan alan oppilaitosten opettajien työoloja pedagogiikan kannalta. Opettajat toivovat, että heillä olisi enemmän aikaa kokeilla ja kehittää uusia opetusmenetelmiä sekä keskittyä heikompiin opiskelijoihin. Tutkimuksessa suositellaan, että oppilaitosten johto tukisi enemmän opettajien ammatillista ja pedagogista kehitystä.
Lisätietoa (tanskaksi).
NCE:n verkkosivut: www.delud.dk
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk
Mer om: forskning

Vapaa sivistystyö räätälöi ratkaisuja tietoyhteiskunnan laidalla tasapainotteleville

IFU – Yksilöllinen valmistava koulutus
Tanskan hallituksen tavoite on, että 95 %:lle ikäluokasta taataan koulutuspaikka, mutta edelleen 20 % jokaisesta ikäluokasta jää ilman nuorisoasteen koulutusta. Tilanteeseen on moninaisia syitä, ja se edellyttää joustavia ratkaisuja. Eksternaattikansanopistot ja opintokeskukset ovat jo kauan tarjonneet joustavia opintomahdollisuuksia, jotka vastaavat myös koulutukseen kielteisesti suuntautuvien ryhmien tarpeisiin. Kansanopistojen ja opintokeskusten toteuttama kehityshanke poiki uuden käsitteen yksilöllinen valmistava koulutus, IFU (Individuel Forberedende Uddannelse).
Samanaikaisesti kehityshankkeen kanssa Steen Elsborg ja Steen Høyrup Pedersen toteuttivat tutkimuksen, jossa tarkasteltiin vapaan sivistystyön pedagogisia erityispiirteitä ja erityisen motivoivia oppimisympäristöjä (ks. kesäkuun uutiskirje). Tutkimusraportin johtopäätöksiä käytettiin IFU- käsitteen pohjana.
Lisää IFU:sta (tanskaksi).
Tutkimusraportti "Mønsterbrydende læringsrum i folkeoplysningen"
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Tutkintojen vertailtavuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan kansallisella viitekehyksellä

Opetusministeriön työryhmä esittää tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen luomista eri tutkinnoille. Viitekehyksen avulla pyritään helpottamaan tutkintojen kansallista ja kansainvälistä vertailtavuutta, parantamaan tutkintojärjestelmän selkeyttä sekä yhtenäistämään ja lisäämään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista.
- Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys ei ole pelkkä tekninen työkalu tutkintojen luokittelua varten. Kansallisen viitekehyksen avulla voidaan edistää oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa ja kotimaassa oppilaitoksesta tai työpaikasta toiseen, Virkkunen toteaa.
Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen European Qualifications Framework -viitekehyksen (EQF) pohjalle. Viitekehyksessä on kahdeksan tasoa, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon saakka.
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/08/Viitekehys.html?lang=fi
E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Aikuiskoulutusta vahvistetaan

Opetusministeriö esittää aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoja lisättäväksi 25 miljoonalla eurolla.
Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan käynnistämällä Osaava -täydennyskoulutusohjelma ja kohdentamalla siihen 8 miljoonaa euroa vuonna 2010. Liikenneopettajakoulutus on tarkoitus järjestää erikoisammattitutkintoon johtavaksi. Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta lisätään
Koko työikäisen aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseen lisätään jatkamalla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (Akku) toimeenpanoa. Painopisteenä ovat työelämässä tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja joustavat koulutuksen yhdistelymahdollisuudet.
Oppisopimusmuotoisen ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa ehdotetaan lisättäväksi taantuman vaikutusten lieventämiseksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta laajennetaan. Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön tarpeisiin. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tehostetaan. Lisäksi parannetaan vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksia. Aikuisopiskelun etuusjärjestelmiä selkiytetään ja laajennetaan rahoituspohjaa.
Opintoseteliavustusten määrää lisätään ja suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutuksen aktivoimiseen.
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/07/budjettiehdotus2010.html?lang=fi
E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Island

Islannin yliopistossa ennätysmäärä opiskelijoita

Islannin yliopistossa opiskelee nyt alkavalla syyslukukaudella yli 15 000 opiskelijaa, mikä on enemmän kuin koskaan. Hakijamäärä kasvoi 20 % edellisvuodesta.
Syksyllä opintonsa aloittaa noin 3700 uutta opiskelijaa ja 1300 uutta jatko-opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoita on yhteensä 10 400 ja jatko-opiskelijoita 3400. Myös tohtoriopintojen suorittajia on ennätysmäärä, noin 400. Niin ikään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti: alkavalla lukukaudella heitä on reilut 700. 
www.hi.is/is/frettir/studentar_vid_hi_verda_rosklega_15000_i_haust
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Toisen asteen opintoihin hakevien aikuisten määrä hienoisessa kasvussa

Lähes tuhat yli 18-vuotiasta hakijaa on vielä vailla opiskelupaikkaa syksyksi.
Islannin opetusministeriössä aiotaan pohtia, mitä muita opiskelumahdollisuuksia näille aikuisille on tarjolla. ”Hakijamäärän kasvu on niin vähäinen, ettei se ole suoraan aiheuttanut tämän ryhmän jäämistä ilman opiskelupaikkaa”, sanoo opetusministeri Katrín Jakobsdóttir. Hän korostaa myös, että ilman opiskelupaikkaa jääneiden aikuisten työllistyminen on melko epätodennäköistä nykyisessä taloustilanteessa. Opetusministeri ja sosiaaliministeri haluavatkin asettaa työryhmän keksimään opintomahdollisuuksia alle 25-vuotiaille työttömille aikuisille. Näitä voisivat olla esim. iltaopinnot, etäopinnot ja muut elinikäisen oppimisen keskusten tarjoamat opinnot, joista kertyy opintopisteitä.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Norge

Aikuisten oppimisen maisteriohjelma

Norjan teknillis-luonnontieteellisen yliopiston NTNU:n aikuisten oppimisen tutkimusyksikkö on käynnistänyt aikuisten oppimisen maisteriohjelman.
Opinto-ohjelman tavoitteena on antaa tutkimuspohjaista tietoa aikuisten oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä.  Ensimmäinen vuosikurssi alkaa syksyllä 2009. Maisteriohjelmaan sisältyy teoriaopintoja ja käytännön tietoa aikuisten oppimisen organisoinnista, toteuttamisesta ja arvioimisesta koulutuksen ja työelämän puitteissa sekä muissa ympäristöissä, jossa aikuisten oppimista tapahtuu.
Maisteriohjelman voi suorittaa täyspäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa tai osa-aikaopintoina 3–4 vuodessa. Ohjelma rakentuu pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Pakollisiin opintoihin sisältyy mm. tutustuminen aikuisten oppimisen eri teoriasuuntauksiin ja runsaasti metodologiaopintoja. Valinnaisia aineita voi valita myös NTNU:n muista opinto-ohjelmista. Maisteriopintojen lopussa opiskelija kirjoittaa 30 opintopisteen laajuisen ohjatun tutkielman.
Lisätietoa norjaksi: www.ntnu.no/studier/voksneslaering/master/
Jakob Sletten
E-post: sletten(ät)nade-nff.no

Oikeus oppia

Tuore selvitys lasten, nuorten ja aikuisten oppijoiden erityisen tuen tarpeesta luovutettiin Norjan opetusministeri Bård Vegar Solhjellille 2. heinäkuuta.

Selvityksessä ehdotetaan toimenpiteitä, joilla oppimismahdollisuuksia voitaisiin tukea. Selvitys painottuu perusasteen opintoihin, mutta se sisältää myös toisen asteen opintoja ja aikuiskoulutusta koskevia toimenpiteitä. Ehdotuksiin sisältyy mm. seuraavaa:  

Oikeus erityistukeen

Oikeus erityisopetukseen korvataan oikeudella erityistukeen.  Tämä oikeus on kaikilla oppilailla, jotka eivät menesty opinnoissaan tyydyttävästi, ja siihen sisältyvät niin henkilöstöresurssit, materiaaliset resurssit kuin hallinnolliset toimenpiteet. Selvissä tapauksissa päätös erityistuesta voidaan tehdä ilman asiantuntijalausuntoa.

Joustavampia koulutusohjelmia

Toisen asteen opintojen yleisaineiden opetusohjelmat eriytetään: ammattiin valmistavat ja korkeakouluun valmistavat linjat saavat erilliset opetusohjelmat yhteistenkin aineiden osalta. Peruskoulunsa päättäville oppilaille, joilla ei ole edellytyksiä suorittaa tavallisia toisen asteen opintoja, tehdään yksilöllistetty opinto-ohjelma.

Koko raportti (norjaksi)

Jakob Sletten
E-post: sletten(ät)nade-nff.no

Sverige

Budjettiesitys lupaa lisää koulutuspaikkoja ja työmarkkinatoimia

Syksyn budjettiesityksessään Ruotsin hallitus on varannut lisää rahaa koulutus- ja työmarkkinatoimiin. Kunnalliseen aikuiskoulutukseen on luvassa 10 000 uutta koulutuspaikkaa, ammattikorkeakoululle 3000 ja korkeakouluille 10 000 uutta paikkaa. Kansanopistoihin liittyvä erityispanostus tuo niille 1000 uutta aloituspaikkaa.
Uusi hakukierros kunnallisen aikuisten toisen asteen ammattikoulutuksen järjestämisestä on parhaillaan menossa. Uusien koulutuspaikkojen tavoitteena on muun muassa helpottaa kasvavaa työttömyyttä ja antaa osallistujille valmiuksia tulevaa noususuhdannetta varten. Keväällä 2009 Ruotsin opetusvirasto jakoi kunnille valtionosuuksia reilun 5000 koulutuspaikan perustamiseksi aikuisten toisen asteen ammattikoulutukseen. Nyt budjetissa on varattu lisävaroja ammattikoulutukseen, joten kunnat voivat hakea tähän tarkoitukseen ylimääräistä valtion tukea. Hakemukset on palautettava viimeistään 21. syyskuuta 2009.
Ruotsin hallitus esitteli 26.8. osia syksyn budjettiesityksestä, johon sisältyy joukko koulutusalaan liittyviä toimenpiteitä vuosille 2010 ja 2011. Uusiin koulutuspaikkoihin suunnataan kunnallisen aikuiskoulutuksen osalta 2 miljardia kruunua, ammattikorkeakoulun osalta 440 miljoonaa kruunua ja korkeakoulutuksen kohdalta kaksi miljardia kruunua. Suunnitteilla on myös työmarkkinatoimia. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneitä työttömiä nuoria halutaan kannustaa opiskeluun erityisillä tukitoimilla. Tähän tarkoitukseen kansanopistoille myönnetään 51 miljoonaa kruunua, joilla luodaan 1000 uutta koulutuspaikkaa.
www.skolverket.se/sb/d/2615/a/14932
http://regeringen.se/content/1/c6/13/05/35/a0b139a3.pdf
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Uusi hakukierros ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä

Vuoden 2009 heinäkuun alussa Ruotsissa otettiin käyttöön ammattikorkeakoulu uutena koulutusmuotona. Ammattikorkeakoulusta vastaavan viraston avajaistilaisuus pidettiin 27.8. sen pääkonttorissa Västeråsissa, jossa myös Ruotsin opetusministeri Jan Björklund oli paikalla. Syksyn aikana koulutuksenjärjestäjät saavat uuden mahdollisuuden hakea oikeutta järjestää ammattikorkeakoulujärjestelmän piiriin kuuluvaa koulutusta.
Ammattikorkeakoulu on uusi koulutusmuoto, jossa teoriaopinnot yhdistyvät työssä oppimiseen. Koulutusta järjestetään aloilla, joilla hyvin koulutetun työvoiman tarve on erityisen suuri. Koulutusohjelmien sisältö perustuu tavaroiden ja palveluiden tuotannossa saatuun tietoon. Tarkoitus on, että ammattikorkeakoulusta valmistuvat siirtyvät suoraan työelämään. Koulutusten sisältöjä ja painotuksia muokataan jatkuvasti työmarkkinoiden tarpeiden mukaan. Tässä mielessä ammattikorkeakoulu eroaa perinteisistä tiede- ja taidekorkeakouluista, joiden tavoitteena on vastata pitkän aikavälin työmarkkinatarpeisiin. Ammattikorkeakoulusta vastaava virasto järjestää syys-lokakuussa uuden hakukierroksen koulutuksenjärjestäjille, jotka haluavat hakea oikeutta järjestää koulutusta vuoden 2010 syksystä alkaen.
www.yhmyndigheten.se
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Vanhustenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma arvioitiin

Tuoreessa tutkimusraportissa arvioidaan hallituksen Kompetensstegen-ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli tukea vanhustenhuollon henkilöstön osaamista.
Ruotsin sosiaalihallituksen alainen tutkimuslaitos IMS on arvioinut hallituksen toteuttaman kolmivuotisen ohjelman. Arvioinnissa kartoitettiin kuusi eri osaamisaluetta, ja tulosten mukaan tukitoimilla on ollut myönteinen vaikutus kolmeen näistä. Raportti on julkaistu sosiaalihallituksen verkkosivuilla.  
LINKKI
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Tukitoimia aikuisille

Miten luodaan vammaisille ja vajaakuntoisille aikuisille soveltuvat opiskeluolot? Erityisopetuksesta vastaavat opetusviranomaiset ovat tehneet tiedotteen, jossa yritetään vastata tuohon kysymykseen. Tiedotteen viesti on, että kaikilla on oltava oikeus koulutukseen.
Tiedotteessa kerrotaan, millaisia tukitoimia on saatavilla ja kuka niistä on vastuussa sekä millaisilla esteettömyysratkaisuilla vammaisten aikuisten opiskelumahdollisuuksia voidaan parantaa. Lisäksi siinä esitellään aikuiskoulutusalan vammais- ja koulutuspolitiikkaa ohjaavia lakeja ja sääntöjä. Tiedote on suunnattu lähinnä aikuiskoulutuksen järjestäjille, päättäjille, oppilaitosten johdolle, opettajille ja opinto-ohjaajille.
www.spsm.se/-System-/Nyhetsarkiv/Information-om-stodinsatser-for-vuxna
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

NMR

Uusi pohjoismainen työelämäaiheinen verkkolehti

Finanssikriisi on hämärtänyt työllisyden ja työttömyyden välistä rajaa ja tehnyt pohjoismaisesta mallista entistäkin ajankohtaisemman. Verkkolehti arbeidslivinorden.org on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita työllisyyteen ja työympäristöön liittyvistä aiheista. Tarjolla on uutisia, keskustelua, kommentteja ja artikkeleita, joissa tarkastellaan erityisesti työelämän pohjoismaista kehitystä ja Pohjoismaiden sekä EU:n välisiä suhteita.
Verkkolehden ensimmäisessä numerossa kerrotaan finanssikriisin luomista uusista työttömyyden muodoista ja siitä, kuinka työntekijöitä painostetaan hyväksymään huonommat työehdot. Kriisi ei ole kohdellut kaikkia Pohjolan maita tasapuolisesti. Tällä hetkellä Suomen, Islannin ja Ruotsin työttömyysaste ylittää Tanskan ja Norjan työttömyysluvut kolminkertaisesti.
Arbeidslivinorden.org -lehteä julkaisee Arbeidsforskningsinstituttet Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta. Lehden kielet ovat norja, tanska ja ruotsi. 
Verkkolehden lukeminen ja uutiskirjeen tilaaminen on ilmaista.
Yhteystiedot: Berit Kvam; berit.kvam@afi-wri.no
www.arbeidslivinorden.org
E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

NVL

Training Needs Assessment

28.9.–1.10.2009, Reykjavik, Islanti
Training Needs Assessment: Opettaja kurssisuunnittelijana – oppilaitoksen ja yritysten välinen työkenttä.
Opettajasta koulutussuunnittelijaksi – yrityskoulutusten räätälöinti.
Lisätietoa...
E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

Norden

Turning Learning

Konferenssi työssä oppimisesta. Malmön korkeakoulu, 1.–2. lokakuuta 2009.
Vielä mahtuu mukaan! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15. syyskuuta.
Turning Learning -konferenssin kotisivuilla on nyt luettavissa artikkeli valmennuksesta ja pedagogisesta ohjauksesta työpaikoilla tapahtuvan oppimisen menetelminä.
Lue lisää sivuston uutislinkistä: www.turninglearning.se
Yhteystiedot:
Lena.Nydahl(ät)mah.se
E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 1.9.2009

NVL:n aloitussivulle