Aiemmin hankitun osaamisen arviointi ja tunnustaminen on kaikille Pohjoismaille haastava tehtävä. Raportin mukaan kaikissa neljässä maassa arviointien käyttöönotto on edennyt parhaiten ammatillisessa peruskoulutuksessa, kun taas korkeakoulutussektorilla eteneminen on ollut hitaampaa. Maille yhteinen piirre on myös se, että osaamisen arviointi ja tunnustaminen on väestölle melko tuntematon  asia. 

Tanskankielinen raportti: Eva.dk 

Hallituksen ja tanskalaisen kansanpuolueen keväällä solmima elvytyssopimus on jättänyt jälkensä budjettiesitykseen. Hallitus kuvaa sopimusta vastuulliseksi talousponnistukseksi, jonka avulla se pyrkii pitämään kiinni opiskelupaikkojen lisäystavoitteestaan, vaikka opetusministeriön alaiset laitokset joutuvat säästökuurille vuosiksi 2011–2014. Vuosina 2011–2013 ministeriöiden tulee säästää puoli prosenttia vuodessa, ja opetusministeriön hallinnonalan säästötavoitteet on jaettu kaikkien koulutusalojen kesken. Säästöjen avulla pyritään mm. turvaamaan muita tärkeitä tavoitteita, kuten koulutuspaikkojen lisääminen ja syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille suunnatut erityispanostukset. Tanskan valtiopäivät pohtii budjettia syksyn aikana.

Lisätietoa ja linkkejä avainpuheisiin, esityksen taloudellisiin seurauksiin ym. (tanskaksi):
Uvm.dk (1)
Uvm.dk (2)

Tämä tosiasia käy ilmi vuonna 2004 ilmestyneestä tutkimuksesta ”Tanskalaisten kulttuuriharrastukset ja vapaa-ajan vietto”. Tanskan kulttuuriperintöhallituksen tuore tutkimus taas kertoo, että tyypillinen museokävijä on 55-vuotias Kööpenhaminan seudulla asuva nainen, joka lukee enimmäkseen kaunokirjallisuutta. Sen sijaan kulttuurin tuottajat ovat useimmiten miehiä, ja kulttuurilaitosten johtotehtävissä sekä mm. taidemuseoissa miehet ovat yliedustettuina. Artikkelissa käsitellään tutkimusten tuloksia mm. sukupuolierojen, ennakkoluulojen ja demokratian näkökulmista. 

Linkki artikkeliin (tanskaksi): Hojskolebladet.dk

Näin kertoo viikottain ilmestyvä Ugebrevet A4, joka on tarkastellut  21 työnvälitysyrityksen tilejä. Kriittistä keskustelua yksityisten kurssien hyödyllisyydestä ja julkisen vs. yksityisen sektorin kurssien talousvaikutuksista on käyty jo jonkin aikaa. Vuonna 2002 Tanskan hallitus antoi myös yksityisille yrityksille mahdollisuuden järjestää työttömien aktivointia. Ajatus yksityisen sektorin käyttämiseen saatiin Hollannista, jossa kuitenkin huonojen kokemusten takia yksityisten toimijoiden käyttöä on nyt vähennetty ja niitä säädellään sertifioinnilla. Asenteet julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden käyttöön liittyvät ideologiaan ja politiikkaan, mutta useilla eri tahoilla vaaditaan nyt kontrollin lisäämistä ja laadunvarmistusta.

Linkki artikkeliin: Ugebreveta4.dk 

Pidemmällä aikavälillä luovuttaisiin vanhempien tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta myönnettäessä opintotukea 18–19-vuotiaille. Itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotukea korotettaisiin, pienimmät opintorahat korotettaisiin. Lisäksi toisen asteen tutkintoihin tulisi määritellä tutkintokohtainen enimmäistukiaika, lukuvuosien tukikuukausien määrä tulisi tarkistaa ja asumislisän myöntämistä joustavoittaa. Toisen asteen opintotuen tason tulisi olla kilpailukykyinen verrattuna muuhun vähimmäisturvaan, jolloin opintotuki edistäisi osaltaan työmarkkinoille kiinnittymistä ja ehkäisisi syrjäytymistä.
Lukuvuonna 2008–2009 opintotukea myönnettiin noin 12 000 toisen asteen opiskelijalle.

www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/08/opintotuki.html?lang=sv&extra_locale=fi

Helsinki Summer Schoolin suunnittelija Pauliina Mikkosen mukaan kesäkoulun ajatuk-sena on tuoda Helsingin akateemiset ja kulttuuriset puitteet osaksi opetusta. Kesäkoulun noin 400 opiskelijaa saapuvat eri puolilta maailmaa ja edustavat 50 eri kansallisuutta, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Opiskelijoille tarjotaan opintojen ohella myös paljon yhdessäoloa, kuten perinteikäs mölkkyturnaus, opastettu veneretki ja perinteinen jäähyväisjuhla.

www.helsinkisummerschool.fi/home/index
www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/8-2010/16-14-04-42

Keskuksilla on mittavia taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Islannin tietokeskuksissa työskentelee yhteensä 900 ihmistä. Vuonna 2009 keskukset tuottivat vajaat kaksi miljardia Islannin kruunua, ja ne tuovat moninaisuutta työelämään ja paikallisiin yhteisöihin.

Islanninkielinen raportti: PDF

Esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden aikana Islannin ohjelmistoteollisuus tulee tarvitsemaan 3000 teknisen koulutuksen saanutta työntekijää. Kampanja tarjoaa uusille opiskelijoille vuoden verran taloudellista tukea, jonka voi käyttää valmistaviin opintoihin tai alempaan korkeakoulututkintoon. 
Ohjelmistoammattilaisille on tarjolla monipuolisia työtehtäviä eri aloilla, joihin kuuluvat muun muassa terveysteknologia, design, vaate- ja taideteollisuus, peliteollisuus, biotekniikka, energia- ja ympäristöala, musiikkiala, elokuva- ja viihdeteollisuus, elintarvikealan kone- ja sähkötekniikka sekä rakennus- ja metalliala. 

Lisätietoa islanniksi: Vinnumalastofnun.is

Strategialla on kolme tavoitetta: Ensinnäkin yliopisto-opetuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden edistäminen islantilaisen yhteiskunnan kehityksen tukemiseksi; toiseksi yliopistojen toiminnan rationalisointi sijoitusten optimoimiseksi; ja kolmanneksi elinvoimaisen ja monipuolisen yliopistotoiminnan ylläpitäminen eri puolilla maata. 
Hallituksen strategia perustuu muun muassa raporttiin ”Education, Research and Innovation Policy: A new direction for Iceland” (Christoffer Taxell, Richard Yelland, Iain Gillespie, Markku Linna, Arnold Verbeek, Reykjavík 2009).

Strategia islanniksi: PDF

Kohderyhmät:
Tilaisuudet on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät lastentarhoissa, peruskoulussa, toisen asteen oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuksen parissa ja jotka ovat kiinnostuneita pohjoismaisesta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä.
Ilmoittautuminen 1. syyskuuta mennessä.

Lisätietoa... (norjaksi)

Paikallis- ja aluetason tapahtumiin haettavissa tukea
Alueellisen ja paikallisen tason tilaisuuksien järjestämiseen on varattu 270 000 kruunua. Näistä 138 500 kruunua jaettiin ensimmäisen hakukierroksen aikana, joten toisella kierroksella haettavissa on vielä 131 500 kruunua.
 
Kuka voi hakea tukea?
Kaikki, jotka suunnittelevat paikallis- tai aluetason tapahtumia voivat hakea rahoitusta: sivistysliitot ja niiden jäsenjärjestöt, VOFO:n aluetoimistot, kunnalliset aikuisoppilaitokset ja kirjastot. Useiden eri toimijoiden välinen laaja yhteistyö tuottaa yleensä  hyviä tuloksia. Hakemukset, joissa tulee mainita tilaisuuden järjestäjä ja luonne, aika, paikka sekä arvio kuluista ja tuotoista, lähetetään 1. syyskuuta mennessä osoitteella VOFO, postboks 9339 Grønland, 0135 Oslo eller til marit.moland(at)vofo.no

Lisätietoa (norjaksi): http://laringsdagene.wordpress.com/

– On hienoa, että tunturissakin voi tenttiä, sanoo opiskelija Nils Anders Sara sanoo, joka suorittaa tentin kesälaitumella puhelimitse. Puhelin on kytketty mönkijään, jotta akussa riittäisi virtaa. Lähistöllä opiskelukaveri Aslak Ole Skum istuu tietokoneen ääressä tunturimökissä. Hänen tentaattorinsa  on myös linjoilla Tromssassa, ja tietokeskus Diehtosiidassa lehtori Mathis Persen Bongo yrittää saada tekniikan toimimaan ennen tentin alkua...

Lisää aiheesta... (norjaksi)

Ruotsin hallitus on asettunut tukemaan ”suositusta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, EQF:n, perustamista elinikäisen oppimisen edistämiseksi”. Suositus kehottaa jäsenmaita luomaan kansallisen tutkintojen viitekehyksen (NQF) ja luokittelemaan kansallisten tutkintojärjestelmien (julkisen koulutusjärjestelmän) tutkinnot NQF:n mukaisesti. Ammattikorkeakouluvirasto sai hallitukselta tehtäväksi laatia esityksen ruotsalaiseksi NQF:ksi. Viraston esityksen tulee olla valmis esitettäväksi hallitukselle 4. lokakuuta 2010.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Eqfinfo.se

Uusi koululaki on yksinkertainen ja selkeä. Se on suunniteltu tavoitteellista koulua varten, jonka keskiössä ovat tieto ja osaaminen. 
Laki heijastaa valtion ja koulutuksen järjestäjän välistä vastuunjakoa ja määrittelee selvästi päättäjien ja toteuttajien tehtävät hajautetussa järjestelmässä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulutus on korkealaatuista ja vertailukelpoista muiden vastaavien koulutusohjelmien kanssa.
Yksi esimerkki koululain uudistuksista on, että nuorisoasteella otetaan käyttöön lukiokoulututkinto. Tutkinnon suorittaminen tulee olemaan mahdollista myös aikuiskoulutuspuolella. Myös oikeutta osallistua aikuiskoulutukseen on laajennettu esimerkiksi korkeakoulukelpoisuuden hankkimisen osalta.

Lisätietoa (ruotsiksi): Skolverket.se

Lopullisessa mietinnössä ehdotetaan, että opetuksen kohderyhmää laajennetaan kattamaan kaikki uudet maahanmuuttajat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan vähintään vuodeksi, lukuun ottamatta vaihto-opiskelijoita. Esityksen mukaan jokaiselle uudelle maahanmuuttajalle tarjottaisiin vähintään 60 tuntia yhteiskuntatietouden opetusta ja opetus tapahtuisi pääosin henkilön äidinkielellä.

Lisätietoa (englanniksi): www.sweden.gov.se/sb/d/12446/a/146149

Färsaarelainen opiskelijajärjestö LFÚ on 1980-luvun lopulta ylläpitänyt pientä opinto- ja uraohjaustoimistoa Torshavnissa. Toimisto on ollut auki kahtena päivänä viikossa, ja se on tarjonnut ohjausta laajalle kohderyhmälle. Toimisto suljettiin opetusministeriön päätöksestä 1. heinäkuuta 2010. LFÚ:n ohjaustoiminnasta vastaa tästä lähin Altjóða Skrivstovan eli kansainvälisten asioiden toimisto, joka tähän asti on antanut ohjausta lähinnä ulkomaille opiskelemaan aikoville. Jatkossa Altjóða Skrivstovan tuottaa ohjauspalveluita kaikille  kohderyhmille.

Lisätietoa (fäärin kielellä): www.setur.fo