Fanfaarin virittäjä

 

 

Säveltäjä Einojuhani Rautavaaran Ilo oppia -fanfaari kajahtaa tulevana sunnuntaina sen merkiksi, että juhla satavuotiaan opiston kunniaksi voi alkaa.

– Esitysmerkintä on con fuoco, tulisesti. Teos puhuttelee raikkaudellaan, energisyydellään ja dynaamisuudellaan, Koivuranta sanoo.

Fanfaarin matka säveltäjän pöydältä kansalaisjuhlaan on onnenkantamoinen, jota hän yhä sulattelee. Viime vuoden loppupuolella Koivuranta kysyi säveltäjän puolisolta, musiikin johtavalta opettajalta Sini Rautavaaralta mahdollisuutta saada juhlaan fanfaari.

Päähenkilö Veli-Antti Koivuranta

  • ikä: 36
  • kotipaikka: Helsinki
  • työ: Helsingin työväenopiston musiikin suunnittelijaopettaja, kuoro- ja orkesterikoulutuksen vastuupedagogi

Rautavaara ryhtyi työstämään teosta aiemmasta sävellyksensä, Suomen itsenäisyyden 75-juhlavuoden fanfaarin pohjalta. Hän lavensi sointipohjaa lisäämällä instrumentteja, vaihtoi sävellajin uudelle kokoonpanolle sopivaksi, hioi harmonioita ja kuunteli kapellimestarin toiveita.

– Kun fanfaarin luonnoksessa esimerkiksi oli kolme pasuunaa, kysyin, olisiko mahdollista saada vielä neljättä, lisäksi saimme lyömäsoittimet. Oikeastaan teoksia yhdistää vain marssityylinen teema, Koivuranta sanoo.

Harkittujen sävelten kudelma

Jotta Einojuhani Rautavaaralle ominaiset riitasoinnut soivat kirkkaina, kukin soittaja on opetellut omaa stemmaansa keväästä lähtien. Syyskaudella käyrätorvien, trumpettien, tuuban, pasuunoiden ja lyömäsoitinten osuudet on hiottu yhteen. Jokaisella äänellä on huolellisesti mietitty paikkansa.

– Jos stemmoissa on epätarkkuutta, musiikin saa kuulostamaan vaikealta, vaikka se ei sitä ole. Oma haasteensa on siinä, että tilausteoksesta ei ole tallennetta, josta sen hahmottaisi.

Vaskisektio on koottu Koivurannan johtamasta Helsinginkadun filharmonikoista. Pitkälle edenneiden harrastajien muodostama sinfoniaorkesteri on aiemminkin esittänyt Rautavaaraa, jonka musiikin sanotaan rakentuvan sisäisistä visioista.

– Rautavaaraa on mahdotonta luokitella yhteen tyylilajiin, vaikka hänen musiikkinsa identiteetti on hahmotettavissa. Musiikista voi poimia esimerkiksi romantiikan ja postmodernismin vaikutteita, mutta se on kiehtovalla tavalla tulkinnanvaraista.

Sävelten ja viinin liitto

Veli-Antti Koivurannalla on taskussaan useita pätevyyksiä kapellimestarista kuoronjohtajaan ja musiikkipedagogiin. Sivuammattiaankin hän pääsee harjoittamaan työväenopistossa.

– Olen työväenopiston ainoa opettaja, jolla on musiikin ja kotitalouden yhdistelmätyö, viinikursseja pitävä multimuusikko sanoo.

Mitäs fanfaarin painikkeeksi kannattaa nauttia?

– Samppanjaa, sehän on luonnollisesti juhlan kruunu, Koivuranta vastaa.

The post Fanfaarin virittäjä appeared first on Souli.