Hyvä lukija,

 

 

Samalla kun luodaan uusia mahdollisuuksia, kuten etäopintoja ja työelämän joustoja, syntyy myös uusia ryhmiä, jotka syrjäytyvät näistä mahdollisuuksista. Tämän DialogWebin teemana on ulkopuolisuus ja osallisuus. Jotkin lehden artikkeleista kuitenkin osoittavat, että molemminpuolisen ymmärtämyksen siltaa on ilmeisesti mahdollista rakentaa riippumatta siitä, mikä ryhmä on jäänyt ulkopuolelle. 

Maahanmuuttajien oppimistahti on yksilöllinen, koska heidän taustoissaan ja opiskelukokemuksen määrässä on suuria eroja, korostaa suomalainen kieltenopettaja Hanna Orblin. Jotkut maahanmuuttajat puhuvat suomea ainoastaan suomenopettajansa kanssa, koska he viettävät vapaa-aikansa muissa etnisissä ympäristöissä. Venäläinen Olga Nerman ei mielestään tunne suomalaista kulttuuria riittävästi päästäkseen mukaan paikalliseen elämänmenoon. Hän kouluttautui siivoojaksi ja sai töitä, mutta jouduttuaan häirinnän kohteeksi hän päätti vaihtaa alaa ja aloitti tulkkikoulutuksen.

Ruotsalainen muslimien sivistysliitto Ibn Rushd pyrkii kuromaan umpeen kuilua ruotsalaisen arkipäivän ja muiden maailmanosien kulttuuriperinteen välillä. Maahanmuuttajien kulttuuri-identiteetin vahvistaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on, että he oppivat tuntemaan ruotsalaisia toimintatapoja päästäkseen sisälle yhteiskuntaan.

Norjassa monilta romaneilta, jotka noudattavat perinteistä liikkuvaa elämäntapaa, puuttuu toiminnallinen lukutaito. Aikuiskoulutushankkeen avulla heille opetetaan perustaitoja ja heitä autetaan lisäämään kansansa ja kulttuurinsa näkyvyyttä nykyajan kontekstissa. 

Ahvenanmaalaisessa hankkeessa vammaiset opettelevat todellisia työtehtäviä työelämässä työnohjaajan tuella. Hanke osoittaa, että vaikka prosessi on pitkä, työllistyminen on mahdollista.

Islantilaisessa Litla-Hraunin vankilassa vangit laulavat kuorossa. Laulaminen luo yhteishenkeä ja iloa, ja esiintymisiin valmistautuminen antaa tavoitteita. Koulutuksella on suuri merkitys, sillä se on mielekästä ajanvietettä ja antaa paremmat mahdollisuudet työnsaantiin tai jatko-opintoihin vangin vapautuessa.

Kirjailija Lars Olsenin mukaan Tanskan koulutusjärjestelmään sisäänrakennetut kasvavat kulttuuriset ja yhteiskunnalliset esteet on poistettava. Maahanmuuttajien ja matalasti koulutettujen yksinhuoltajien lapsilla ei ole samoja perusedellytyksiä ottaa vastuuta omasta oppimisestaan kuin korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla.

EQUAL WHOLE -hankkeessa todettiin, että valtaosa Viron köyhimmissä osissa asuvista, neljään eri alakulttuuriin kuuluvista vanhemmista koki omat kasvatustaitonsa riittämättömiksi. Toistuva epäsopu kotona puolestaan vaikutti kielteisesti työelämään, joten alueilla järjestetty vanhemmuuskoulutus tuli tarpeeseen.

Tästä DialogWebin numerosta saat lukea valikoituja esimerkkejä siitä, millaisia ennakkoluuloja ja rajoituksia yllä mainitut erityisryhmät kohtaavat koulutuksessa ja työelämässä. Lehdessä esitellään myös hankkeita, jotka antavat näille ryhmille uusia osallistumismahdollisuuksia ja muuttavat muiden mukana olevien tahojen näkemyksiä niistä.