Hyvä lukija!

 

Brita Lønstrupin haastattelu tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen siihen, kuinka kokenut pedagogi mahdollistaa kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä puhumisen. Brita Lønstrup käyttää mieluummin tätä nimitystä ilmaisun ”kulttuurienvälinen vuoropuhelu” sijaan. Lønstrup korostaa, että kulttuurieroista ja -yhtäläisyyksistä puhumisen on tapahduttava jossain konkreettisessa yhteydessä tai tietyissä tilanteissa ollakseen mielekästä. Hän antaa myös paljon käytännön neuvoja, kuten että keskustelujen lähtökohtana toimivat tilanteet on pohjustettava hyvin konkreettisesti.

Norjassa on haettu rohkeasti inspiraatioita Malesiasta asti. Malesialaiset esimerkit onnistuneista arkipäivän rasismin kohtaamistavoista ovatkin antoisaa ja mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen! Malesiassa keskustelun pohjana käytetään muun muassa elokuvia, kun taas ruotsalaishanke Home not Homen keskipisteessä on elokuvan lisäksi teatteri. Hankkeen osana elokuvan Suoraan seinään näyttämöversiota esitetään 24:llä eri paikkakunnalla. Lisäksi artikkeli tutustuttaa meidät ”kulttuurien välitilan” (mellanförskap) käsitteeseen ja osoittaa, kuinka suuri potentiaalinen rooli vapaaehtoisjärjestöillä on juuri maahan saapuneiden kotoutumisprosessissa.

Samaan teemaan liittyy myös vuoden Grundtvig Awardin voittaja, turkkilainen hanke Professionals Experience Integration in Turkey, joka on jännittävä roolinvaihtokokeilu. Aiheesta lisää osoitteessa www.eaea.org.

Suomen tämänkertaiseen artikkeliin on haastateltu Anna Kirstinää, joka on Kansan Sivistystyön Liiton KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja. Anna tarjoaa hyviä neuvoja kaikille, jotka ovat aloittamassa uusia yhteispohjoismaisia hankkeita. Hän varoittaa muun muassa uskomasta, että kaikilla on sama käsitys siitä, mitä sellaiset peruskäsitteet kuin kansanopisto ja kansansivistys tarkoittavat.

Ahvenanmaan artikkeli on mielenkiintoinen henkilökuva Heresh Hassanista, Iranin kurdista, joka tuli vaimoineen Ahvenanmaalle pakolaisena vuonna 2005. Hassan painottaa osallisuuden merkitystä kotoutumiselle ja kertoo, että päivittäiset työssä tai opiskelussa saatavat kontaktit edistävät kotoutumista. Islannin artikkeleista toinen kertoo WOMEN-verkostosta (Women Of Multicultural Ethnicity Network), toinen on venäläisen maahanmuuttajaopettajan haastattelu.

Tanskalaisartikkelissa Må jeg få dit netværk? (Voinko saada verkostosi?) esitellään kiinnostavia huomioita ja päätelmiä, jotka osittain haastavat yleisiä käsityksiä siitä, miten eri-ikäiset työntekijät suhtautuvat työpaikan uusiin haasteisiin. Tässä on kyse toisenlaisista kulttuurieroista. Näihin asioihin saatamme palata ensi vuonna, sillä vuosi 2009 on julistettu Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodeksi.

Virolainen artikkeli Looking for Sharing and Support antaa paljon tietoa Viron vähemmistöistä ja maan eri kulttuurien välisestä vuoropuhelusta.

Lyhyesti sanottuna – lehden anti on runsas.  Hyviä lukuhetkiä syyspimeyden keskelle!