Hyvä lukija,

 

Naisten asemassa ja tilanteessa on suuria eroja esimerkiksi Pohjoismaiden ja Baltian välillä. Viron artikkeli haastaa meidät pohtimaan käsityksiämme samapalkkaisuudesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. Virossa pidetään edelleen luonnollisena sitä, että ”mies elättää perheen”, mikä on paradoksaalista, kun suuri osa perheistä koostuu yksinhuoltajaäideistä lapsineen. Tiedämme, että tilanne on erilainen Pohjoismaissa. Tiedämme, että Pohjoismaiden kansanedustajista on noin 40 % naisia ja että naisten osuus politiikan johtopaikoista on maailman huippuluokkaa. Toisaalta saamme lukea, että tasa-arvon linnakkeessa Ruotsissa naiset ansaitsevat vain 83 % siitä mitä miehet. Lisäksi pohjoismaisten pörssiyhtiöiden ja elinkeinoelämän organisaatioiden johdossa on edelleen vain vähän naisia. Miksi edistys on hitaampaa elinkeinoelämässä kuin politiikassa? Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Islanti aikoo käsitellä tasa-arvokysymyksiä marraskuussa järjestettävässä konferenssissa. Ehkäpä silloin saamme lisää vastauksia?

Näistä eroista huolimatta pohjoismaiset naiset ovat selvästi saavuttaneet paljon – ja heidän asemansa on monella tavoin ainutlaatuinen. Lukiessamme Sigrúnin artikkelia sukupuolten välisestä valtataistelusta ja tasa-arvosta Islannissa näemme, millaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia vahvat islantilaisnaiset ovat taistelleet itselleen. Norjalaisessa artikkelissa taas kerrotaan syvään juurtuneesta käsityksestä, jonka mukaan pohjoismaiset naiset pystyvät halutessaan mihin vain!

Pohjolan naisilla on siis kuitenkin edelleen sisarpuolia. Heitä on sekä naapurimaissa, kuten Baltiassa, että Pohjoismaiden rajojen sisällä. Monet maahanmuuttajataustaiset naiset kokevat varmasti jäävänsä pohjoismaisen naisyhteisön ulkopuolelle. Kuinka pohjoismaiseksi naiseksi opitaan? Tätä kysymystä pohditaan sekä Norjan että Tanskan artikkeleissa. Pohjoismaisten naisten velvollisuus on ottaa omakseen nämä siskopuolet ja hyväksyä heidät mukaan joukkoonsa, jotteivät he enää kokisi olevansa lapsipuolen asemassa! Karenin artikkelissa esitelty maahanmuuttajien vertaistukihanke (bydelsmødre eli ”kaupunginosaäidit”) on loistava esimerkki tästä.

Toivon, että artikkelit antavat innoitusta ja iloa syyspimeyteen. Lehdessä on asiaa Färsaarten naisten koulutuksesta, Islannin naisten tasa-arvotaistelusta, virolais- ja ruotsalaisnaisten palkkatasosta, maahanmuuttajaäitien vertaistoiminnasta Tanskassa, norjalaisten maahanmuuttajien ”kaksoisäitiydestä” sekä Suomen NVL-koordinaattorista – vahvasta, ahkerasta naisesta.

Toivotan kaikille vahvoille naisille – ja kaikille muille – oikein hyvää syksyä!

Parhain terveisin Hilde