Hyvä lukija,

 

 

Tämänkertaisen DialogWebin teemana on kielipolitiikka, ja lehti toimii johdatuksena joihinkin kielen ja kielipolitiikan monista näkökohdista.

Saimme suuren kunnian haastatella Vígdis Finnbogadóttiria, joka toimi Islannin presidenttinä 1980-1996. Finnbogadóttir, joka on tällä hetkellä YK:n kielilähettiläs, on aina ottanut ahkerasti kantaa kielitaidon tärkeyden puolesta – sekä äidinkielen että vieraiden kielten. Tässä DialogWebin numerossa hän kertoo lukijoille näkemyksiään kielen merkityksestä ja monista eri rooleista.

Norjan artikkelissa kerrotaan esimerkki siitä, miten norjan kielen opetus parantaa kunnan työntekijöiden työtehoa ja viihtyvyyttä.

Kuurot ja kuulovammaiset, joiden äidinkieli on viittomakieli, ovat vähemmistön sisäinen kielivähemmistö. Ahvenanmaan artikkelissa kerrotaan viittomakielen käyttäjistä ja viittomakielen koulutuksesta.

Nuorten halutaan pitävän pohjoismaisuutta coolina. Tanskassa joukko tulisieluja toimii kielipilotteina, jotka tuovat opetuksessa esiin pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin sisältyviä monia jännittäviä mahdollisuuksia. Färsaarilla pohjoismainen kielipoliittinen julistus on poikinut konkreettisia aloitteita, kuten pohjoismaisen kielikampanjan. 

Jos opiskelijat eivät halua ulkomaille, ulkomaiden on tultava opiskelijoiden luo, kuuluu Malmön yliopiston motto. Yliopistossa kansainvälisyys on osa opinto-ohjelmaa, sillä opiskelijoille halutaan antaa kansainvälisen opiskeluympäristön tuomaa osaamista.

Turun yliopistossa pohjoismaisia kieliä opiskelee aktiivisesti 200 opiskelijaa. Monet heistä yllättyvät siitä, kuinka vaikeita kieliä norja ja tanska ovat. Pohjoismaisten kielten professorin mielestä ruotsin opetukseen pitäisikin mahdollisesti liittää enemmän tietoa tanskan ja norjan kielistä.

Virossa työskennellään ahkerasti sen puolesta, että ainoastaan venäjää puhuva neljännes maan väestöstä oppisi viroa.  Kurssien järjestäminen on mahdollista ulkomailta tähän tarkoitukseen tulevan taloudellisen tuen avulla.

Pohjoismaiden kielimaisema on kirjava, ja meillä pohjoismaalaisilla on paljon jännittäviä mahdollisuuksia laajentaa kielellistä horisonttiamme. DialogWebin numero 2/2011 esittelee joitain näistä monista mahdollisuuksista.

Mukavia hetkiä lehden parissa!