30/11/2021

Island

Elinkeinoelämä, Digitaitoja

8 min.

Islannin digitaalinen osaamisryväs

Nykyisin teknologia ajaa yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä, ja sillä on suuri vaikutus kilpailukykyyn. Teknologia muuttuu jatkuvasti, mutta muutosvauhti on nyt nopeampi kuin koskaan aiemmin.

Islands Digitale kompetanseklynge

Islannin digitaalinen osaamisryväs

Toimiva infrastruktuuri ja hyvin koulutettu väestö

Tarvitsemme arjessamme monimutkaisia digitaalisia apuvälineitä niin vapaa-ajalla kuin töissä. Pohjoismaissa on toimiva digitaalinen infrastruktuuri ja hyvin koulutettu väestö, joka pystyy omaksumaan uusia teknologioita. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet yhtä pitkälle digitalisaatiossa. Islannissa moni on sitä mieltä, että emme ole pysyneet kehityksessä muiden Pohjoismaiden perässä. Siksi kaupan ja hallinnon alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat perustaneet digitaalisen osaamisrypään yhdessä Reykjavikin yliopiston kanssa. Hanke on saanut tukea kolmelta ministeriöltä: innovaatio- ja työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä sekä koulutusministeriöltä. Sen tavoitteena on vahvistaa esihenkilöiden ja työntekijöiden digitaalista osaamista sekä digitaaliseen muutokseen liittyvää tietoisuutta ja ymmärrystä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

DialogWeb tapasi (tietysti Teamsin kautta) johtaja Eva Karen Þórðardóttirin ja kyseli lisää rypäästä, sen synnystä ja strategiasta. Eva Karen on koulutukseltaan opettaja mutta on toiminut valtaosan työurastaan yrittäjänä sekä perustanut ja johtanut yrityksiä nuoresta pitäen. Viime vuodet hän on toiminut koulutuspäällikkönä Siminnissä, joka on Islannin vanhin tietoliikennealan yritys.

Jännittävä haaste oli otettava vastaan

– Minulla on pitkä kokemus yksityishenkilöiden, yritysten ja organisaatioiden kouluttamisesta, opettamisesta, ohjaamisesta sekä johtamisesta. Olen tehnyt sitä koulutuspäällikkönä ja vuodesta 2017 alkaen myös oman konsulttiyritykseni kautta. Kun tarkastelen uraani, on selvää, että olen halunnut auttaa ihmisiä kehittämään osaamista, joka vie heidät hieman lähemmäksi päämääräänsä. Siksi otin vastaan digitaalisen osaamisrypään johtajan paikan, kun sitä tarjottiin minulle, Eva Karen kertoo. Sain kuitenkin myös syyn kysyä itseltäni, miksi ihmeessä en ole aina liittänyt työhöni digitaalista ulottuvuutta työskennellessäni ihmisten kanssa. Minusta on mahtavaa päästä osallistumaan digitaaliseen osaamisrypääseen. Odotettavissa on paljon vaihtelevia, kiinnostavia ja jännittäviä tehtäviä, joiden parissa voin toivottavasti hyödyntää kokemustani ja osaamistani, Eva Karen sanoo.

Inhimillinen näkökulma

– Rypään perustanut ryhmä pohti, haluttiinko tulevan johtajan edustavan pikemminkin teknistä vai inhimillistä näkökulmaa, ja päätyi ottamaan yhteyttä minuun. Miksi? Heidän mielestään suurin tarve oli digitaalisen osaamisen kehittämiselle, joten he valitsivat inhimillisen näkökulman. Monet islantilaiset yritykset ovat päässeet digitalisaatiossa hyvään vauhtiin. Niillä on valmiina strategia, kehittämistavoitteet ja tarvittava teknologia. Työntekijöiden digiosaamisen kehittäminen on kuitenkin monimutkainen tehtävä, joka on monessa yrityksessä tekemättä ja estää strategian toteuttamisen, Eva Karen sanoo.

– Lue myös artikkeli «Be Digital to meet the digital divide».

Digitalisaatio merkitsee myös luovuutta ja kriittistä ajattelua

– Digitalisaatio voi olla vaikea, kallis ja aikaa vievä prosessi. Kivulias vaihe on usein alussa, ja yritykselle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt näkyvät vasta myöhemmin. Digitalisaatioon sisältyy siis ristiriita. Monet ihmiset vastustavat sitä, koska he luulevat, että kyse on lähinnä tekniikasta ja että tekniikka vie heiltä työt. Tämä on kuitenkin perustavanlaatuinen väärinkäsitys. Tekniikka muodostaa vain pienen osan digitaalisesta muutoksesta; kyse on paljon muustakin. Digitalisaatio merkitsee myös luovuutta, uuden luomista ja kriittistä ajattelua. Meidän on suhtauduttava siihen avoimesti ja hankittava osaamista ja tekniikkaa, jotka edistävät tavoitteitamme.

Eva Karen

Eva Karen

Strategia on valmiina

– Viime viikkojen aikana olemme laatineet strategiaa ja suunnitelleet reitin seuraavaan tavoitteeseemme. Meillä on kunnianhimoinen suunnitelma. Ensimmäinen askel on selvittää, millaista osaamista työntekijöillä on tällä hetkellä. Se selvitetään tutkimuksella, jossa jatkokehitetään viime vuodet käytössä ollutta digitaalista itsearviointityökalua, Eva Karen kertoo.

– Kyseessä on laaja työkalu, jota aiomme parantaa ja hieman yksinkertaistaa, koska mielestämme siitä puuttuu muun muassa yksi tärkeä elementti: kriittinen ajattelu. Eli tiedon hankkiminen, analysointi ja arviointi, joita ihminen tarvitsee luodakseen perustellun käsityksen toimintansa pohjaksi. Uuden työkalun kehittämisessä teemme yhteistyötä markkinatutkimustoimisto Prósentin kanssa. Unelmana on luoda digitaalinen tutkimus, johon vastaamalla yritykset voivat selvittää, kuinka pitkällä ne ovat työntekijöiden digitaalisen osaamisen kehittämisessä.

Kiinnostus on suurta

– Kokemuksemme mukaan yritykset ja työntekijät ovat hyvin kiinnostuneita hyödyntämään teknologiaa paremmin voidakseen seurata aikaansa ja tarjota yksilöllisesti mukautettuja, kilpailukykyisiä palveluja. Elämme jännittäviä aikoja, ja valtaosa ihmisistä on tietoisia käynnissä olevista muutoksista. Näemme selvän tarpeen yhteistyöalustalle, jossa voidaan sekä tarjota neuvontaa yrityksen kehittämiseen liittyvissä digitalisaatioasioissa että auttaa yksityishenkilöitä kasvattamaan digiosaamistaan työmarkkinoita varten. Nykyisin uran kehittämisestä ollaan kiinnostuneita¬¬¬. Ihmiset tuntuvat seuraavan tarkkaan suuntauksia ja haluavat olla mukana muutoksessa.

Räätälöityä oppimista

Digitaalinen muutos on avannut meille uusia oppimismahdollisuuksia. Tarvittavia uusia taitoja voi nyt opiskella siten, että oppimisen ajankohta, paikka ja tapa on itse kunkin valittavissa. Luennot voi hakea laitteelleen silloin kun se itselle sopii ja toistaa niin monta kertaa kuin haluaa. Joustavaa verkko-oppimista voidaan yhdistää lähiopetuspäiviin, Eva Karen sanoo. Hän jatkaa:

– Aiomme kehittää monipuolista tarjontaa ja koota markkinoilla olevat vaihtoehdot yhdelle alustalle. Seuraamme, millaista osaamista kulloinkin eniten tarvitaan, ja kokoamme yhteen tarjontaa, josta yritykset voivat itse valita heille sopivimmat vaihtoehdot.

– Lue myös artikkeli kestävästä digitalisaatiosta (tanskaksi): «Han viser vejen til den bæredygtige digitalisering».

Aikuiset oppivat vain, jos itse haluavat

– Meidän on mietittävä uusiksi yrityksissä tai työelämässä tapahtuva oppiminen. Sen sijaan, että kaikki työntekijät olisivat yhtä aikaa samassa koulutuksessa ja poissa töistä, kannattaa selvittää kunkin työntekijän tilanne ja räätälöidä koulutus jokaiselle erikseen. Meidän on luotettava siihen, että työntekijät haluavat kehittää osaamistaan. Takavuosina ihmisiä palkattiin tekemään töitä käsillään – tuottavuus syntyi käsin tekemällä. Nykyisin ihmisiä palkataan heidän luovuutensa ja ajattelunsa takia. Digitalisoituneessa nykymaailmassa jokainen voi itse hakea tarvitsemansa oppimateriaalit ja omaksua sisällöt haluamallaan tavalla: kuuntelemalla, lukemalla tai lähiopetuksessa, toteaa digitaalisen osaamisrypään johtaja Eva Karen.

Osaamisluettelot ja -vaatimukset ovat tärkeitä työkaluja

Osaamisluettelot ovat hyviä, sillä ihmiset voivat tarkistaa niistä, mitä taitoja heidän tulee opetella, ja jokainen voi itse päättää, miten sen tekee. Yritysten on annettava työntekijöille liikkumavaraa tai tehtävä tarvittavat järjestelyt. Kaikkein tärkeintä yrityksille on, että työpaikalle luodaan oppimisen kulttuuria. Kulttuuria, jossa uteliaisuutta ja uusien asioiden kokeilemista rohkaistaan.

Päätavoite

Lähitulevaisuudessa digitaalisen osaamisrypään päätehtävänä on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä digitaalisesta muutoksesta, sen eduista ja merkityksestä Islannin taloudelle ja yhteiskunnalle, niin yritysjohtajien kuin tavallisen kansankin keskuudessa. Tärkeä osa toimintaamme on se, että pyrimme nopeuttamaan yritysten ja yhteiskunnan digitaalista muutosta islantilaisten yritysten johdon ja henkilöstön digitaalista osaamista vahvistamalla, Eva Karen toteaa ja jatkaa:

– Siihen kuuluu digitaalisen kehittämisen alkuvaiheiden peruskoulutus ja neuvonta, tiedottaminen ja yhteistyö. Ryvästä käytetään myös yhteistyöalustana, jonka kautta voidaan luoda yhteyksiä, jakaa tietoa, tehdä yhteistyötä ja keskustella digitaalisesta kehittämisestä. Tämä tukee tiedon välittämistä sekä digitaalisen teknologian ja digitaalisten innovaatioiden hyödyntämistä julkisen ja yksityisen sektorin rajojen yli.

Alusta kokemusten jakamiseen

Yksi pian alkavista hankkeistamme on alusta, jolla yritykset voivat välittää eteenpäin omia kokemuksiaan. Ne voivat kertoa kokemuksiaan joko onnistuneista toimintatavoista tai sitten – mikä on yhtä tärkeää – epäonnistumisista. Ensisijaisesti haluamme palvella kohderyhmäämme, joka koostuu kaupan ja hallinnon alan pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Työkaluja ja sivustoa saavat kuitenkin mieluusti käyttää kaikki, jotka haluavat edistää digitaalista osaamista. Ihmisten saaminen mukaan on hyvin tärkeää.

Hyvin varusteltu työkalupakki

Toinen hanke on yksilöille ja yrityksille suunnatun työkalupakin luominen. Se toimii digitaalisen muutoksen keskuksena, joka antaa tietoa ja neuvontaa sekä välittää koulutusta ja oppimistilaisuuksia. Haluamme palvella sekä ensiaskeleitaan ottavia että jo pidemmälle ehtineitä. Toivomme kaikilta yhteydenottoja, jotta voimme luoda sellaisia palveluita, joita yritykset ja työntekijät tarvitsevat. Toisin sanoen olemme olemassa teitä varten, toteaa Eva Karen Þórðardóttir, digitaalisen osaamisrypään johtaja.

Lisää digitaalisesta osaamisrypäästä www.stafraent.is

Nyeste artikler fra NVL

Kaj Sandvik från Optimaplus, Linda Fransson från Gnosjö Automatsvarvning och Jonas Sandlin från FCV möts på Åland i samarbete med NVL. Foto: Marika Kvarnström

14/03/2024

Finland

9 min.

Yrkesakademin i Österbotten börjar utföra branschvalidering enligt en beprövad svensk modell. Företagaren Jonas Sandlin har fått ensamrätt på den i Finland och flera finländska utbildningsinstitutioner visar intresse.

Undervisningen på den nye linje handler ikke altid kun om bæredygtighed, men det indgår i alle fag, og alle lærere har selv ønsket at undervise netop denne klasse.

07/03/2024

Danmark

7 min.

HF & VUC Nord har siden sommerferien haft en bæredygtig linje. Her bliver HF-eleverne gennem en blanding af projekter og teori klædt på til at forstå og med tiden måske være med til at løse nogle af klodens største problemer.

Två separata bilder på två män fotade i studiomiljö.

29/02/2024

Sverige

9 min.

Missa inte konferensen “Taking great strides towards sustainable competence” 11-12 april i Skellefteå där talare som Olof Gränström och Simon Dahlgren delar insikter om att använda data för att förstå samhällets förändringar och anpassa utbildningarna efter företagens behov.

Share This