Koulutuskaan ei särje lasikattoa

 

 

Espoon suomenkielisessä työväenopistossa noudatetaan samapalkkaisuutta. Päätoimisia työntekijöitä on 60, joista peräti 90 prosenttia on naisia. Palkan maksaa Espoon kaupunki.

− Työntekijätasolla periaate toimiikin hyvin, mutta ongelmia tulee, kun ylempi johtajuus on miesvaltaista. Sama koskee muita naisvaltaisia aloja, rehtori Tarja Lang sanoo.

Teoriassa tasa-arvoasiat ovat hyvin. Työsuhteen ehtoja valvovat ammattiyhdistykset, ja usko työ- ja virkaehtosopimuksiin tasa-arvon takaajana on vahva. Uskoa tukee tasa-arvolaki.

Rehtori Tarja Lang johtaa naisvaltaista oppilaitosta.

Rehtori Tarja Lang johtaa naisvaltaista oppilaitosta.

Käytäntö vain on toisenlainen, osoittavat palkkavertailut ja naisten kokemukset.

Kun pienyrittäjiä palvelevan UKKO.fi-laskutusyhtiö vertasi vastikään 8 000 eri alojen asiantuntijoiden laskuttamia summia, selvisi, että freelancerina työskentelevän naiskouluttajan euro on vain 55 senttiä. Se tarkoittaa, että Matti Mentori kuittaa koulutuskeikastaan 100 euroa, mutta Maija Mentori kirjoittaa 55 euron laskun.

Virallisesti naisen euro on Suomessa 83 senttiä.

Naiselle paikka johtoryhmässä

UKKO.fi-palvelun palkkavertailu koski asiantuntijayrittäjiä, mutta julkisellakin sektorilla tasa-arvo on yhä lumetta, tietää Tarja Lang. Muiden naisvaltaisen alojen tapaan vapaan sivistystyön palkkakehitys laahaa miesvaltaisten alojen perässä, eikä tittelikään tuo tasa-arvoista asemaa.

Omaa toimintaympäristöään, Espoon kaupunkia hän luonnehtii maskuliiniseksi.

− Tähän vaikuttaa kaupunkikonsernin kokonaisjohtaminen ja kaupungin teknologiaan mielikuvatasolla liitettävä business cityn brändi. Olen rehtorina kokenut vuosien mittaan erilaista sivuuttamista, joka helposti halutaan liittää naisrehtorin persoonallisiin ominaisuuksiin.

Epäkohdat kaihersivat niin, että Lang tarttui niihin tutkijan otteella. Väitöskirjassaan hän osoitti, että vapaan sivistystyön tasa-arvo toteutuu vasta, kun naisrehtori pääsee porukkaan, jossa päätökset tehdään. Useimmiten se on kunnan johtoryhmä.

Koulutus tasaa palkkaeroja

Tuoreita havaintoja työelämän tasa-arvosta on myös tutkija Päivi Vuorinen-Lampilalla. Hän osoittaa tuoreella tutkimuksellaan, että korkeakoulutetun naisen on miestä vaikeampi löytää paikkaansa työmarkkinoilta, ja työsuhteet ovat epävakaampia.

– Vaikka Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten tasa-arvossa, ei se täälläkään näytä vielä työelämässä toteutuvan, Koulutuksen tutkimuslaitoksessa työskentelevä tutkija sanoo.

Aineisto kattoi parituhatta korkeakoulutettua miestä ja naista. Tutkija kartoitti heidän työelämäkokemuksiaan kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Osallistujat olivat tekniseltä ja kaupalliselta alalta.

Vuorinen-Lampilan mukaan naiset ovat miehiä heikommilla alaan katsomatta. Toisin kuin aiemmin on päätelty, sukupuolten eriarvoisuus työelämässä ei johdukaan vain erilaisista koulutusvalinnoista. Koulutus puolestaan tasaa sukupuolten palkkaeroja, mutta ei hävitä niitä.

− Naisten on silti tärkeä kouluttautua, sillä matala koulutus on heille suurempi haitta kuin miehille.

Niin tapahtuukin: Korkeakoulutettuja naisia on etenkin nuorissa ikäluokissa huomattavasti enemmän kuin miehiä. Naiset myös valmistuvat yliopistosta miehiä nopeammin.

Työnantaja vallan kahvassa

Sillä, miten työnantaja kantaa vastuutaan, on Päivi Vuorinen-Lampilan mukaan iso merkitys naisen uranäkymälle. Tehokkuutta korostavassa työelämässä naisten osallistumista tukevat toimet saattavat tosin kääntyäkin naisia vastaan. Yksityisellä sektorilla äitiys on työnantajalle riski, sillä sen kulut koituvat äidin työnantajalle.

Siinä suhteessa asiat ovat pääosin kuntien ylläpitämissä kansalaisopistoissa kohtuullisesti.

− Kunnat ovat tarjonneet työntekijöilleen vakituisen työsuhteen työsuhde-etuineen, mikä on hyödyttänyt naisvaltaista vapaata sivistystyötä, Tarja Lang sanoo.

Vuorinen-Lampila puolestaan kehottaa täkäläisiä työelämän kehittäjiä suuntaamaan katseensa länteen.

− Ruotsissa sekä pienten lasten äidit että isät ovat yleisesti perhevapailla, molemmilla on mahdollisuus osa-aikatyöhön, ja isiäkin kannustetaan sekä perhevapaisiin että lyhennettyyn työaikaan.

Aiemmin Soulissa:

Narsisti, jyrä tai kieroilija

Kuva: gunnar3000 / Scandinavian StockPhoto

The post Koulutuskaan ei särje lasikattoa appeared first on Souli.