Määrän palvonta

 

 

Jos näin olisi, täyttyisivät pitkäaikaistyöttömien ja eläkeläisten aktivointiin tarkoitetut kurssit alta aikayksikön. Käytännössä opistotoiminnan sivistykselliset, sosiaaliset tai yhteiskunnalliset tarkoitusperät eivät kuitenkaan aina määritä kurssin laatua tai opiston menestystä, vaan mittareina toimivat opiskelijamäärät.

Uutiskynnys ylittyy, kun opistojen ilmoittautumisjärjestelmä ruuhkautuu. Harvoin näkee uutisia siitä, että 50-vuotias pitkäaikaistyötön Kalevi ja yksinäinen 75-vuotias Marjatta saivat elämälleen uutta suuntaa innostuttuaan opiskelemaan kansalaisopistossa.

Se, että kurssia pitää mainostaa, ei tarkoita, että se olisi huono. Ehkä kurssin aihe ei ole viimeisintä huutoa eikä liikuta suuria massoja. Silti se voi muuten olla kaikin puolin erinomainen ja tarkoitukseltaan sivistystyön tehtävien mukainen. Syystä tai toisesta kurssi ei vain kerää kasapäin ilmoittautumisia.

Kun ilmoittautumisia ei kerry riittävästi, ryhdytään hyödyntämään verkostoja, viidakkorumpua, Facebookia ja muita mainonnan keinoja.

Aiheeltaan trendikkäät kurssit puolestaan houkuttelevat osallistujia. Muutamia vuosia sitten kuumimmillaan ollut zumbatrendi täytti kurssit hetkessä. Ylimääräistä mainontaa tuskin juuri tarvittiin.

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä pakottaa kansalaisopistot omaksumaan määrän palvonnan alkeet nopeasti. Mitä enemmän opiskelijoita, sitä enemmän toteutuneita tunteja ja sitä paremmat resurssit kerätä tulevaisuudessa enemmän opiskelijoita. Kun rahoittaja palvoo määrää, on opistojenkin tehtävä niin.

Pahimmillaan määrän palvonta kuitenkin koituu opistopalvelun tuhoksi syrjäkylillä. Jos tähtäin on opiskelijaennätyksissä, unohtuvat helposti ne, jotka erityisesti pitäisi saada mukaan opistotoimintaan: vähän sivistystyöhön osallistuvat.

Aiemmin Soulissa:

Kotikutsuista uusi opistohitti?

The post Määrän palvonta appeared first on Souli.