Menettivätkö Pohjoismaat sananvaltansa aikuiskoulutuksessa?

 

 

Pohjoismaat – koulutuksen ja kansansivistyksen esitaistelijat. Näinhän joskus ajatellaan.

Kun mittareina ovat menestyminen oppimistutkimuksissa ja oppilaitosverkoston kattavuus, Pohjola on yhä Euroopan kärjessä. Silti esimerkiksi koulutusasiantuntija Pasi Sahlberg varoittaa, että Suomi hukkaa koulutusihmeensä ilman visiota peruskoulun kehittämisestä.

Ovatko Pohjoismaat sittenkin koulutuksen entisiä suuruuksia? Käyttävätkö ne valtaansa siellä, missä aikuiskoulutuksesta linjataan?

Maine ja joukkovoima

Latvialainen Antra Carlsen työskentelee Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) pääkoordinaattorina. Työnsä puolesta hänellä on näköalapaikka aikuiskoulutuksen kentille.

Antra Carlsen

Antra Carlsen

”Pohjoismaisella aikuiskoulutuksella on hyvä maine Euroopassa. Saan usein pyyntöjä tulla kertomaan siitä eri maiden päättäjille.

Pohjoismaat pelaavat myös yhteispeliä vaikuttaakseen unionin koulutuspolitiikkaan haluamallaan tavalla. Avaimena vallan kabinetteihin on usein asiantuntijuus.

Hiljattain pohjoismaisten koulutuseksperttien ryhmä pääsi vaikuttamaan syntymässä olevaan EU-suositukseen oppimistulosten arvioinnista. Asiantuntijoiden suositukset perustuivat pohjoismaisiin sivistyksen itseisarvoa korostavaan perinteeseen ja hyviin käytäntöihin.”

Yksi muiden joukossa

Opetusneuvos Petri Haltia pitää opetus- ja kulttuuriministeriössä huolta siitä, että Euroopan komission koulutuslinjaukset huomioidaan suomalaisessa koulutuspolitiikassa.

Petri Haltia

Petri Haltia

”EU-areenoilla liikun lähinnä aikuiskoulutukseen liittyvissä työryhmissä. Niissä Pohjoismaat eivät mielestäni juurikaan erotu muista maista: näihin ryhmiin hakeutuneet ovat useimmiten jo valmiiksi aikuisoppimisen puolestapuhujia. Kansalliset aikuiskoulutuksen prioriteetit vaikuttavat toki eri maiden edustajien painotuksiin.

Pohjoismaat tunnetaan edelleen hyvästä koulutuksestaan, mutta niitä ei enää pidetä ainoina ylivertaisina esikuvina.

Skandinaavikollegoistani Norja saa erityiskiitoksen: maa panostaa tällä hetkellä vahvasti aikuisten perustaitojen parantamiseen, ja maan edustajat puhuvat sen puolesta aktiivisesti kansainvälisillä areenoilla.”

Koulutus liian reilassa

Gina Ebner tuntee Euroopan unionin koulutuspolitiikan kiemurat kuin omat taskunsa. Itävaltalainen johtaa pääsihteerinä Euroopan aikuiskasvatusliittoa (EAEA) sen Brysselin-päämajasta käsin.

Gina Ebner

Gina Ebner

”Unionin koulutusympyrät ovat vahvojen yksilöiden areenoita.  Muun muassa saksalaismeppi Doris Pack, entinen opettaja, oli parlamentissa aikuisoppimisen näkyvin esitaistelija usean vuoden ajan. Saksalaiset ovat mielestäni pohjoismaalaisten veroisia koulutususkovaisia.

Kansallisuus ei silti vielä takaa, että meppi tai virkamies puolustaisi oppimista palavasieluisesti. Tärkeintä ovat oma tausta, kokemus ja kiinnostukset. Väittäisin kuitenkin, että skandinaavi todennäköisimmin suhtautuu aikuisoppimiseen lämmöllä. Syy on yksinkertainen: moni suomalaismeppi on viettänyt vaikkapa kansanopistovuoden ja ruotsalaisvirkamies on kasvanut opintopiirien parissa. Omasta henkilöhistoriasta löytyy näin kosketuspinta kansansivistykseen.

Euroopan komission aikuiskoulutuksen työryhmässä näkyy toisinaan asian kääntöpuoli. Pohjoismaat saattavat levätä laakereillaan, kun käsitellään esimerkiksi aikuiskoulutuksen yleiseurooppalaisia suosituksia. Keski- ja Etelä-Euroopan maat taas tarttuvat hanakasti tilaisuuteen parantaa omien maidensa aikuisoppimista. Pohjoismailla on varaa olla kiinnostumatta, koska heidän asiansa ovat jo verrattain hyvin.”

Kuvat: Anton Kalland / Tekes, Aura Vuorenrinne, Peter Vuorenrinne, Antra Carlsen

The post Menettivätkö Pohjoismaat sananvaltansa aikuiskoulutuksessa? appeared first on Souli.