Mikä järki oppivelvollisuuden pidentämisessä on?

 

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa saada joka ikisen peruskoulun päättävän jatkamaan opintojaan. Siksi hallitus antaa syyskuun puolivälissä esityksen, jolla oppivelvollisuutta jatketaan vuodella. Esityksen vastustajat, kuten kokoomus ja ja vihreät, kysyvät, mistä säästökuurilla oleva valtio ottaa tarvittavat 15 miljoonaa euroa.

Ilmaiset kirjat tulevat tarpeeseen

Jos uudistus toteutuu, helsinkiläisen Anne Putuksen tytär Aiju saa ensimmäisen vuoden kirjansa ja laskimensa ilmaiseksi. Näin perhe säästää vähintään 600 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että koko lukion ajalta oppikirjat maksavat noin 1 500 euroa. Se tarkoittaa 20 euroa kurssia kohti.

”Meidän perheessämme uudistus on iso apu, kun tulomme ovat satunnaisia: olen juuri päättämässä viittomakielen aikuisopintoja, ja mieheni on freelancer-muusikko. Maksullisuus tai maksuttomuus ei kuitenkaan vaikuta Aijun suunnitelmiin, vaan olemme kannustaneet häntä lukioon.

Tytär itse tosin vastusti aluksi esitystä. Nuoret olivat ymmärtäneet sen niin, että peruskoulussa pitäisi olla vuoden pidempään.

En usko uudistuksen kaikkivoipaisuuteen, sillä pakolla ei ketään voi ohjata opintoihin. Sekin mietityttää, miten nuoren omat tarpeet ja koulutustarjonta kohtaavat. Entä miten käy motivaation, jos koulussa on vain pakosta eikä omasta tahdosta?”

Oppikirjamarkkina kuihtuu

Kirja-alalle oppivelvollisuuden pidentäminen tietää yhä kiristyviä aikoja, arvioi käytettyjen kirjojen kauppaan erikoistuneen Jameran toimitusjohtaja Anne Maaninka Jyväskylästä. Samalla, kun ensimmäisen luokan kirjat ovat vastedes ilmaisua, kierrätys tehostuu ja materiaaleja viedään sähköisessä muodossa koulutuspilveen.

”Nelisenkymmentä prosenttia myynnistä jää pois. Meillä on kuusi liikettä ympäri maata ja lisäksi verkkokauppa, joiden yhteinen liikevaihto on 10 miljoonaa euroa vuodessa. Siihen tulee iso lovi.

Oppimateriaalit muovataan sähköiseen muotoon.

Oppimateriaalit muovataan sähköiseen muotoon.

Seuraamme tarkasti tilannetta. Valmistaudumme siihen, että joudumme valitettavasti lopettamaan ensimmäisen vuoden kirjojen ostamisen lukiolaisilta. Joitakin kirjoja myydään tänä syksynä viimeistä kertaa.

Kierrättäminen on varmasti tarkasti harkittu päätös. Mutta mistä opiskelija sitten lukee kirjoituksiin, ellei hän saa pitää kirjoja itsellään? Oppimateriaalien vieminen pilveen taas kuihduttaa koko oppikirjamarkkinan.

Uskon, että pystymme uudistuksesta huolimatta jatkamaan toimintaa palvelemalla toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita ja ammattikorkeakoululaisia. Työllistämme osa-aikaiset mukaan lukien noin 70 henkeä.

Myyntimme on viime vuodet ollut kasvussa: käytettyjä kirjoja myydään enemmän kuin uusia.”

Piristysruiske opiskelijarekrytoinnille

Vapaa sivistystyö osallistuu pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen kansanopistojen pitkillä linjoilla ja maahanmuuttajanuorille suunnatulla lukioon valmentavalla koulutuksella, johon varataan 300 paikkaa. Kansanopistoilla on lisäksi perusopetuksen lisäopetusta, kymppiluokkia. Rehtori Risto Numminen Itä-Hämeen opistosta toivoo uudistuksen lisäävän kansanopiston vetovoimaa.

”Hyvä puoli on, että jokaisen on pakko aloittaa peruskoulun jälkeen jotain, eikä tule näitä peräkammarin poikia, jotka vain heittäytyvät vapaalle. Uudistuksen kustannukset kuitenkin huolettavat tässä taloustilanteessa.

Jos oppivelvollisuus pitenee,

  • jokaisella nuorella on velvollisuus jatkaa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden verran
  • ikäluokalle varataan ensi vuodeksi noin 100 000 aloituspaikkaa
  • nuori jatkaa perusasteelta ensisijaisesti lukioon ja ammattiopintoihin ja toissijaisesti valmistavaan koulutukseen tai kymppiluokalle
  • valtio varaa uudistukseen 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Lukiossamme on 60–70 opiskelijaa. He ovat pääosin Hartolan lähialueilta, kuten Heinolasta ja Lahdesta. Hajaopiskelijoita on ympäri maata: jotkut ovat halunneet pois omalta paikkakunnalta, toisia on kiusattu koulussa ja joidenkin vanhemmat ovat töissä ulkomailla.

Opiskelijarekrytointi on vuosi vuodelta hankalampaa, joten oppivelvollisuus voi olla eduksi markkinoinnissa. Lisäksi meillä on oikeustieteen linja, jolta voi 60 opintopistettä suoritettuaan päästä yliopistoon ilma pääsykoetta.

Oppivelvollisuuden suorittamispaikkana vahvuutemme on ihmisläheisyys. Kansanopisto on erinomaisen hyvä nuorten sosiaalistamiselle. Kun asutaan yhdessä, syntyy porukkahenki ja sen myötä elinikäisiä ystäviä. Se on aika tärkeää maassa, jossa yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat isoja ongelmia.”

Kuvat: Susanna Lehto / Tekes, Terhi Kouvo

Lisää aiheesta:

Kansanopistot haluavat mukaan oppivelvollisuuden laajentamiseen

The post Mikä järki oppivelvollisuuden pidentämisessä on? appeared first on Souli.