Näin syntyi kaupunkilaisten näköinen näyttely

 

 

− Hei, me halutaan tänne vielä hiekkalaatikko, Paavo Halonen ehdottaa Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalissa tutkija Jari Harjulle.

Vastaus tulee empimättä.

− Ette saa.

Saatiinpa loota tai ei, varmaa on, että #fläsäri-valokuvanäyttelyssä on kevään mittaan paljon ohjelmaa, jossa kävijä pääsee itse kokeilemaan ja tekemään, eikä vain katsomaan.

Museo temmellyskenttänä

Hiekkalaatikkoleikin hengessä syntyi itse näyttelykin. Viime syksynä museo antoi Lyhtysalin kaupunkilaisten kootulle työryhmälle. Tehtävänanto kuului: ”Rakentakaa valokuvanäyttely helsinkiläisten elämästä.”

Paavo Halonen toi näyttelytyöryhmään kuvataiteilijan osaamista.

Paavo Halonen toi näyttelytyöryhmään kuvataiteilijan osaamista.

Kuvataiteilija Paavo Halonen haki työryhmään uteliaisuudesta. Hän halusi kurkistaa museon kulisseihin ja oppia, mitä kaikkea näyttelyprosessiin kuuluu.

− Jokainen toi mukaan omaa osaamistaan ja innostustaan. Oma kädenjälkeni näkyy siinä, että kuvat on ripustettu avoimeen tilaan eikä vain seinille.

Tekijät tapasivat koko viime syksyn viikoittain pari tuntia kerrallaan. He ideoivat kohderyhmää ja teemaa, penkoivat kuva-arkistoa, tekivät taustatutkimusta, kirjoittivat kehyskertomuksen ja mietittävät ripustusta. Halonen oppi esimerkiksi, että museo tallentaa menneisyyden lisäksi nykyisyyttä, että savukone ei sovi näyttelyyn ja että museon kertoma tarina perustuu aina valintoihin.

Näyttelyn nimi tulee englannin kielen flashbackista. Urbaanin sanakirjan mukaan fläsäri on yhtäkkinen, puistattava muisto. Tekijät hakivat kuvia, jotka puhuttelisivat urbaania kaupunkilaista: provosoivat, naurattavat tai vaivaannuttavat.

Sosiaalisesta mediasta tuttu # eli hashtag, on vinkki: kuka tahansa voi postata kuvansa Instagramiin, josta se heijastetaan näyttelysalin valkokankaalle.

Kaupunkilaisilta kaupunkilaisille

Museonjohtaja Tiina Merisalon mukaan #fläsäri on kokeilu, jonka kokemukset käytetään hyväksi Uudessa kaupunginmuseossa. Se avataan ensi vuonna Senaatintorin kulmalla.

− Jos museo haluaa tavoittaa kaupunkilaisia, sen on muutettava toimintatapaansa. Yhdessä tekeminen vahvistaa näyttelyiden moniäänisyyttä, ja samalla museo näkyy yhä paremmin asiakkailleen, hän sanoo.

Hotelli- ja ravintolamuseo järjestää lounasdiskoja. Kansallismuseolla on helmikuussa sinkkuilta. Näinkö museo hakee uusia asiakkaita? Näinkin, Merisalo vastaa.

− Se, mitä muutenkin on meneillään yhteiskunnassa, säteilee museoon. Ihmiset haluavat itse vaikuttaa omaan elämäänsä, ja on syntynyt paljon uutta kansalaistoimintaa, joka ei ole sidoksissa järjestöihin, museonjohtaja viittaa Ravintolapäivän kaltaisiin ilmiöihin.

#fläsäri-valokuvanäyttely on Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalissa (Sofiankatu 4), ilmainen sisäänpääsy.

Kuva: Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo; Laura Järnefelt

Aiemmin Soulissa:

Itse suunniteltu kurssi innostaa

Lisää aiheesta:

Kuuntele RadioHelsingin podcast #fläsäristä

The post Näin syntyi kaupunkilaisten näköinen näyttely appeared first on Souli.