Narsisti, jyrä tai kieroilija

 

 

Kun naiset ja miehet istuutuvat saman neuvottelupöydän ääreen, alkaa näkymätön vallankäyttö. Tarkemmin sanottuna miehinen vallankäyttö.

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen tunnistaa vallankäytön tilanteet. Hän sanoo, että norjalaisen professorin ja feministin Berit Åsin ajatukset auttoivat häntä aikoinaan ymmärtämään, ettei syrjiminen ole aina kuitenkaan henkilökohtaista.

– Se on ollut yksi merkittävimmistä oivalluksistani, vuosikausia luottamustehtävissä, eduskunta-avustajana ja Vihreiden Naisten puheenjohtajana työskennellyt Nuottanen sanoo.

Kapea roolivalikoima

Ås on luokitellut miesten käyttämiä hallitsemisen tekniikoita seuraavasti: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, tiedon pimittäminen, kaksoisrangaistus sekä syyllistäminen ja häpeäntunteen herättäminen.

Jos esimerkiksi naisen tekemän ehdotuksen jälkeen neuvottelupöydässä on hiljaista ja hetken kuluttua mieskollega tekee saman ehdotuksen keräten sille kannatusta, on kyse näkymättömäksi tekemisestä.

Naiskollega voidaan saattaa naurunalaiseksi vihjailemalla hänelle seksuaalisuudesta tai kuittaamalla hänen puheensa turhaksi höpötykseksi.

Lähtiessään politiikkaan 1990-luvun puolivälissä Nuottanen ajatteli, että ”Vihreissä ei ainakaan joutuisi kärsimään siitä, että on nainen”.

– Se ei ihan pitänyt paikkaansa, hän nauraa.

Kävi nopeasti selväksi, että naisella on vaihtoehtona joko toimia kuten miehet tai heittäytyä hankalan tyypin rooliin. Neutraalisti ”vain hyvää johtajaa” ei roolivalikoimassa ollut.

– Jos naisella on vahva itsetunto, häntä ajatellaan narsistina, jyränä tai Thatcherista heti seuraavana. Itse en koskaan ole suostunut olemaan hyvä jätkä, enkä ajattele, että toimimalla miehisellä tavalla saisin asiat paremmin hoidettua.

Valtaa on vaikea kohdata

Miehiltä saadut nuhtelut ovat vuosien saatossa tulleet Nuottaselle tutuiksi.

– Joskus tullaan lankoja pitkin kertomaan, kuinka pitäisi toimia.

Nykyisin hän tietää, että ikäviin tilanteisiin voi reagoida jälkikäteenkin, jos ne jäävät vaivaamaan. Hän on keskustellut miesten kanssa ja kannustanut heitä vaihtamaan toimintatapojaan.

Naiset 2

Itkevät naiset ovat yksi työelämän stereotypioista.

– Osa on reagoinut ihan fiksusti, mutta joissakin tilanteissa olen joutunut pohtimaan, mistä huonot käyttäytymistavat oikein tulevat ja kuinka nämä henkilöt voivat vuosikymmeniä toimia näin. Se ruotuun asettamisen tapa on kyllä aika karua.

”Kieroilu on myytti”

Työelämän tasa-arvotutkija Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta sanoo, että vallan on pitkään ajateltu kuuluvan paljon luontaisemmin miehille kuin naisille. Siksi naisista ja vallasta puhuminen on hämmentävää ja naisiin liittyvää valtaa on vaikea kohdata ja käsitellä.

Etenkin työelämässä monet stereotypiat, kuten se, mitä naisen kuuluu tai ei kuulu tehdä, istuvat tiukassa.

– Tällaisesta ajattelusta tulisi pyrkiä pois. On tärkeää, että toimintatavat ovat tiedostettuja valintoja sukupuolesta riippumatta, Ylöstalo huomauttaa.

Hän mainitsee esimerkkinä uskomuksen, että naisvaltaisilla aloilla kieroiltaisiin keskivertoa enemmän. Omissa tutkimuksissaan Ylöstalo ei ole havainnut nainen on naiselle susi -ilmiötä.

– Naisia pidetään selkäänpuukottajina, vaikka hyvin harvalla on sellainen naistyötoveri. Sanotaan, että minä työskentelen onneksi reilujen naisten kanssa, vaikkeivat naiset yleensä sellaisia ole. Kulttuurinen stereotypia kieroilevista naisista tunnistetaan ja sitä pidetään yllä, vaikka omat kokemukset ovat toisenlaisia. Jo pieniä lapsia opetetaan näkemään nämä stereotypiat koulussa.

Työilmapiirimittausten mukaan naisvaltaisilla työpaikoilla on yhtä hyvä ilmapiiri kuin muuallakin.

Kampittamalla huipulle?

Nuottasen kokemuksen mukaan myös naiset käyttävät miehisiä hallitsemistekniikoita.

– Kerran minulta pimitettiin tietoa ennen kokousta, ja kun ymmärsin sen, jäin tilanteessa aivan yksin. Pahinta oli, että muut kokoukseen osallistuvat olivat hiljaa eivätkä nousseet vastustamaan tätä pääpukarina toiminutta naista.

Naisten välistä kampittamisasennetta ruokkii esimerkiksi se, että joku lähtee etenemään johtoasemaan liian nopeasti.

– Aina joukossa on niitäkin, jotka pyrkivät nopeaan nousuun omaksumalla miesten tavan toimia. En suosittele sitä, koska maksunaika tulee elämän ruuhkavuosien aikana vastaan.

Nopeasti etenevät naiset eivät yleensä huomauttele havaitsemistaan epäkohdista, ja se on Nuottasen mielestä karhunpalvelus muille. Hän sanoo, että naisten pitäisi aina tukea toisiaan.

– Tietenkään hölmöä toimintaa ei kannata hyväksyä. Olen naissolidaarinen, ja ajattelen, että sukupuolesta riippumatta jokaisella pitää olla mahdollisuus elää ja johtaa, kuten itse haluaa.

Hanna Ylöstalo on samaa mieltä.

– Eriarvoisuus ei ratkea sillä, että naiset alkavat käyttäytyä kuin miehet.

Erilaisuus pitää tunnistaa

Onko siis väärin olettaa, että naiset kampittavat toisiaan työelämässä enemmän kuin miehet? Voiko naisten kamppailu vallasta olla verisempää siksi, että sitä on heille vähemmän tarjolla?

Ylöstalo kyseenalaistaa jälleen yhden uskomuksen: tiettyjen ryhmien samankaltaisuuden.

– Ei ole vain yhtä tapaa olla nainen, mies tai valta-asemassa. Oletus samuudesta on jollain tavalla myös poissulkeva käsite. Kaikki naiset eivät koe asioita samalla tavalla. En myöskään ajattele vallasta niin, että sitä olisi joku tietty määrä.

Tutkija puhuisi sen sijaan yhteisön merkityksestä työpaikoilla. Yhteisöllisyyden rakentaminen lähtee erilaisuuden tunnistamisesta.

– On tärkeää huomioida naisten edelleen heikompi asema työmarkkinoilla. Laajemmin ajatellen kaikkia heikommassa asemassa olevia pitäisi tukea.

Tiede tulee kotiin -sarja tuotetaan yhdessä Aikuiskasvatus-tiedelehden ja Sivistystyön vastuu ja vapaus -ohjelman kanssa.

Kuvitus: Aura Vuorenrinne

Aiemmin Soulissa

Osuuko alapää-kampanja maaliinsa?

The post Narsisti, jyrä tai kieroilija appeared first on Souli.