Osaamisen kehittäminen työllistymisen ja sopeuttamisen välineenä – koronavuoden kokemuksia

NVL ja Kompetanse Norge järjestivät torstaina 27. toukokuuta aamiaiswebinaarin, jossa kolme työmarkkinajärjestöjen edustajaa Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta kertoi kokemuksia koronakriisin aikana tehdyistä sopeuttamista ja osaamisen kehittämistä edistävistä toimista.

 

Työnantajajärjestö Svenskt Näringslivin edustaja Mia Bernhardsen ja Tanskan 3F-ammattiliiton Claus Eskesen kuuluvat myös NVL:n työelämän osaamisverkostoon, joka julkaisi raportin syksyllä 2020.

Birgitte Jordahl Norjan Tekna-ammattiliitosta toimii työntekijäjärjestöjen edustajana ohjelmajohtokunnassa, joka vastaa muun muassa öljy-, kaasu- ja hankinta-alan toimialaohjelmasta. Tällaisia toimialaohjelmia on Norjassa käynnissä yhteensä kymmenen.

Webinaarin puheenjohtajana toimi Kompetanse Norgen johtaja Sveinung Skule.

Koulutuksen oltava tarkoituksenmukaista, joustavaa ja työelämän tarpeista lähtevää

Kolmikko kertoi kriisiajan kokemuksistaan osaamisen kehittämisen parissa tehdystä kolmikantayhteistyöstä. Yhtenä menestystekijänä he nostivat esiin viranomaisten ja työelämäosapuolten välisen tiiviin ja vakiintuneen yhteistyön, jonka avulla haavoittuville aloille voidaan nopeasti kehittää niiden osaamistarpeita vastaavaa tarkoituksenmukaista koulutusta.

Mia Bernhardsen kertoi, miten pandemia on vaikuttanut Ruotsin työmarkkinoihin. Tiettyjen alojen osalta sopivia koulutuksia muokattiin digitaalisiksi ja joustavasti työn ohessa suoritettaviksi. Joitakin toimialoja myös valittiin priorisoitaviksi. Yksittäinen (lomautettu) työntekijä pystyi etsimään alaansa liittyvää koulutusta tarkoitukseen kehitetyn sovelluksen avulla. – Ruotsissa teimme myös jonkin verran yleisölle suunnattua tiedotusmateriaalia. Yksi keksimistämme iskulauseista oli "Älä rakenna pihaasi, rakenna mieluummin osaamistasi".

Norjassa saadut kokemukset ovat samansuuntaisia. Birgitte Jordahl esitteli öljy-, kaasu- ja hankinta-alan toimialaohjelmaa sekä merenkulkualan toimialaohjelmaa, joiden puitteissa järjestetään jatkuvasti lyhyellä varoitusajalla alojen tarpeiden mukaista koulutusta. Jokaisella toimialaohjelmalla on oma johtokunta, joka koostuu työelämäosapuolten edustajista. Toimialaohjelmien avulla kolutusta on räätälöity työelämän tarpeiden mukaan. Birgitte edustaa aloja, joilla on paljon korkeakoulutettuja työntekijöitä. – Korkean koulutuksen aloilla, kuten öljy- ja kaasualalla, tarvitaan erityisosaamista, jotta siirtymä vihreämpään tuotantoon ja kestävään työelämään onnistuu, hän korosti.

Tanskassa kolmikantayhteistyön avulla tarjottiin koronakriisin aikana osaamisen kehittämistä monille sellaisille, joilla on matala koulutustaso. – Tämän ryhmän kohdalla yhtenä haasteena on koulutukseen motivoiminen, Claus Eskesen kertoi. Työelämäosapuolten ja viranomaisten yhteistyöllä Tanskassa saatiin koronavuonna 2020 tarjolle enemmän oppisopimuspaikkoja kuin normaalivuonna 2019. Lisäksi solmittiin laajoja sopimuksia koulutuksen aikaisesta palkkatuesta. Kolmikantayhteistyön avulla aikaan saatujen sopimusten ansiosta oppisopimusopiskelijoiden vastaanottamisesta tuli Tanskassa lähes ilmaista. Sen ansiosta moni sai pitää työpaikkansa ja yrityksille oli kannattavampaa lähettää työntekijät kurssille kuin lomauttaa heidät. – Sekä ammattitutkinnon suorittaneet että tutkintoa vailla olevat osallistuivat digitaalisille perustaitokursseille (luku-, kirjoitus- ja laskutaidon kursseille), Claus kertoi.

Alustajat olivat yhtä mieltä siitä, että vakiintunut kolmikantayhteistyö oli tärkein edellytys sille, että koronakriisin aikana saatiin toteutetuksi niin paljon hyviä osaamisen kehittämishankkeita aikuisille. Heidän mielestään koronapandemian aikainen yhteistyö on osoittanut, että "pohjoismainen malli, johon kuuluu muun muassa kolmikantayhteistyö sekä työelämäosapuolten ja valtion välinen vahva luottamus, on edelleen relevantti ja ajankohtainen."

Lisätietoa pohjoismaisesta mallista (norjaksi) täällä.

Webinaarin materiaalit löydät täältä.