Osuuko alapää-kampanja maaliinsa?

 

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti syyskuussa valtakunnallisen viestintäkampanjan nuorille purkaakseen sukupuolittain jakautunutta ammatinvalintaa. Ennakkoluuloton uravalinta -kampanjalla TEM kannustaa nuoria hakeutumaan itseä kiinnostavalle alalle sukupuolesta tai ympäristön odotuksista riippumatta.

Ministeriöstä kerrotaan, että ydinviesti ”Valitse ala päällä, älä alapäällä” on tietoinen provokaatio. Mitä sanovat lukiolainen, tutkija ja opettaja?

Huumori toimii

Matias Muuronen opiskelee ensimmäistä vuotta Lauttasaaren yhteiskoulun lukiossa Helsingissä. Hänen mielestään kampanjassa on selkeä viesti siitä, että omaa alaa ei pidä valita sukupuolen perusteella.

Matias Muuronen”Herkkään aiheeseen on tartuttu todella aggressiivisella otteella. Se varmasti saa nuoret kiinnostumaan aiheesta, ja mainokset herättävät huomiota katukuvassa.

Oman ammatin valinta saattaa olla monelle nuorelle tiukka paikka, etenkin jos läheiset tai kaverit ovat ennakkoluuloisia asian suhteen. Kun kyseessä on monille herkkä ja ehkä nolokin asia, aiheen esittäminen näin provokatiivisesti ei yleensä ole fiksua, mutta mielestäni tässä tapauksessa siinä on onnistuttu.

Aikaisemmin asia oli hiukan tabu, mutta nyt kun sitä lähestytään ronskisti ja humoristisesta näkökulmasta, asiasta puhuminen varmasti helpottuu.”

Sukupuolirooleista vaikea irrottautua

Päivi Naumanen on sosiologian ja sukupuolen tutkija Turun yliopistossa. Hän arvioi, että viesti on rakennettu tietoisesti ja tarkoituksella provosoivaksi.

Päivi Naumanen”Kampanjassa kehotetaan valitsemaan päällä eli järjellä sen sijaan, että valittaisiin alapäällä, ikään kuin tahtomatta.

Viesti voi tietenkin osua kohteeseen, jos se saa nuoret pohtimaan. Odotus on jossain määrin ylimitoitettu, jos tämän ikäiselle nuorelle sanotaan, että valitse nyt ihan itse. Sukupuolirooleihin kasvetaan pikkuhiljaa vanhempien ja opettajien kautta ja nuoret usein myös tekevät valintansa ympäristön odotusten mukaan. Nämä ovat ne realiteetit.

Valtakunnallinen kampanja

  • kestää kuusi viikkoa,
  • maksaa ministeriölle 300 000 euroa,
  • puhuttelee kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia sekä lukiolaisia ja heidän kasvattajiaan,
  • on versioitu suomeksi, ruotsiksi ja saameksi.

Sukupuoliroolit eivät myöskään ole mitään valinnaisia rooleja, jotka tarvittaessa otetaan käyttöön tai pois käytöstä. Slogan siis vetoaa rationaalisuuteen ja olemaan välittämättä biologiasta, mutta tässä on kuitenkin enemmän kyse sosiaalisesta sukupuolesta eli siitä, mihin me olemme oppineet ja kasvaneet, niin sanotusti, mitä kuuluu olla.

Tällainen kampanja olisi hyvä suunnata ennen muuta kasvattajille.”

Nuoria voi motivoida keskustelemaan

Jani Puurula on yhteiskuntaopin aineenopettaja Latokartanon peruskoulussa Helsingissä. Hän sanoo, että kampanjan ydinviesti ainakin jää mieleen.

Jani Puurula”Osuva slogan ja näkyvä mainoskampanja toimivat motivaation herättäjinä. Ne saavat oppilaan kiinnostumaan aiheesta ja ehkä myös perehtymään siihen lisää. Slogan pitää mahdollisesti keskustelun epätasa-arvosta vähintäänkin mielessä.

Sitä, oppiiko oppilas asioita epätasa-arvon syistä tai vaikuttaako kampanja hänen ura- tai opiskeluvalintaansa on vaikea arvioida. Omassa opetuksessani käyttäisin kampanjaa keskustelun herättäjänä.

Uskon, että ympäröivällä yhteiskunnalla, vanhemmilla ja kaveripiirillä on kuitenkin suurempi vaikutus. Opettajana voin painottaa ja tuoda esille tiettyjä asioita ja näkökulmia ja vaikuttaa sitä kautta.

 Kuvat: Annu Hattunen, haastateltavat

The post Osuuko alapää-kampanja maaliinsa? appeared first on Souli.