Perustaidot yhtä tärkeitä työelämässä kuin yhteiskunnassakin

 

Työelämän edustajat vahvistavat, että perustaidot ovat tärkeä työelämäosaamisen kehittämisen edellytys ja tapa kehittää Pohjoismaiden vahvuuksia.

 

Neljänkymmenen maan aikuisväestön perustaitojen tasoa käsitellyt OECD-raportti herätti melkoista huomiota muutama vuosi sitten ilmestyessään.  PIAAC-tutkimus osoitti puutteita kaikissa Pohjoismaissa. Silloinen pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajamaa Tanska perusti raportin johdosta yhdessä NVL:n kanssa työryhmän käsittelemään perustaitoja Tanskan puheenjohtajuusohjelman ja -tavoitteiden lähtökohdista. Työryhmä sai tehtäväksi pohtia pohjoismaisessa PIAAC-raportissa esiteltyjä haasteita.

Yksi työryhmän työn tuloksista oli Helsingissä järjestetty pohjoismainen perustaitoaiheinen asiantuntijaseminaari. Seminaarin järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen-puheenjohtajuutta.

Työryhmän raportti esiteltiin seminaarissa. Raportissa kerrotaan, mitä Pohjoismaissa tehdään tällä hetkellä perustaitojen alalla. Näin voidaan tunnistaa, mitä uusia toimenpiteitä hyvän tason säilyttäminen edellyttää. Asia on tärkeä, sillä se vaikuttaa jokaisen yksilön kykyyn osallistua aktiivisesti pohjoismaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Seminaarissa käsiteltiin etupäässä kolmea kysymystä:

  • Miten voimme nostaa aikuisväestön osaamistasoa niin, että se vastaa työmarkkinoiden tarpeita?
  • Puutteelliset perustaidot vaikeuttavat oppimisprosesseja ja työkykyisen väestön jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Miten tämä kohderyhmä tavoitetaan?
  • Miten työelämä suhtautuu perustaitojen tarpeeseen osana osaamisen kehittämistä?

Seminaarissa todettiin, että perustaitokysymys on tärkeä kaikissa Pohjoismaissa. Asiaa on myös tärkeää tarkastella sekä koulutuksen että työelämän näkökulmasta. Asiantuntijaseminaarissa työelämän edustajat vahvistivat, että perustaidot ovat tärkeä työelämäosaamisen kehittämisen edellytys ja yksi tapa kehittää pohjoismaisia vahvuuksia.

Seminaarissa määriteltiin myös joitakin pohjoismaisen perustaitotyön tärkeimpiä kehityskohteita jatkoa ajatellen:

  • Tarvitaan enemmän ohjausalan ammattilaisia ja virkailijoita, jotka hallitsevat uraohjauksen
  • Tarvitaan malleja, joiden avulla voidaan laskea työntekijöihin suunnattujen panostusten arvo
  • Miten operationalisoida osaamispolitiikan poliittinen strategia ja sen kehittäminen laajalla kansallisella tasolla? 
  • Miten sopeuttaa koulutus niin, että sekä maahanmuuttajat että ”kotimaiset kohderyhmät” saavat osallistua koulutukseen, johon heillä on usein lain mukaan oikeus? Entä kuinka löydämme hyviä uusia etsivän toiminnan muotoja?