Ruotsin panostus oppimiskeskuksiin inspiroi naapurimaita

 

Oppimiskeskuksia on ollut Ruotsissa pitkään. Tanskassa suurin osa koulutuksesta on edelleen keskittynyt oppilaitosten kampuksille. Tanskalainen Emil Erichsen oli mukana käynnistämässä Nordplus-hanketta, jonka nimi on Nordic Learning Center Innovation. Hankkeessa neljä pohjoismaata vaihtoi kokemuksiaan etäoppimisesta.

 
Holbæk Uddannelses- og studiecenter.

Oppimiskeskusten tarkoituksena on parantaa pienemmillä paikkakunnilla asuvien opiskelumahdollisuuksia. Oppimiskeskus on opiskelutila, joka sijaitsee alueella, jonka lähellä ei ole yliopistoja eikä korkeakouluja. 

Tiloissa on usein henkilökuntaa, joka voi auttaa opiskelijoita eri tavoin. Osassa oppimiskeskuksista on myös tentinvalvojia. 

Mahdollisuus opiskella omalla asuinpaikkakunnalla voi olla ratkaiseva tekijä ihmiselle, joka on ehtinyt kiinnittyä tiettyyn paikkaan esimerkiksi perheen perustamisen kautta tai opiskelee työn ohessa.  

Maaliskuussa 2015 DialogWeb vieraili Katrineholmissa sijaitsevassa oppimiskeskuksessa. Vuosina 1997–2002 toteutetun suuren Kunskapslyftet-koulutuspanostuksen jälkeen Ruotsin kuntien saama rahoitus pieneni huomattavasti, ja jokainen kunta sai itse päättää, miten paljon käyttää rahaa aikuiskoulutukseen ja oppimiskeskuksiin. 

Tilanne jatkui samanlaisena kevääseen 2018, jolloin kouluasioiden virasto Skolverket julkisti haettavaksi oppimiskeskusten kehittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin touko-kesäkuussa 2018, ja sen osalta selvitykset toimitetaan tammi-helmikuussa 2019. Uusi hakukierros on tulossa helmi-maaliskuussa 2019. Ensimmäisellä hakukierroksella oppimiskeskuksia koskevia valtionapuhakemuksia tuli yhteensä 59. 

– Hakemuksia tuli tasaisesti koko maasta, kertoo Moa Seppälä Zetterberg Skolverket-viraston valtionavustusosastolta. (Ks. tarkempi maantieteellinen jakauma alla olevasta kartasta.) 

Skolverket tekee avustuspäätökset useiden eri tekijöiden perusteella. Virasto tarkastelee muun muassa sitä, miten oppimiskeskus edistää yksilöiden pääsyä koulutukseen ja mahdollisuuksia sen loppuun suorittamiseen, sekä maantieteellistä jakaumaa. Haussa suositaan kuntia, joissa ei ole oppimiskeskuksia. 

– Koska hakemuksia oppimiskeskusten perustamiseksi tuli tasaisesti eri puolilta Ruotsia, vuonna 2018 ei suosita mitään tiettyjä alueita, Moa Seppälä Zetterberg kertoo. 

Miksi koulutus on niin keskittynyttä?

Tanskassa ei ole vielä samanlaista yliopistotason oppimiskeskusten ja etäkoulutusten perinnettä kuin Ruotsissa, kertoo Emil Erichsen, joka työskentelee Tanskan Sjellannissa Holbækin kunnassa sijaitsevassa koulutus- ja opintokeskuksessa.

– Pohdimme kollegani kanssa, miksi koulutus on niin keskittynyttä Tanskassa ja monessa muussa maailmankolkassa. Tajusimme, että kampuksilla tapahtuvan opiskelun lisäksi tarvitaan muutakin tarjontaa. Emme ruvenneet keksimään pyörää uudelleen vaan päätimme katsoa, miten asiat on tehty muualla. Vaikka kaikissa pohjoismaissa on samankaltaiset olosuhteet ja maat ovat monesta asiasta yhtä mieltä, emme kuitenkaan ole toistemme suoria kopioita, Emil Erichsen toteaa.  

MediaHandler (3).jpg  
– Tämä hanke osoitti, että inspiroivia ideoita saadakseen ei tarvitse matkustaa Singaporeen tai Irlantiin, kertoo Emil Erichsen, jonka työpaikka on Holbæk Uddannelses- og studiecenter. 

Nordplus-ohjelman tuella on toteutettu muutama pohjoismainen yhteistyöhanke. Viimeisin oli nimeltään Nordic Learning Center Innovation (NLCI), ja se kesti elokuusta 2016 heinäkuuhun 2018. Hankkeen osallistujat kokoontuivat workshopeihin, jotka järjestettiin Tanskan Holbækissa, Ruotsin Ronnebyssä, Mikkelissä, Islannin Reykjanesbærissa ja Ruotsin Västervikissä. 

Neljä oppimiskeskuksia käsittelevää teemaa 

Workshopien anti jaoteltiin neljään eri teemaan. 

Ensimmäinen teema käsittelee sitä, miten oppimiskeskus voi toimia strategisena välittäjänä alueen asukkaiden ja koulutuksen järjestäjien, työnantajien ja ammattiliittojen välillä. 

Toinen teema käsittelee uusia oppimistapoja, esimerkiksi e-oppimista ja erilaisia sähköisiä alustoja. Ruotsissa monet yliopistot tarjoavat etäopintokursseja, joissa kaikki opetus tai suuri osa siitä tapahtuu verkossa. Osa oppilaitoksista tarjoaa monimuoto-opintoja, joissa lähitapaamisia on muutama lukukaudessa. Emil Erichsenin mukaan Tanskassa ei tällä hetkellä ole tarjolla juuri lainkaan yliopistotason etäkoulutusta.

Kolmantena teemana on uusien käyttäjien etsiminen.

– Kaikki eivät halua opiskella isolla kampuksella 4000 muun opiskelijan kanssa, vaan opiskelevat mieluummin rauhassa pienimuotoisemmassa oppimisympäristössä, Emil Erichsen toteaa. 

Islannista löytyi hyvä esimerkki siitä, miten tavoitetaan kohderyhmiä, joilla on kielivaikeuksia ja/tai huonot digitaaliset taidot. – Esimerkki korostaa etäopetuksen potentiaalia uusien kohderyhmien löytämisessä, hankkeen kotisivuilla todetaan.  

Neljäs teema on paikallisyhteisön mobilisointi.

– Paikallinen tuki on tärkeää uutta oppimiskeskusta avattaessa. Muuten paikkakuntalaiset eivät saa tietää keskuksen olemassaolosta, Emil Erichsen selittää.

– Kyseessä on paikallinen haaste, joka on ratkaistava paikallisesti. Haasteen ratkaisemiseen tarvitaan useita eri tahoja: Siihen ei riitä yksin elinkeinoelämän, oppilaitosten tai kunnan panos, vaan tarvitaan yhteistä ponnistusta, todetaan hankkeen kotisivuilla

Kestävä inspiraation lähde  

Emil Erichsenin mielestä NLCI:stä saadut kokemukset ovat olleet erittäin hyödyllisiä, ja hän jatkaa työtään uusien oppimiskeskusten perustamiseksi Tanskaan (jossa niitä tällä hetkellä on vain kaksi) ja etäkoulutuksen kehittämiseksi.  

– Joka viikko mietin, että ”meidän täytyy pitää mielessä ne asiat, mitä Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa tehdään”. Hyödynnämme Ronnebyssa ja Västervikissä saamiamme kokemuksia jokapäiväisessä työssämme, Emil Erichsen kertoo. 

Pohjoismaiden rajat ylittävä yhteistyö jatkuu. Emil Erichsen kertoo lähtevänsä pian kollegansa kanssa uudelleen Ronnebyhyn katsomaan, miten siellä toimitaan.

– Tämä hanke osoitti, että inspiroivia ideoita saadakseen ei tarvitse matkustaa Singaporeen tai Irlantiin, Emil Erichsen sanoo.

MediaHandler (4).jpg  
Tästä Skolverketin kartasta näet, miten oppimiskeskuksiin tarkoitettujen valtionavustusten ensimmäisen kierroksen hakemukset jakautuivat maantieteellisesti.