Sivistysliitot järjestävät ulkomailla syntyneille naisille suunnattua etsivää toimintaa kohdennetulla valtionavulla

 

Virallisten tilastojen mukaan Ruotsissa asuvista ulkomailla syntyneistä naisista on työelämässä huomattavasti pienempi osuus kuin Ruotsissa syntyneistä naisista ja ulkomailla syntyneistä miehistä.

 
Foto: Pexels

Vuonna 2018 Ruotsin 10 sivistysliittoa ovat saaneet valtionapua etsivän toiminnan järjestämiseen työmarkkinoiden ulkopuolella olevien naisten osallistamiseksi. Tuoreessa raportissa sivistysliitot kertovat näkemyksiään alkuvuoden kokemuksista. 

Sivistysliitoilla on omasta mielestään hyvät valmiudet tehtävään. Niiden toiminta kattaa suuren osan maasta, ja niillä on laaja verkosto ja yhteydet muuhun kansalaisyhteiskuntaan sekä paikallisiin 
yhdistyksiin.

Sivistysliitoilla on myös pitkä kokemus etsivästä työstä. Lisäksi osalle sivistysliittojen toimintaan osallistuneista naisista annetaan myöhemmin mahdollisuus toimia ohjaajana, mentorina ja esikuvana Ruotsiin vastikään muuttaneille naisille. Sivistysliittojen toiminnan tavoitteena on  murtaa eristyneisyys ja ulkopuolisuus ja toimia ensimmäisenä lenkkinä ketjussa, joka johtaa jatko-opintoihin ja työelämään muihin toimijoihin – kuten kuntiin ja työnvälitysviranomaisiin – solmittavien kontaktien kautta. 

Sivistysliitot laskevat tavoittavansa vuonna 2018 noin 5000 naista, mutta tarve on niiden mukaan huomattavasti suurempi.