Teknologia luo osaamishaasteita – ja tarjoaa ratkaisun niihin

 

Jos haluamme terveen talouden ja demokratian, jossa ihmiset tuntevat itsensä tarpeellisiksi ja osallisiksi, emme saa ajatella että koulutus on kuten pyörällä ajamisen opettelu – jotain, mikä tarvitsee tehdä vain kerran elämässä.

 
Teknologiaa elinikäistä oppimista varten – etänä, lähellä ja simulaationa. Kuva: Norjan teknologianeuvosto

Näin totesi Norjan pääministeri Erna Solberg hiljattain esityksessään Lillehammerissa järjestetyssä kansainvälisessä ICDE Lifelong Learning Summit -konferenssissa. Solbergin mukaan meidän on löydettävä nykyistä parempia tapoja kehittää kaikkien työssä olevien osaamista ja taitoja.

Onko teknologia vastaus? 

Nopea teknologinen kehitys, kuten laajat sähköiset palvelut ja automatisaatio, asettavat työntekijöille paineita ja luovat paljon täydennyskoulutustarpeita. Ei liene yllättävää, että Norjan teknologianeuvosto on ehdottanut teknologiaa keinoksi parantaa elinikäisen oppimisen saatavuutta. Teknologianeuvosto on riippumaton, julkinen elin, joka antaa Norjan suurkäräjille ja hallitukselle neuvoja Norjalle tärkeäksi muodostuvan uuden teknologian suhteen. Omassa raportissaan asiantuntijaryhmä hahmottelee näkemyksensä siitä, miten uusi teknologia voi edistää elinikäistä oppimista kolmella olennaisella tavalla (alla hieman tiivistetysti esitettynä): 

Ajasta ja paikasta riippumattomuus. Internetin tulo ja tietokoneiden, tablettien sekä älypuhelinten yleistyminen ovat synnyttäneet sähköisiä oppimismuotoja, joiden avulla opetukseen voi osallistua milloin ja missä vain, itse haluamassaan tahdissa. Toisin kuin radiossa ja televisiossa, oppimiseen voidaan yhdistää myös sosiaalinen ulottuvuus. Näin perinteisen opetuksen arvoja voidaan säilyttää ja toteuttaa digitaalisesti. 

Yksilöllinen sopeutettavuus. Sähköisissä oppimistilanteissa voidaan jatkuvasti kerätä ja analysoida suuria datamääriä. Tuloksia voidaan käyttää oppimisprosessien ymmärtämisen ja parantamisen apuna. Mukautuvat oppimisjärjestelmät pystyvät tällaisten analyysien perusteella sopeuttamaan opetuksen kunkin osallistujan tasoon ja tarpeisiin sopivaksi ja antamaan välitöntä palautetta oppimisen aikana.   

Simulaatiot. Digitaaliset simulaatiot mahdollistavat käytännönläheisen ja räätälöidyn oppimisen, joka suunnitellaan oikeiden työtehtävien ja -tilanteiden perusteella. Opiskelu voi tapahtua esimerkiksi 2D- tai 3D-mallin avulla tietokoneen tai kännykän kautta tai simulaatioina, joissa hyödynnetään virtuaalista, lisättyä tai yhdistettyä todellisuutta. Oppimismotivaatiota voidaan lisätä myöskin pelielementtien käytön eli pelillistämisen avulla. 

Elinikäisen oppimisen uudistus 

Palataan pääministeri Solbergin puheeseen. Ministeri painotti, että elinikäinen oppiminen on tuotava paremmin kaikkien saataville, ja että siitä tulee tehdä oikeus. Hallitus valmistelee parhaillaan elinikäisen oppimisen uudistusta, ja asiasta on tulossa suurkäräjäilmoitus ensi vuonna. Pääministeri korosti, että koulutustarjonnan on oltava joustavaa, jotta se vastaisi digitalisaation ja pienipäästöiseen talouteen siirtymisen luomiin haasteisiin. Uudistuksessa keskitytään joustavaan järjestelmään, jossa luodaan mahdollisuuksia kokopäivätyön ja opiskelun yhdistämiseen. 

MediaHandler (1).jpg  
Pääministeri Erna Solberg. Valokuva: Thomas Haugersveen/Pääministerin kanslia

Joustavuus 

– Uudistuksen tarkoituksena on innostaa toimijoita kehittämään joustavia moduuleja, jotka voivat toimia uusien osaamiskokonaisuuksien rakennuspalikoina, Solberg sanoi. Hänen mukaansa oppilaitosten on muututtava joustavammiksi, jalkauduttava myös ulos kampuksilta ja tehtävä tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Oppilaitosten täytyy sopeutua uusiin koulutuksen järjestämisen tapoihin, hän totesi. 

Simulaatiot 

Teknologianeuvoston raportin laatineet asiantuntijat mainitsevat monta esimerkkiä siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää etenkin täsmäkoulutuksen järjestämisessä työpaikoilla. Esimerkiksi simulaatio on metodina ollut käytössä jo kauan muun muassa lentäjien ja sairaanhoitajien koulutuksessa.

– Digitaalisten simulaatioiden avulla opetus voidaan liittää tiiviisti oikeisiin työtehtäviin ja -tilanteisiin. Työelämässä digitaalisia simulaatioita hyödynnetään yhä useammin opetustarkoituksessa. Niitä voisi luonnehtia prosessin tai systeemin digitaalisiksi versioiksi, joissa osallistujat suorittavat tehtäviä ikään kuin kyseessä olisi oikea työtilanne. Simulaatioiden etuna on muun muassa se, että niillä voidaan harjoitella uusia, vaarallisia tai harvinaisia tilanteita, joiden harjoittelu voi muuten viedä paljon aikaa ja rahaa, raportissa todetaan. 

Simulaatiopotilaat 

Sairaanhoitajien koulutuksessa käytetään paljon simulaatiota. Kaakkois-Norjan korkeakouluun kuluvassa Porsgrunnin simulaatiokeskuksessa sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan teknisesti kehittyneiden simulaatiopotilaiden kanssa. ”Potilailla” on erilaisia akuutteja oireita, ja opiskelijat harjoittelevat eri tilanteiden haltuunottoa Käytössä on myös uusinta teknologiaa edustava etäsairaanhoitovälineistö, jolla opiskelijat opettelevat etähoitajan apua tarvitsevan potilaan ja hänen omaistensa kohtaamista.     

Useita "todellisuuksia"

Raportissa käsitellään myös virtuaalista, lisättyä ja yhdistettyä todellisuutta ja niiden käyttöä opetuksessa. Raportissa termit määritellään seuraavasti: Virtuaalisessa todellisuudessa käyttäjä viedään eri todellisuuteen, lisätyssä todellisuudessa hän saa käyttöönsä ylimääräisen informaatio- tai grafiikkakerroksen ja yhdistetyssä todellisuudessa reaalimaailma ja virtuaalimaailma liittyvät tiiviimmin yhteen. Raportissa viitataan tällaisen teknologian sisältämiin mahdollisuuksiin mutta todetaan myös, että se ei ole vielä ”päässyt vauhtiin”.  

Ei unohdeta tietosuojaa 

Teknologian käytön myötä yksittäisestä opiskelijasta kertyy usein suuri määrä tietoa. Raportin lopussa muistutetaankin, että myös tietosuojasta ja tietojen käsittelystä on tärkeää keskustella silloin, kun oppilaitoksella tai työpaikalla otetaan käyttöön uutta teknologiaa.