Kolmen vuoden työ huipentuu vuoden 2019 elokuussa, kun 88 oppilaitoksesta muodostetut 27 uutta opintokeskusta avaavat ovensa tarjotakseen tanskalaisille nuorille aivan uudenlaista valmistavaa koulutusta. Vanhoja oppilaitoksia lakkautetaan. ja kuusi lakia kootaan yhdeksi laiksi. Tarkoituksena on varmistaa, että entistä suurempi osuus nuorista suorittaa tutkinnon ennen 25 vuoden ikää.

Tuoreet raportit kertovat ammattiopintoihin hakeutumiseen ja niiden loppuun suorittamiseen liittyvistä haasteista. Vuoden 2015 ammattikoulutusuudistuksesta huolimatta ammattiin opiskelevien määrä on laskussa.

Ahvenanmaalaisten ravintoloiden on vaikeaa saada palkattua kokkeja, ja ammattiin kohdistuva kiinnostus on vähentynyt jyrkästi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Koulutuksen arviointilaitos EVA:n tutkimuksesta ilmenee, että ammatillisten oppilaitosten aikuisopiskelijoille tehtävä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on Tanskassa liian joustamatonta. AHOT-menettelyssä ei huomioida riittävästi esimerkiksi sellaiselta alalta hankittua työkokemusta, johon työntekijällä ei ole koulutusta.

Ruotsin hallitus on asettanut erityisen selvityshenkilön laatimaan esityksen siitä, miten alihoitajan (undersköterska) ammattia voidaan säännellä. Selvityksen on määrä valmistua huhtikuussa 2019.

Ruotsin tilastollinen keskustoimisto (SCB) on selvittänyt kansanopistojen erikoiskursseille vuosina 2012–2014 osallistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutukseen. SCB toteaa, että kursseille osallistuneista melko suuri osa on sijoittunut työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen. Kyseessä on ensimmäinen aiheesta tehty seuranta.

Islannin matkailu- ja innovaatioministeri Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttir allekirjoitti 5. lokakuuta palvelusopimuksen, jossa islantilainen Työelämän koulutuskeskus sitoutui toimimaan Islannin matkailun osaamiskeskuksen isäntäorganisaationa.

Pelillistäminen (gamification) kiinnostaa sekä akateemista maailmaa että liiketalouden väkeä. Nyt Suomessa on nähty pelillistämisen mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Ruotsissa jatkopanostuksia aikuisten ammattikoulutukseen.

Ruotsin toisen asteen jälkeistä ammattikoulutusta hallinnoiva viranomainen Myndigheten för yrkeshögskolan on päättänyt, mitkä tämänvuotisista koulutushakemuksista hyväksytään, eli mitkä koulutusohjelmat pääsevät osaksi yrkeshögskolan-järjestelmää.

Norjan hallitus on päättänyt, että 1. tammikuuta 2017 alkaen kaikissa julkisrahoitteisissa rakennus- ja maarakennushankkeissa on oltava mukana myös oppisopimusopiskelijoita.

Ammattiin opiskelevien on vastaisuudessa helpompi jatkaa opintojaan korkeakoulussa tai ylipistossa.

Ehdotus ammatillisen koulutuksen uudeksi rahoitusmalliksi lisäisi toteutuessaan ammattikoulujen tulosvastuuta.

Hallitus on päättänyt uudesta asetuksesta, jolla säädetään aikuisten alueellistetun ammattikoulutuksen (regionalt yrkesvux) valtionosuuksista.

Ammattikoulutusuudistuksesta sopineet puolueet ovat päättäneet, että ammattioppilaitosten laadun kehittämiseen, varusteisiin ja osaamiskeskuksiin panostetaan 497 miljoonaa Tanskan kruunua ajalla 2016–2020.

Ammatillisen koulutuksen asema alueellisessa innovaatio- ja tuotekehitystoiminnassa ei ole selkeä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä ehdottaa ammattitutkintojen määrän vähentämistä nykyisestä 351:stä 166:een.

SMILE (Strategic Mentorship for Integration, Learning and Equality) on hanke, jonka tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille ja samalla vastata teollisuuden osaamistarpeisiin.

Ammattikoulutusuudistus on yksi hallituksen suurimmista osaamiseen ja koulutukseen liittyvistä hankkeista.

Jotta uuden ammattikoulutusuudistuksen tavoitteet saavutettaisiin, myös opettajien pedagogista osaamista on kohennettava. Tästä syystä kaikkien ammattioppilaitosten opettajien tulee vuoteen 2020 mennessä suorittaa vähintään 10 ECTS-opintopisteen laajuiset ammattipedagogiset opinnot.