Joustavaan täydennyskoulutukseen suunnattujen määrärahojen tarkoituksena on estää syrjäytymistä työelämästä.

Ruotsin kansallinen tutkintojen viitekehys (SeQF) on järjestelmä, jonka kautta ammattialat ja koulutuksenjärjestäjät voivat saada tutkinnoille tasomäärityksen ja laadunvarmistuksen. Ruotsin kansallisesta viitekehyksestä vastaa toisen asteen jälkeistä ammattikoulutusta hallinnoiva viranomainen, Myndigheten för yrkeshögskolan. Viitekehyksen avulla kaikki osaaminen tehdään näkyväksi, jolloin opinnoista ja työelämästä saadun monenlaisen osaamisen vertailu helpottuu. Tähän mennessä kansalliseen tutkintojen viitekehykseen on sijoitettu kuusi tutkintoa, ja yli 20 tutkintoa on parhaillaan käsittelyssä odottamassa sijoittamista.

Jos haluamme terveen talouden ja demokratian, jossa ihmiset tuntevat itsensä tarpeellisiksi ja osallisiksi, emme saa ajatella että koulutus on kuten pyörällä ajamisen opettelu – jotain, mikä tarvitsee tehdä vain kerran elämässä.

Oppimiskeskuksia on ollut Ruotsissa pitkään. Tanskassa suurin osa koulutuksesta on edelleen keskittynyt oppilaitosten kampuksille. Tanskalainen Emil Erichsen oli mukana käynnistämässä Nordplus-hanketta, jonka nimi on Nordic Learning Center Innovation. Hankkeessa neljä pohjoismaata vaihtoi kokemuksiaan etäoppimisesta.

20-vuotias Emma kiertelee pienten koululaisten joukossa Mathopenin koulussa. Hän juttelee lasten kanssa, huolehtii heidän hyvinvoinnistaan ja auttaa mieluusti niskoittelevien kurahousujen tai hankalan kengännauhan kanssa.

Ihminen tarvitsee työkokemusta löytääkseen oman tiensä elämässä. Bergenissä ideoitu hanke ”Orntli’ arbeid” on saavuttanut loistavia tuloksia.

Tammikuussa Suomessa otettiin käyttöön uusi kansallinen tutkinto- ja opintosuoritusrekisteri.

Vuonna 2017 joukko työryhmiä pohti, miten Suomen olisi parasta käsitellä globalisaation ja digitalisaation mukanaan tuomia muutoksia.

Ruotsi on valinnut kolme teemaa Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelyohjelmaan vuodelle 2018.

Norjan Arendalissa järjestettiin 14.–18. elokuuta politiikkatapahtuma Arendalsuka, johon sisältyi yli 800 eri ohjelmakohtaa ja lähes 200 esittelypistettä.

Aikuiskoulutusalan merkitys kasvaa ja rakenteita kehitetään Grönlannissa.

Hallitus on antanut 8.6. esityksen uudeksi laiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä.

Maaliskuun alussa Suomessa tulee käyttöön tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehys, jossa kuvataan tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien antamat tiedot, taidot ja pätevyydet yhdenmukaisella ja kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Grönlannin, Ahvenanmaan ja Färsaarten NVL-yhteyshenkilöt haluavat tuoda aikuiskoulutuksen, elinikäisen oppimisen ja elinikäisen ohjauksen huomion keskipisteeseen.

Julistus islantilaisesta koulutuksen viitekehyksestä allekirjoitettiin.

Färsaarten paikallinen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ja ohjauksen työryhmä teki tammikuussa 2016 aloitteen tapaamisesta, johon osallistuisi kolme eri ministeriötä.