Ensimmäiset opiskelijat pääsevät aloittamaan akkuteollisuusalan ammatillisen korkeakoulutuksen tänä syksynä. Norjassa rakennetaan parhaillaan isoja akkutehtaita Mo i Ranassa ja Arendalissa sekä useilla muilla paikkakunnilla. Vikenin ammatillisessa oppilaitoksessa valmistellaan täyttä häkää uutta korkea-asteen koulutusohjelmaa ammattikoulutetuille, jotka haluavat hakeutua töihin akkuteollisuuteen.

Miten voimme tavoittaa kaikki ne ihmiset, jotka jäävät digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle? Kysymys on erittäin ajankohtainen. Miten Suomessa toimitaan? Onko muilta Pohjoismailta opittu jotain? Kysyimme asiaa kahdelta NVL Digital -verkoston suomalaisedustajalta.

Miten varmistamme, että esimerkiksi ammattialojen sisäiset sertifioinnit ja muut non-formaalit tutkinnot pystytään arvioimaan samalla tavoin eri maissa? Tätä tutkitaan parhaillaan Erasmus+ -hankkeessa.

Monet iloitsevat mahdollisuudesta kerryttää opintopisteitä vapaasta sivistystyöstä ja kolmannelta sektorilta. Suomessa prosessin yhtenä välineenä käytetään osaamismerkkejä. Mutta onko se oikea reitti?

Maapallo ja me sen asukkaina olemme riippuvaisia siitä, että kaikki tekevät joitain muutoksia omassa arjessaan, sanoo Framtiden i våre hender -järjestön johtaja Anja Bakken Riise DialogWebin haastattelussa.

Norjan osaamisministeriö aikoo panostaa lisää korkeakoulutukseen ja osaamiseen uudessa tutkimusta ja korkeakoulutusta koskevassa pitkän aikavälin suunnitelmassaan. Suunnitelman laatiminen alkaa vuonna 2022, ja sen on määrä valmistua vuonna 2023.

Seinäjoella on onnistuttu nostamaan pitkäaikaisyöttömien työllisyysastetta reilusti. Projektikoordinaattori Yrjö Uurtimo on innoissaan. – Nyt tavoitteenamme on kaksinkertaistaa osallistujien ja työntekijöiden määrä.

Liberaalipuolue venstre, keskustaoikeistolainen høyre-puolue, kristillinen kansanpuolue ja oikeistopopulisteihin luettava edistyspuolue ovat sopineet toisen asteen koulutusuudistuksesta. Kyseessä on merkittävin toisen asteen koulutuksen uudistus Norjassa sitten 1990-luvun.

”Pohjola on paras. Talven liekkipyörre, kesäyön ihme. Käy tuulta päin, vuorten halki. Katso pohjoiseen. ” Nämä säkeet ovat runoilija Rolf Jacobsenin runosta ”Nord” (Pohjola). Yhä useampi katsoo pohjoiseen: pohjoisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän poliittista kiinnostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Koronakriisi on lisännyt digitaalisten ympäristöjen ja työkalujen käyttöä oppimisessa, kokouksissa ja yhteydenpidossa. Samaan aikaan käy yhä selvemmäksi, että suuret väestöryhmät ovat vaarassa jäädä yhteiskuntaelämän ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen vuoksi.

Norjassa jokainen voi itse valita, haluaako ohjausta kasvokkain uraohjauskeskuksessa vai nimettömänä verkossa

Ammatillisessa koulutuksessa on Suomessa otettu käyttöön henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat

Talousjärjestelmämme lähtökohtana on tyytymätön kansalainen, joka on kyltymätön kuluttaja. Mutta mihin hyvä elämä oikeastaan perustuu? Tätä professori Arto O. Salonen kysyy itseltään epidemian keskellä. Salonen on suomalainen kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka kritisoi voimakkaasti nykyajan elämäntapaa.

Ekonomi Gylfi Arnbjörnsson johtaa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää ja tunnistaa Islannin haavoittuvimmat ammattialat.

Näin kertoo tuore tutkimus, jonka NIFU-tutkimuslaitos on tehnyt Norjan elinikäisen oppimisen viraston, Kompetanse Norgen, toimeksiannosta.

Tanskassa käytetään jo paljon e-ohjausta eli verkossa tapahtuvaan opinto-ohjaukseen tarkoitettua työkalua. Myös Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa uskotaan e-ohjauksen mahdollisuuksiin.

Raportissa esitellään NVL:n kehittämä e-ohjausmalli ja suositukset, jotka koskevat pohjoismaisia itsehallintoalueita: Grönlantia, Färsaaria ja Ahvenanmaata.

Joustavaan täydennyskoulutukseen suunnattujen määrärahojen tarkoituksena on estää syrjäytymistä työelämästä.

Ruotsin kansallinen tutkintojen viitekehys (SeQF) on järjestelmä, jonka kautta ammattialat ja koulutuksenjärjestäjät voivat saada tutkinnoille tasomäärityksen ja laadunvarmistuksen. Ruotsin kansallisesta viitekehyksestä vastaa toisen asteen jälkeistä ammattikoulutusta hallinnoiva viranomainen, Myndigheten för yrkeshögskolan. Viitekehyksen avulla kaikki osaaminen tehdään näkyväksi, jolloin opinnoista ja työelämästä saadun monenlaisen osaamisen vertailu helpottuu. Tähän mennessä kansalliseen tutkintojen viitekehykseen on sijoitettu kuusi tutkintoa, ja yli 20 tutkintoa on parhaillaan käsittelyssä odottamassa sijoittamista.

Jos haluamme terveen talouden ja demokratian, jossa ihmiset tuntevat itsensä tarpeellisiksi ja osallisiksi, emme saa ajatella että koulutus on kuten pyörällä ajamisen opettelu – jotain, mikä tarvitsee tehdä vain kerran elämässä.

Oppimiskeskuksia on ollut Ruotsissa pitkään. Tanskassa suurin osa koulutuksesta on edelleen keskittynyt oppilaitosten kampuksille. Tanskalainen Emil Erichsen oli mukana käynnistämässä Nordplus-hanketta, jonka nimi on Nordic Learning Center Innovation. Hankkeessa neljä pohjoismaata vaihtoi kokemuksiaan etäoppimisesta.

20-vuotias Emma kiertelee pienten koululaisten joukossa Mathopenin koulussa. Hän juttelee lasten kanssa, huolehtii heidän hyvinvoinnistaan ja auttaa mieluusti niskoittelevien kurahousujen tai hankalan kengännauhan kanssa.

Ihminen tarvitsee työkokemusta löytääkseen oman tiensä elämässä. Bergenissä ideoitu hanke ”Orntli’ arbeid” on saavuttanut loistavia tuloksia.

Tammikuussa Suomessa otettiin käyttöön uusi kansallinen tutkinto- ja opintosuoritusrekisteri.

Vuonna 2017 joukko työryhmiä pohti, miten Suomen olisi parasta käsitellä globalisaation ja digitalisaation mukanaan tuomia muutoksia.

Ruotsi on valinnut kolme teemaa Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelyohjelmaan vuodelle 2018.

Norjan Arendalissa järjestettiin 14.–18. elokuuta politiikkatapahtuma Arendalsuka, johon sisältyi yli 800 eri ohjelmakohtaa ja lähes 200 esittelypistettä.

Aikuiskoulutusalan merkitys kasvaa ja rakenteita kehitetään Grönlannissa.

Hallitus on antanut 8.6. esityksen uudeksi laiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä.

Maaliskuun alussa Suomessa tulee käyttöön tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehys, jossa kuvataan tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien antamat tiedot, taidot ja pätevyydet yhdenmukaisella ja kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Grönlannin, Ahvenanmaan ja Färsaarten NVL-yhteyshenkilöt haluavat tuoda aikuiskoulutuksen, elinikäisen oppimisen ja elinikäisen ohjauksen huomion keskipisteeseen.

Julistus islantilaisesta koulutuksen viitekehyksestä allekirjoitettiin.

Färsaarten paikallinen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ja ohjauksen työryhmä teki tammikuussa 2016 aloitteen tapaamisesta, johon osallistuisi kolme eri ministeriötä.