Opetuksen järjestäminen työpaikalla tuo mukanaan suuria hyötyjä. Se voi parantaa työntekijöiden osaamista, motivoida heitä lisäkouluttautumiseen sekä taata yrityksen tarvitseman osaamisen, yritysneuvoja Inger Goul Andersen sanoo. Koulutusmuoto edellyttää kuitenkin huomattavaa joustavuutta – etenkin vastaisuudessa.

Talousjärjestelmämme lähtökohtana on tyytymätön kansalainen, joka on kyltymätön kuluttaja. Mutta mihin hyvä elämä oikeastaan perustuu? Tätä professori Arto O. Salonen kysyy itseltään epidemian keskellä. Salonen on suomalainen kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka kritisoi voimakkaasti nykyajan elämäntapaa.

Aarhusilaisessa tekniikan alan oppilaitoksessa opiskeluyhteisön toimivuus saa yhtä hyvän arvosanan etäopiskelijoilta kuin lähiopetukseen osallistuvilta.

Digitaalisten teknologioiden käyttäminen opetuksessa tuo mukanaan etuja, mutta myös suuria haasteita, sillä ne on otettava huomioon didaktiikkaa ja oppisisältöjä suunniteltaessa, sanoo professori Mie Buhl.

Vuonna 2018 Tanskan kansansivistysalan kattojärjestön Dansk folkeoplysnings samrådin työn keskipisteenä on ollut se, miten vapaa sivistystyö voi osallistua väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Sukupuolittuneiden ammatinvalintamallien muokkaaminen on koko Pohjolaa koskeva tehtävä.

20-vuotias Emma kiertelee pienten koululaisten joukossa Mathopenin koulussa. Hän juttelee lasten kanssa, huolehtii heidän hyvinvoinnistaan ja auttaa mieluusti niskoittelevien kurahousujen tai hankalan kengännauhan kanssa.

Ihminen tarvitsee työkokemusta löytääkseen oman tiensä elämässä. Bergenissä ideoitu hanke ”Orntli’ arbeid” on saavuttanut loistavia tuloksia.