Pula oikeista osaajista vaivaa tällä hetkellä niin peruspalveluita, elinkeinoelämää kuin ilmastosiirtymää.

Mitkä ovat Pohjoismaiden väestön isoimmat osaamisaukot vihreän siirtymän edellyttämässä osaamisessa? Tätä pohdittiin taannoin Norjan puheenjohtajuuskonferenssi DigiNordenissa.

Ensimmäiset opiskelijat pääsevät aloittamaan akkuteollisuusalan ammatillisen korkeakoulutuksen tänä syksynä. Norjassa rakennetaan parhaillaan isoja akkutehtaita Mo i Ranassa ja Arendalissa sekä useilla muilla paikkakunnilla. Vikenin ammatillisessa oppilaitoksessa valmistellaan täyttä häkää uutta korkea-asteen koulutusohjelmaa ammattikoulutetuille, jotka haluavat hakeutua töihin akkuteollisuuteen.

Opintopiirit tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää työntekijöiden osaamista pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Se kuitenkin edellyttää, että työntekijät ovat valmiita sitoutumaan ja että työpaikka tarjoaa mahdollisuuksia käyttää uutta tietoa, todetaan NVL:n toteuttaman pilottihankkeen arviossa.

Aikuisten uraohjausta käsittelevä hanke on käytännönläheinen hanke, joka tuo aikuisten ohjauksen alalle inspiraatiota ja pohdintoja. Hankkeessa esitellään käteviä ja helppotajuisia käytännön työvälineitä ohjaajille, jotka ohjaavat aikuisia työelämässä.

Konferenssin aiheena on yhteisen perustan luominen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle. Elinikäisen oppimisen alalla tarvitaan yhtenäisiä menettelytapoja.

Monet iloitsevat mahdollisuudesta kerryttää opintopisteitä vapaasta sivistystyöstä ja kolmannelta sektorilta. Suomessa prosessin yhtenä välineenä käytetään osaamismerkkejä. Mutta onko se oikea reitti?

Tämän raportin tarkoituksena on antaa yleiskuva digitaalisten perustaitojen tilanteesta Pohjoismaissa ja selventää, millaisia käytäntöjä maissa parhaillaan on ja mitä mahdollisesti tarvitaan tulevaisuudessa.

Nykyisin teknologia ajaa yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä, ja sillä on suuri vaikutus kilpailukykyyn. Teknologia muuttuu jatkuvasti, mutta muutosvauhti on nyt nopeampi kuin koskaan aiemmin.

Uusi ammattikoulutuksen sähköinen uravihko parantaa oppisopimusopiskelijoiden ja mestareiden välisten oppisopimusten laatua

NVL ja Kompetanse Norge järjestivät torstaina 27. toukokuuta aamiaiswebinaarin, jossa kolme työmarkkinajärjestöjen edustajaa Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta kertoi kokemuksia koronakriisin aikana tehdyistä sopeuttamista ja osaamisen kehittämistä edistävistä toimista.

Raporttiin on koottu verkoston osapuolten pohdinnat ja suositukset, joissa kuvaillaan niitä edellytyksiä, joiden osapuolet yhteisesti katsovat olevan tärkeitä työelämässä tarvittavaan osaamiseen liittyvän toimivan kehittämisjärjestelmän kannalta.

Matematiikka voi tukea ongelmanratkaisutaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämänalueilla ja jotka antavat tärkeitä välineitä demokraattisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Näin sanoo Mahmut Aydin, joka opettaa matematiikkaa aikuisten perusopetuksessa.

Opetuksen järjestäminen työpaikalla tuo mukanaan suuria hyötyjä. Se voi parantaa työntekijöiden osaamista, motivoida heitä lisäkouluttautumiseen sekä taata yrityksen tarvitseman osaamisen, yritysneuvoja Inger Goul Andersen sanoo. Koulutusmuoto edellyttää kuitenkin huomattavaa joustavuutta – etenkin vastaisuudessa.

”Pohjola on paras. Talven liekkipyörre, kesäyön ihme. Käy tuulta päin, vuorten halki. Katso pohjoiseen. ” Nämä säkeet ovat runoilija Rolf Jacobsenin runosta ”Nord” (Pohjola). Yhä useampi katsoo pohjoiseen: pohjoisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän poliittista kiinnostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Koronakriisi on lisännyt digitaalisten ympäristöjen ja työkalujen käyttöä oppimisessa, kokouksissa ja yhteydenpidossa. Samaan aikaan käy yhä selvemmäksi, että suuret väestöryhmät ovat vaarassa jäädä yhteiskuntaelämän ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen vuoksi.

Vuonna 2021 on Suomen vuoro johtaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa. Luvassa on ohjelma, jonka luomisessa ministeriöt ovat tehneet yhteistyötä yli kaikkien sektorirajojen – myös NVL:n kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Ulla-Jill Karlssonilla on suuret odotukset.

Islantilainen koulutuskeskus FA (Fræðslumiðstöð atvinnulífsins, työelämän koulutuskeskus) ja Islannin NVL järjestivät taannoin vuosikokouksen yllä olevalla otsikolla. Tilaisuuden painopiste oli työelämän osaamistarpeissa ja erilaisissa osaamisen kehittämistavoissa.

Entistä useammille työttömille mahdollisuus opiskella työttömyysetuuden turvin

Norjassa jokainen voi itse valita, haluaako ohjausta kasvokkain uraohjauskeskuksessa vai nimettömänä verkossa

Ammatillisessa koulutuksessa on Suomessa otettu käyttöön henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat

Uusilla toimilla pyritään vastaamaan työnhakijoiden tarpeisiin ja kannustetaan heitä hakeutumaan formaaliin koulutukseen parantaakseen työmarkkina-asemaansa.

Pohjoismainen vankilaopetusverkosto on laatinut julisteita, joilla se pyrkii lisäämään tietoa pohjoismaisesta rikosseuraamusalan opinto- ja uraohjauksesta. Julisteiden kohderyhminä ovat vangit, henkilökunta ja rikosseuraamusalan johto.

Ekonomi Gylfi Arnbjörnsson johtaa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää ja tunnistaa Islannin haavoittuvimmat ammattialat.

Voiko aiemmin hankitun osaamisen validointi auttaa työvoimapulan ratkaisemisessa?

Paikka: MOW, Mothership of Work, Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Lounas 12.00-13.00 (NVL tarjoaa)

Näin kertoo tuore tutkimus, jonka NIFU-tutkimuslaitos on tehnyt Norjan elinikäisen oppimisen viraston, Kompetanse Norgen, toimeksiannosta.

Osaamisuudistuksen, kotouttamisstrategian ja osallisuustalkoiden jatkaminen sisältyy Norjan hallituksen budjettiehdotukseen vuodelle 2020.

Johtajat etsivät työntekijöitä, joilla on hyvät viestintätaidot. Tämä käy ilmi Norjan osaamisviraston Kompetanse Norgen vuotuisesta tutkimusbarometrista, jossa tutkitaan norjalaistyöpaikkojen rekrytointi- ja osaamistarpeita.

Uudessa raportissa luodaan katsaus oppimisen siirtovaikutuksia käsittelevään uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen. Raportissa esitellään myös 18 tanskalaista käytännön esimerkkiä siirtovaikutusta edistävistä toimintatavoista sekä siirtovaikutustutkimuksista. Raportti on suunnattu muun muassa opettajille, oppilaitosten johdolle ja työnantajille.

Heidän vastuullaan on kolmivuotinen uraohjausalan kokeilutoiminta ja hanke, jonka nimenä on ”Visa vägen” (Tietä näyttämässä). Hankkeen tavoitteena on yksilöllistää aikuisten uraohjausta, kollektivisoida alan vastuut ja kehittää uraohjauspalveluita, uraohjausta ammattina sekä järjestelmää. Ahvenanmaan uraohjauskenttää käsitellyt hanke ”Vägledning på Åland” on siis saatettu loppuun, ja sen oppeja hyödynnetään nyt käytännön työssä.

NVL alkaa julkaista yhden sivun mittaisia tiivistelmiä, ”one-pagereita”, joiden tavoitteena on edistää NVL:n verkostojen keräämän tiedon ja tulosten levittämistä.

Tormod Skjerve tietää enemmän osaamisen roolista työelämässä kuin suurin osa ihmisistä. Hän on laatinut työelämässä omaksutun osaamisen kuvailemiseen uraauurtavan menetelmän, joka palkittiin hiljattain Berliinissä osaamisen tunnustamiseen liittyvässä biennaalissa.

Lukutaito-opetus aikuisille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin pohjoismainen kieli.

Työskentelytapa edistää yhteiskehittämistä, paikallista toimeliaisuutta ja kestäviä ratkaisuja.

NVL on perustanut uuden, monialaisen verkoston, jonka tehtävänä on koota yhteen NVL:n eri verkostojen tieto ja osaaminen sekä luoda niiden välille synergiaa.

Opintopiirin tarkoituksena on edistää täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä johtotehtävissä toimiville

Näin totesi Norjan osaamis- ja integraatioministeri Jan Tore Sanner avatessaan ensimmäisen seitsemästä alueellisesta tilaisuudesta, joissa käsitellään digitalisaatiota ja työelämän osaamistarpeita.

NVL:n uusi, työelämäjärjestöille suunnattu verkosto kokoontui ensimmäistä kertaa 11.–12. syyskuuta Oslossa. Verkoston toiminta-alueena on työelämässä ja työelämää varten tapahtuva osaamisen kehittäminen. Ensimmäisessä tapaamisessa verkoston jäsenet tutustuivat toisiinsa ja suunnittelivat loppuvuoden sekä vuoden 2019 toimintaa.

Islannin koulutuspolitiikasta tehdään parhaillaan selvitystä ja arviota, jonka perusteella laaditaan uudet koulutuspolitiikan suuntaviivat vuoteen 2030 asti.

Työelämän koulutuskeskus (FA) ja NVL järjestivät vuosikokouksen 30. marraskuuta Reykjavikin Grand Hotelissa.

Pohjoismaat panostavat paljon oppimisen kehittämiseen.

Syyskuussa joukko aikuisopettajia eri puolilta Pohjoismaita kokoontui Lundiin keskustelemaan tulevaisuuden täydennyskoulutustarpeista ja -menetelmistä.

Raportti kartoittaa aikuisopettajien itse kokemia osaamistarpeita ja pääsyä yhteispohjoismaisiin koulutuksiin sekä osaamisen kehittämiseen.

Osaamista työelämän näkökulmasta tarkastelevan NVL-verkoston raportissa nostetaan esiin tärkeitä strategisia kysymyksiä, joilla edesautetaan koulutuksen ja työelämän välisten siirtymien onnistumista ja liikkuvuutta työelämässä.

NVL:n hanke Kompetanse sett fra arbeidslivet (osaaminen työelämän silmin) esittelee pohjoismaisen monialaisen työskentelynsä tuloksia ja suosituksia järjestämällä Pohjoismaissa seminaarisarjan.

Pelillistäminen (gamification) kiinnostaa sekä akateemista maailmaa että liiketalouden väkeä. Nyt Suomessa on nähty pelillistämisen mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Uusi sopimus koskee vuosia 2017–2020.

Norjan osaamispolitiikan kansallinen virasto Vox on vaihtanut nimeään ja on nyt nimeltään Kompetanse Norge.

Tanskalainen kuntien ja alueiden tutkimuslaitos KORA on koonnut pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevän tutkimuksen tuloksia julkaisuunsa ”Integration. Vejen til arbejdsmarkedet” (Kotouttaminen. Tie työmarkkinoille”).

Viime viikolla EU-komissio hyväksyi uuden, kattavan osaamisohjelman.

Opettajia, opiskelijoita ja eri sidosryhmiä on kutsuttu mukaan verkkoaivoriiheen esittämään ideoitaan ja ajatuksiaan suomalaisopettajien koulutuksen ja osaamisen tulevaisuudesta.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi luoda Färsaarille aikuiskoulutusta.

Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita.

Norjan kansanopistojen johtajuuskoulutus ”Arvopohjainen muutosjohtajuus” käynnistyy keväällä Høgskolen i Sørøst -oppilaitoksessa.

”Ulkopuolisuudesta uuteen mahdollisuuteen” on kauan odottamamme hallituksen poliittisen selonteon otsikko.

Täydennyskoulutusta saaneiden opettajien oppilaissa on kaksi kertaa enemmän tieto- ja viestintätekniikan päivittäisiä käyttäjiä kuin niissä oppilaissa, joiden opettajat eivät saaneet täydennyskoulutusta.