Norjassa sijaitsevassa NIFU-tutkimuslaitoksessa (Nordisk institutt for studier av innovasjon, forskning og utdanning) tutkijana toimiva Dorothy Sutherland Olsen on tutkinut, miten elinkeinoelämän eri aloilla siirrytään perinteisestä osaamisen suunnittelusta dynaamisempaan tilanteeseen, jossa osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti.

Cecilia Bjursell on kasvatustieteen professori, joka on viime vuosina syventynyt kaikkein ilontäyteisimpään opiskelumuotoon: yli 65-vuotiaiden vapaaehtoiseen opiskeluun.

Ukrainan sota on lisännyt mediataitojen tarvetta. Suomessa julkisen palvelun TV- ja radioyhtiö on asiassa jo aimo askeleen edellä. Svenska Ylen toimittaja Heidi Finnilä opettaa työssään mediataitoja kaikenikäisille. Kolkko Trollibunkkeri on yksi väline taistelussa nettitrolleja, valeuutisia ja disinformaatiota vastaan.

Tanskan vapaan sivistystyön kattojärjestö Dansk folkeoplysnings samråd on viime vuosina painottanut vahvasti kestävää kehitystä laajassa merkityksessä. Siihen sisältyvät ilmastoasiat, vihreä muutos, luonnon monimuotoisuus sekä kestävä yhteiskunta, joka antaa turvaa ihmiselle yksilönä ja kansalaisena.

Tanskan kansanopistot ovat yhdessä perustaneet virtuaalisen kansanopiston, joka on kaikille tanskalaisille avoin ja ilmainen.

Suomessa koulutetaan parhaillaan agentteja, joiden on määrä muuttaa ekososiaalisen sivistyksen kenttää. Syksyllä 2020 loppuvassa täydennyskoulutushankkeessa on mukana 60 osallistujaa vapaan sivistystyön oppilaitoksista.

Nuorten yhteispohjoismainen käsityöleiri nostaa kestävät tuotantotavat keskiöön

Tanskan kansanopistoyhdistys FFD on julkaissut kirjasarjan, jonka nimi on vapaasti suomennettuna ”Kansanopiston 10 käskyä – koulussa elämää varten”. Kirjasarjassa käsitellään kansanopistoihin liittyviä aatehistoriallisia, historiallisia ja ajankohtaisia aiheita.

Vastikään perustetun ”Nordic database of researchers in folkbildning”-tietokannan myötä eri puolilla Pohjoismaita tehtävää vapaan sivistystyön tutkimusta on saatu ensi kertaa kartoitettua. Tietokanta luo yleiskuvaa alan tutkijoista ja auttaa myös tunnistamaan tutkimuksen sokeita pisteitä, kertoo Jonas Lysgaard, joka on yksi hankkeeseen osallistuneista ja toimii DPU:n lehtorina.

Kansanopistoja koskevan lakiehdotuksen tarkoituksena on parantaa kansanopistojen toimintapuitteita Islannissa. Tähän asti maassa ei ole ollut opistoja koskevaa lainsäädäntöä.

Vuonna 2018 Tanskan kansansivistysalan kattojärjestön Dansk folkeoplysnings samrådin työn keskipisteenä on ollut se, miten vapaa sivistystyö voi osallistua väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Hankkeen järjestää Ruotsin kansansivistysneuvosto, Folkbildningsrådet, yhdessä kuuden eri puolilla Ruotsia sijaitsevan kansanopiston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa menetelmiä, jotta nuoret maahanmuuttajat suorittaisivat loppuun kansanopisto-opintonsa.

Virallisten tilastojen mukaan Ruotsissa asuvista ulkomailla syntyneistä naisista on työelämässä huomattavasti pienempi osuus kuin Ruotsissa syntyneistä naisista ja ulkomailla syntyneistä miehistä.

Ruotsin tilastollinen keskustoimisto (SCB) on selvittänyt kansanopistojen erikoiskursseille vuosina 2012–2014 osallistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutukseen. SCB toteaa, että kursseille osallistuneista melko suuri osa on sijoittunut työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen. Kyseessä on ensimmäinen aiheesta tehty seuranta.

Uusi raportti analysoi pohjoismaisen vapaan sivistystyön piirissä onnistuneesti toteutettuja osallistamishankkeita.

Hallitus toteuttaa Kunskapslyftet-panostuksen, jonka tavoitteena on elinikäisen oppimisen vahvistaminen ja työllisyyden nousu.

Norjan Arendalissa järjestettiin 14.–18. elokuuta politiikkatapahtuma Arendalsuka, johon sisältyi yli 800 eri ohjelmakohtaa ja lähes 200 esittelypistettä.

Maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat aliedustettuina Tanskan musiikinharrastajien joukossa. Tätä pyritään muuttamaan uuden hankkeen avulla.

Norjan opintokeskukset järjestivät viime vuonna 423 kunnassa yli 45 000 kurssia, joille osallistui yli puoli miljoonaa aikuista.

Vapaan sivistystyön tutkimuskeskus VIFOn raportti ”Folkeoplysningen i kommunerne ” (”Kansansivistys kunnissa”) dokumentoi kunnissa tapahtuvan vapaan sivistystyön laajuutta ja puitteita.

Norjan kansallinen osaamispolitiikan virasto Kompetanse Norge on jakanut yhteensä 25 miljoonaa Norjan kruunua 79 vapaaehtoisjärjestölle ja aatteelliselle yhdistykselle, jotka ovat hakeneet varoja järjestöille suunnatusta määrärahaohjelmasta.

Norjan kansanopistojen kattojärjestö on saanut 1,41 miljoonaa Norjan kruunua käytettäväksi pilottihankkeeseen, jossa järjestetään mentorointia toisen asteen tutkintoa vailla oleville kansanopisto-opiskelijoille.

Islannissa valmistellaan uuden kansanopiston perustamista Flateyriin, joka sijaitsee Önundafjord-vuonon rannalla (yksi Islannin länsirannikon vuonoista).

Tanskan vapaan sivistystyön kattojärjestön Dansk Folkeoplysnings Samrådin vuosikokouksessa aiheesta keskusteltiin alustusten pohjalta.

Norjan kansanopistojen johtajuuskoulutus ”Arvopohjainen muutosjohtajuus” käynnistyy keväällä Høgskolen i Sørøst -oppilaitoksessa.

Pitkän uurastuksen jälkeen NVL:n työryhmä on saanut valmiiksi raportin siitä, miten vapaa sivistystyö kartuttaa ihmisten avaintaitoja ja miten tätä osaamisen karttumista voidaan tunnistaa ja tunnustaa.

Tanskan vapaan sivistystyön tieto- ja tutkimuskeskus VIFO:n tuore raportti käsittelee vapaan sivistystyön oppilaitos Folkeuniversitetetin historiaa, taloutta, organisaatiota ja toimintaa.