Pohjoismaisissa yhteyksissä toimiessaan Tormod Skjerve on kirjoittanut raportin Kompetens ur ett arbetslivsperspektiv (Työelämänäkökulma osaamiseen) yhdessä Ingegerd Greenin kanssa. Omassa organisaatiossaan hän on laatinut mallin ja menetelmän, joilla kuvaillaan työelämässä hankittua osaamista, ja joista hänet siis palkittiin hiljattain.
Tormod itse on hyvä esimerkki siitä, miten yksilö hänen laatimansa mallin mukaisesti toimii työssään kuin tasapainotaiteilija. ”The Global Prize for Validation of Prior Learning”-palkinnon myöntämisperusteissa todetaan muun muassa, että ”tasapainomalli on erinomainen esimerkki siitä, miten työelämän ja koulutuksen välille kannattaa rakentaa siltoja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen avulla”.
Dialogweb tapasi Tormod Skjerven hänen työpaikallaan, työnantajajärjestö Virken tiloissa. Haastoimme hänet vastaamaan vakiokysymyksiin, jotka esitetään kaikille ”Pohjoismainen profiili”-juttusarjassa haastatelluille. Lisäksi saimme tietää hieman lisää tasapainomallista.
Podcast:
Kuuntele myös podcast, jossa Torhild Slåtto keskustelee Tormod Skjerven kanssa tulevaisuuden osaamistarpeista.
Ainutlaatuinen yhteistyö
– Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen Pohjoismaista?
– Pohjoismainen malli! Vastaus tulee empimättä, ja sitten Tormod selittää asiaa tarkemmin.
– Tarkoitan työelämän osapuolten ja viranomaisten välistä ainutlaatuista yhteistyötä esimerkiksi osaamiseen liittyvissä asioissa. Myös elinikäisellä oppimisella on pohjoismainen kaiku.
Tormod Skjerve työskentelee työnantajajärjestö Virkessä, jossa hänen ammattinimikkeenään on vanhempi neuvonantaja, englanniksi ”senior policy advisor”. Virkessä hänen alanaan on osaamispolitiikka. Tormodilla on myös laaja kokemus koulutuspolitiikkaan liittyvistä tehtävistä eri organisaatioissa. Tällä hetkellä osaamisen alalla tapahtuu paljon, ja se on hänen ykkösprioriteettinsa.
Tormod Skjerve tutussa roolissa. Tässä hän esittelee Balansekunst-raporttia aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista käsittelevässä seminaarissa Reyjkavikin Työelämän talossa. Kuva: Sveinn Aðalsteinsson
Useimmilla meistä koulutus ja osaaminen saattavat käsitteinä hieman sekoittua toisiinsa.
– Osaamispolitiikka on yläkäsite, ja koulutuspolitiikka on sen osa, Tormod selittää.
– Kerro, millainen on tyypillinen työpäiväsi tai työtehtäväsi.
– Pidän yhteyttä jäseniin ja osallistun moniin prosesseihin. Tyypillisiin tehtäviini kuuluu huolehtia hyvän oppimispolitiikan keinoin siitä, että jäsenemme saavat oikeanlaista osaamista oikeaan aikaan. Työni tavoitteena on, että he oppivat kehittämään työntekijöiden osaamista strategisemmin ja määrätietoisemmin, tuntemaan paremmin yrityksensä tarpeet ja ymmärtämään, miten työpaikan osaamistasoa voidaan kehittää. Lisäksi osallistun niin sanottuihin kolmikantaprosesseihin, joissa työelämän osapuolet tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, kuten teemme esimerkiksi Norjan osaamispoliittisessa neuvostossa. (Lisää Norjan osaamispoliittisesta neuvostosta norjaksi: https://nvl.org/Content/Nasjonalt-kompetansepolitisk-rad
Kärsivällinen jääräpää
– Kuvaile itseäsi neljällä sanalla.
– Olen kärsivällinen ja itsepäinen. En anna periksi ennen kuin pääsen maaliin. Luon myös mieluummin jotain uutta vanhan paikkailemisen sijaan.
Kärsivällisellä jääräpäällä on myös takanaan monia saavutuksia, vuosien työn tuloksena saavutettuja tärkeitä merkkipaaluja. Kysymme, mistä aikaansaannoksistaan hän on erityisen iloinen ja tyytyväinen, ehkäpä myös ylpeä.
– Olen ylpeä siitä, että saimme läpi ajatuksen valinnaisen harjoittelun sisällyttämisestä kaupallisen alan alempaan korkeakoulututkintoon. Ehdotin sitä ensi kertaa kymmenen vuotta sitten, ja nyt ehdotus toteutuu. Käytännön kokemuksen arvo on tunnustettu. Sen lisäksi tärkein aikaansaannokseni on raportti Balansekunst – hvordan beskrive kompetanse som bygges opp i arbeidslivet (Tasapainoilun taito – miten kuvailla työelämässä muodostuvaa osaamista). Raportissa kuvaillaan malli ja menetelmä, joiden avulla voidaan arvioida työelämässä hankittua osaamista. Hanke liittyi kansallisen osaamispoliittisen strategian kehittämisen. Esittelin mallin Berliinin biennaalissa.
Uraauurtava menetelmä
– Työelämässä tapahtuu paljon osaamisen kehittämistä, mutta sitä, millaista osaamista tarvitaan, ymmärretään yleisesti ottaen huonosti.
Juuri erilaiset osaamisen lajit ovat aiheena Tormodin laatimassa raportissa Balansekunst (Tasapainoilun taito). Kyseessä on uraauurtava menetelmä, jonka avulla osaamista voidaan kuvailla ymmärrettävästi niin laajemmissa työelämäyhteyksissä kuin formaalin koulutusjärjestelmän piirissäkin.
Kolme tasapainopisteparia
Kaikki työpaikalla tarvittava osaaminen jaetaan menetelmässä kolmeen tasapainopistepariin, ja työntekijän tulee pyrkiä tasapainoon jokaisen parin välillä kehittämällä jatkuvasti osaamistaan. Ensimmäinen pari liittyy resurssien käyttöön, ja tavoitteena on ihmisten ja teknologian välinen tasapaino. Onnistunut työpanos edellyttää sekä ihmisten välisen vuorovaikutuksen että teknologian hallitsemista. Toinen pari liittyy tuottavuuteen, jonka osalta tasapainoillaan joustavuuden ja rutiinien välillä. Tavoitteena on, että ihminen pystyy sekä noudattamaan rutiineja että joustamaan. Kolmas pari koskee tehokkuutta, ja sen osalta tasapainoa haetaan työtahdin ja läsnäolon välillä. Työntekijän tulee olla aikaansaava ja käyttää työaikaa tehokkaasti, mutta näiden ominaisuuksien vastapainona hänellä tulee olla hyvät viestintä- ja asiakaskohtaamistaidot.
Osaamisen tunnistamisen ja kuvailemisen käytännön avuksi on kehitetty nelivaiheinen malli. Siitä on hyötyä ihmisille, jotka kartoittavat osaamista omassa yrityksessään. Tuottavuuden ja tehokkuuden tarkastelussa malli voi olla kullanarvoinen. Lue lisää aiheesta (norjaksi) täältä.
– Mitä osia omasta osaamisestasi, kokemuksistasi ja verkostoistasi käytät pohjoismaisissa yhteyksissä?
– Minulla on laaja kokemus erilaisista oppimiseen ja koulutukseen liittyvistä ympäristöistä ja monenlaisista pohjoismaisista sekä EU-tason ympyröistä, ja uskon siitä olleen hyötyä. Tunnen osaamisjärjestelmän monelta eri kannalta, ja olen käyttänyt kaikkea tätä osaamistani pohjoismaisessa yhteistyössä.
Paljon opittavaa naapureilta
– Mitä pohjoismaisessa yhteistyössä oppimaasi olet hyödyntänyt omassa työssäsi?
– Ruotsista olen oppinut paljon siitä, miten työelämään voidaan luoda osaamisstandardeja työelämän lähtökohdista. Tanskalaisilla puolestaan on hyvä, paikallistasolla toimiva täydennyskoulutusjärjestelmä. Paljon opittavaa on myös Islannissa, jossa toimii erinomainen työelämän koulutuskeskus.
Vahvempi pohjoismainen ääni
– Mikä mielestäsi on NVL:n kaltaisen ohjelman tärkein merkitys?
– On tärkeää, että on olemassa kohtaamispaikka, jossa voimme vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia, inspiroida toisiamme, oppia toisiltamme ja tehdä yhteistyötä. Meidän tulisi pystyä luomaan entistä vahvempi pohjoismainen ääni, Tormod sanoo painokkaasti.
Lähtökohtana työelämä
– Jos pääsisit pohjoismaiseksi aikuisten oppimisen ministeriksi, millaisia toimenpiteitä toteuttaisit?
FAKTARUUTU:
Tormod Skjerve (65), Norja
Osaamispolitiikan vanhempi neuvonantaja työnantajajärjestö Virkessä
Cand. philol. -tutkinto Oslon yliopistosta
Jäsenenä NVL:n työelämän osaamisverkostossa
Oli mukana laatimassa NVL-raporttia Kompetens ur ett arbetslivsperspektiv, jonka aiheena on osaaminen työelämänäkökulmasta
Tormod pohtii hetken ja kertoo sitten kuningasajatuksensa:
– Toteuttaisin suuren, pohjoismaisen elinikäisen oppimisen ohjelman työelämän lähtökohdista. Tarvitsisin siihen kaksi vuotta ja jonkin verran rahaa, Tormod sanoo hymyillen leveästi.
Lue myös "Norge vinner VPL-pris 2019 med “Balansekunst”.