Tuntiopettaja elää pätkissä

 

 

Tiistaiaamuisin hyvinkääläinen Eero Muurimäki hyppää Helsingin-junaan. Stoan kulttuurikeskuksessa odottaa salillinen ihmisiä, jotka haluavat kuulla muinaisten kelttien esineistä ja keskustella esihistoriasta siihen syventyneen tutkijan kanssa.

− Tuntiopettajan työssä on paljon hyvää: vapaus, mahdollisuus yleistajuistaa omaa tieteenalaansa ja syventää omaa tietämystään. Minä siinä eniten opin, kun valmistelen luentoja, kertoo Helsingin työväenopistossa ja Vantaan aikuisopistossa luennoiva arkeologi.

Kansalaisopistojen opetus on pitkälti Muurimäen kaltaisten pätkätyöläisten varassa, sillä päätoimisia opettajia on kahdesta seitsemään opistoa kohti. Määräaikaisia kansansivistäjiä yhdistää huoli tulevasta: seuraavan vuoden töistä ei ole varmuutta.

− Käytännössä opiskeluajoista tuttu kitkuttaminen jatkuu eläkeikään saakka. Elämä on henkisesti rikasta mutta aineellisesti köyhää, luennoitsija sanoo.

Jopa tuhansia määräaikaisia

Eero Muurimäellä on takanaan kymmenisen vuotta vapaan sivistystyön pätkätöitä. Se ei ole alalla epätavallista.

Opiskelijoiden ja kollegojen arvostus ei näy Eero Muurimäen tilipussissa.

Työn arvostus ei näy arkeologi Eero Muurimäen tilipussissa.

Vastikään kävi ilmi, että erään kaupungin ylläpitämä työväenopisto oli ketjuttanut teatteri-ilmaisun opettajan työsuhdetta 22 kertaa 12 vuoden aikana. Hovioikeuden mukaan näin saattoi tehdä, koska työ oli kausiluontoista. OAJ on päätöksestä eri mieltä.

Tuntiopettajien hankala asema tiedetään Aikuisopettajien liitossa (AKOL).

− Niitä, joiden määräaikaiset työsopimukset on uusittu 20−30 lukuvuotta peräkkäin, on jopa muutama tuhat. Monet ovat kelpoisia ja opettavat yli 20 viikkotuntia, joten työ on pysyväisluontoinen, vaikka työkausi ei olekaan ympärivuotinen, sanoo liiton varapuheenjohtaja Merja Kittelä.

Hänen omassa työyhteisössään, Wellamo-opistossa tuntiopettajia on noin 360.

Eero Muurimäelle tunteja kertyy viikossa noin kahdeksan.

− Paljoa enempää en pystyisi pitämään, sillä haluan tarjota opiskelijoille tuoretta kuultavaa. Aineistoa pitää päivittää ja on keksittävä uusia aiheita, jotta samat ihmiset tulevat uudestaan, hän sanoo.

Työhön käytetty aika on moninkertainen luentosalissa käytettyyn aikaan verrattuna. Opetuksen valmistelu on kirjallisuuden lukemista, muistiinpanojen tekemistä ja verkossa surffaamista.  Käytännössä Muurimäki tekee sitä kaiken vapaa-aikansa, sillä tutkijan on mahdotonta erottaa työtä vapaasta.

− Valmistelusta vain ei makseta.

Työvuosi kuin tilkkutäkki

Eero Muurimäen työvuosi on sirpalemainen: Talvikauden hän luennoi. Kesäpesti on Saarijärvellä Kivikauden kylän hoitajana.

− Pari kuukautta olen kokonaan työtön ja pari kuukautta täystyöllistetty. Muun ajan saan soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Vaikka vuodesta toiseen jatkuva tilanne turhauttaa, Muurimäki ei moiti oppilaitoksia. Päinvastoin hän kiittää työhönsä paneutuvia suunnittelijaopettajia. Vikaa on vain järjestelmässä.

− Pohtipa tuntiopettajien asemaa miten päin tahansa, ainoa ratkaisu on raha. Jos pätkistä maksettaisiin paremmin, se auttaisi selviämään pätkien välillä.

Työsuhteisiin saatava turvaa

AKOL sen sijaan haluaa ennen kaikkea jatkuvuutta tuntiopettajien työuriin.

Haluatko sinä

  • suunnitella elämäsi lukukausi kerrallaan
  • valita itse oman työterveyshuoltosi (omalla rahallasi)
  • kokeilla kesäisin siipiäsi toisessa ammatissa
  • mennä haluamaasi koulutukseen (kunhan maksat itse)
  • ansaita jopa 30 euroa tunnissa (palkan saat pitämistäsi tunneista)
  • maksaa vain vahän veroja (ne suhteutetaan tuloihin)?

Jos vastasit useimpiin kysymyksiin "kyllä", ryhdy tuntiopettajaksi.

 

− Tuntiopettajien panoksella ja työssä viihtymisellä on suuri merkitys kansalaisopiston menestykselle, Merja Kittelä perustelee.

AKOL ajaa kaikille kelpoisille tuntiopettajille toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Maahanmuuttajien opetuksessa ja taiteen perusopetuksessa sellaisia on tehtykin.

− Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ei estä työttömyyskorvauksen saamista opetuksettomilta ajoilta, Kittelä sanoo.

Eero Muurimäellä ei ole opettajan kelpoisuutta. Hän ei usko sellaista edes hankkivansa, vaikka pätevöityminen parantaisi työsuhteen turvaa.

− Kerron tarinoita, mutta kaikki mitä sanon, perustuu uusimpaan tutkimustietoon. Jos lähtisin opettamalla opettamaan, yleisöni kaikkoaisi, hän perustelee.

AKOL esittää, että kansalaisopistoon luodaan uusi päätoimisen tuntiopettajan työnkuva. Siinä olisi pääosassa opetus, ja muun työn tunteja olisi vähemmän kuin nykyisellä päätoimisella opettajalla.

Uutisen viimeistä kappaletta täsmennettiin 10. helmikuuta Merja Kittelän toivomuksesta.

Kuvat: Sameli Muurimäki; Yong Hian Lim / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Soulissa:

Saako työsuhdetta ketjuttaa loputtomiin?

Tuntiopettaja tarvitsee porkkanoita

The post Tuntiopettaja elää pätkissä appeared first on Souli.