Uuden ajan uraohjaus asialistalla pohjoismaisessa seminaarissa sekä itsehallintoalueiden keskustelutapaaminen

28.–29. syyskuuta yhteiseen seminaariin ja keskustelutapaamisen kokoontui joukko aikuiskouluttajia, ohjaajia sekä koulutus-, työmarkkina- ja sosiaaliasioista vastaavia päättäjiä Grönlannista, Ahvenanmaalta ja Färsaarilta. Kokoontumisen aiheena olivat elinikäinen ohjaus sekä aikuisten digitaalisen ohjauksen haasteet ja mahdollisuudet.

 

Keskustelutapaaminen oli järjestyksessä kolmas laatuaan. Itsehallintoalueet Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa saivat tapaamisessa tilaisuuden jakaa kokemuksia sekä palata aiemmissa tapaamisissa laadittuihin ohjeistuksiin ja tuloksiin.

Kokoontuminen aloitettiin seminaarilla, jossa pohdittiin elinikäiseen ohjaukseen liittyviä kysymyksenasetteluja: mitkä ovat poliittiset tavoitteet? Miten luomme kestävää ohjausta varten rakenteita ja järjestelmiä? Mitä tutkimustieto kertoo? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy digitalisoituun ohjaukseen? Mitä muuta kuin informaation jakamista e-ohjaukseen voi sisältyä?

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson puhui elinikäisen ohjauksen strategioista politiikan näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus tukee jatkuvaa oppimista ja on avain siihen, että yhteiskunta ja yksilöt selviytyvät haasteista.

Deirdre Hansen esitteli raportin, jonka on laatinut NVL:n IKT ja ohjaus -aiheinen työryhmä. Raportissa esitellään elinikäisen ohjauksen tilannetta kolmella itsehallintoalueella: Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Työryhmä on tutkinut mahdollisuuksia uusien menetelmien ja IKT-tuen käyttöön ohjauspalveluissa itsehallintoalueilla. Tavoitteena olisi palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen.

Jyväskylän yliopiston tutkija Jaana Kettunen tähdensi eettisten näkökohtien keskeisyyttä e-ohjauksessa. IKT:n käytössä on tärkeää pitää mielessä laatu ja turvallisuus. E-ohjaus on koostunut – ja koostuu paljolti edelleen – informaation tarjoamisesta. Covid-19-pandemia on kuitenkin luonut meille tilaisuuksia tutustua e-ohjauksen mahdollisuuksiin ja kehittää siitä kasvokkain tapahtuvan ohjauksen täydentäjää. Niinpä meidän on kysyttävä itseltämme, miten viestimme tai miten meidän tulisi viestiä erilaisten yksilöiden kanssa. Etukäteen tulee kartoittaa yksilön tausta (maahanmuuttajuus, toimintakyvyn rajoitteet, ikä?) Meidän on mietittävä kieltä, sananvalintoja ja sitä, miten hakijaa voidaan tai pitäisi motivoida ryhtymään itsearviointiprosessiin esimerkiksi uratestien muodossa. Ohjaajien on opittava verkkoviestintätaitoja. On tärkeää, että päättäjät näkevät e-ohjauksen pitkäaikaisena sijoituksena. Se taas edellyttää, että heillä on strategia.

Seminaarin päätti esitys, jossa kerrottiin usean alueen yhteistyönä toteutettavasta Framtidskortet.se-hankkeesta. Hanke osoittaa, että e-ohjaus voi olla paljon muutakin kuin tiedon tarjoamista. Hankejohtaja Lars Hugsén Norrtäljen kunnasta ja hänen hankekumppaninsa Björn Lindqvist (Luulajan kunta) sekä Agneta Andersson (Karlshamnin kunta) esittelivät hanketyökalua Framtidskortet.se , jota asiakas voi käyttää omatoimisesti. Työkalu voi antaa ohjaajalle pohjaa perusteellisempaan ohjaukseen ja kehittää asiakkaan uraosaamista (CMS).

Kaikki puhujat painottivat, että ohjauksen laatu on tärkeää varmistaa esimerkiksi järjestämällä ohjaajille koulutus, joka antaa heille valmiudet ja taidot toteuttaa korkealaatuista ohjausta monikanavaisesti.

Katso esityksiä ja lue lisää 28. päivän seminaarista ja 29. päivän keskustelutapaamisesta tästä.