Vapaan sivistystyön rahoitus selkiytyy

 

 

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) sai kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen rahoituksen uudistamista pohtineen työryhmän raportin eilen torstaina.

− Rahoituksen ennakoitavuuden paraneminen on kaikista tärkein asia. Kun valtaosa rahoituksesta kiintiöidään, oppilaitosten ei enää tarvitse kilpailla seuraavien vuosien suoritteista tuottamalla suoritteita yli rahoitettavan tason, nostaa työryhmän sihteerinä toiminut opetusneuvos Annika Bussman esiin tuloksia.

Tulevaisuudessa vain kymmenesosa kansalaisopistojen ja kansanopistojen valtionosuudesta on niin sanottua liikkuvaa osaa. Opintokeskusten tunnit kiintiöidään kokonaan.

Nyt ylläpitäjät saavat valtion rahoitusta sen mukaan, kuinka paljon niillä on opiskelijaviikkoja tai opetustunteja. Säilyttääkseen rahoituksensa oppilaitokset joutuvat laajentamaan toimintaansa, vaikka siihen ei olisi varaa eikä tarvetta.

Maahanmuuttajakoulutus vahvistuu

Toinen parannus on Bussmaninin mukaan se, että kansalaisopistot siirtyvät yhteen yksikköhintaan. Tähän asti tiheästi asuttujen kuntien opistoilla on ollut korotettu tuki.

 Vakautta säästökuurilla

  • Vapaan sivistystyön rahoitusuudistus kuuluu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan.
  • Tavoite on vakauttaa oppilaitosten toimintaedellytyksiä säästöjen aikana.
  • Valtio tähtää miljardin euron säästöihin, vapaan sivistystyön osuus siitä on 18,5 miljoonaa euroa.
  • Säästöt toteutetaan vuoteen 2017 mennessä.

Kolmas asia koskee maahanmuuttajakoulutusta. Sellaiselle omaehtoiselle kotouttamiskoulutukselle, jonka TE-toimistot ja kunnan viranomaiset hyväksyvät kotoutumissuunnitelmaan, ehdotetaan täysimääräistä valtion rahoitusta.

Muuten kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoituksesta 57 prosenttia on julkista rahoitusta, ja loput katetaan pääosin opiskelijamaksuilla.

− Maahanmuuttajakoulutusta koskeva ehdotus ei sisälly nyt ehdotettuihin lakimuutoksiin, vaan se on asia, jota tulevaisuudessa pyritään viemään eteenpäin, Bussman tarkentaa.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että opintokeskusten opintokerhoille myönnettävästä erillisestä valtionosuudesta luovutaan. Opintokerhotuntien kustannukset otetaan vastedes huomioon, kun lasketaan opintokeskusten yksikköhintoja.

Kentän yhteinen tuotos

Rahoitusjärjestelmän muutokset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta.

− Kentän ohjeistusta kehitellään parhaillaan, ja aiheesta tiedotetaan tarpeen mukaan järjestöjen tilaisuuksissa sekä mahdollisissa muissa tilaisuuksissa, Annika Bussman sanoo.

Hänen mukaansa työryhmän pohjatyö valmisteltiin oppilaitosmuodoittain jaostoissa yhdessä oppilaitoskenttää edustavien jäsenten kanssa. Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen vahvistaa asian: liiton hallituksen varsinaiset ja varaedustajat olivat tiiviistii mukana työssä.

− Olen tyytyväinen tuloksiin, kuten päätökseen siirtää kansalaisopistot yhteen yksikköhintaan. Samoin kenttämme monimuotoisuus maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa nousi vahvasti esille, Nuottanen sanoo.

Uudistuprosessin rinnalla on viety eteenpäin tarvittavia lakimuutoksia. Esitys uudeksi rahoituslaiksi lähti viime viikolla eduskuntaan.

Vapaan sivistystyön uudistajat vasemmalta lukien: Annika Bussman, Päivi Väisänen-Haapanen, Jyrki Ijäs, Jaana Nuottanen, Heikki Sederlöf, Kirsi Lähde, Kangaspunta, Mika Nirvi, Krista Kiuru, Anitta Pehkonen, Aaro Harju, Aino Still ja Stefan Andersson.

Vapaan sivistystyön uudistajat vasemmalta lukien: Annika Bussman, Päivi Väisänen-Haapanen, Jyrki Ijäs, Jaana Nuottanen, Heikki Sederlöf, Kirsi Lähde, Kangaspunta, Mika Nirvi, Krista Kiuru, Anitta Pehkonen, Aaro Harju, Aino Still ja Stefan Andersson.

Kuvat: Gautier Willaume / Scandinavian StockPhoto; Annukka Saarva / OKM

Aiemmin Soulissa:

Vapaan sivistystyön raamit kaventuvat

Lisää aiheesta:

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio

The post Vapaan sivistystyön rahoitus selkiytyy appeared first on Souli.