Vapaan sivistystyön tutkimusta kartoitettu Pohjoismaissa

 

Vastikään perustetun ”Nordic database of researchers in folkbildning”-tietokannan myötä eri puolilla Pohjoismaita tehtävää vapaan sivistystyön tutkimusta on saatu ensi kertaa kartoitettua. Tietokanta luo yleiskuvaa alan tutkijoista ja auttaa myös tunnistamaan tutkimuksen sokeita pisteitä, kertoo Jonas Lysgaard, joka on yksi hankkeeseen osallistuneista ja toimii DPU:n lehtorina.

 
DFS:n kehityskonsultti Stine Hohwü-Christensenilla on kädessään tietokantatyötä taustoittava raportti. Raportissa on tietoa muun muassa kartoituksessa käytetystä metodista, prosessista ja tuloksista.

Vuoden 2019 syyskuun alussa perustettiin ensimmäinen pohjoismainen vapaan sivistystyön tutkijoista koottu tietokanta. Tietokannasta voi tulla tärkeä työkalu niin kokeneille kuin uusillekin alan tutkijoille, toteaa Jonas Lysgaard, joka on vapaan sivistystyön tutkija ja Aarhusin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen DPU:n lehtori yksi tietokantahankkeen kumppaneista.

– Ensinnäkin tietokanta antaa yleiskuvan alan tutkijoista ja tutkimuksesta. Toiseksi se suo meille ainutlaatuisen mahdollisuuden etsiä sokeat pisteemme – ne kohdat, jotka ovat vielä tutkimatta – sekä kaljut kohdat, joita on tutkittu niin innokkaasti, että karvat ovat kuluneet pois, hän luonnehtii. 

Ennen tietokannan perustamista neljä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa toimivaa organisaatiota on tunnistanut ja kartoittanut tutkimusartikkeleita ja tutkijoita, jotka ovat vuosina 1998–2018 jossain mielessä työskennelleet vapaan sivistystyön parissa. Työn tuloksena tietokantaan on koottu 170 aktiivista tutkijaa, joita voi hakea aineen, tutkimuslaitoksen tai maan perusteella. 

Kokonaiskuva puuttui

Jonas Lysgaardin mukaan pohjoismainen tietokanta on täysin ainutlaatuinen. 

– Kansansivistystyö on skandinaavinen käsite ja ilmiö, ja on ehdottoman tärkeää, että meillä tutkijoilla on mahdollisuus tutustua naapurimaissa asuvien kollegojen työhön. Uskomatonta kyllä on yllättävän yleistä, että törmäämme jatkuvasti kollegoihin, joilla on kiinnostavia ja omaan tutkimusalaamme liittyviä näkökulmia, mutta nämä yhteiset intressit eivät käy koskaan ilmi.  

Itse asiassa monet kartoitetuista tutkijoista eivät itsekään tienneet, että heidän työllään on relevanssia myös vapaan sivistystyön näkökulmasta, kertoo Stine Hohwü-Christensen. Hän toimii kehityskonsulttina Tanskan vapaan sivistystyön kattojärjestössä DFS:ssä, joka on hankkeen tanskalainen kumppaniorganisaatio. 

– Koulutus kokonaisuudessaan on hyvin laaja kenttä. Siksi monien tutkijoiden tutkimusalaan sisältyy vapaan sivistystyön elementtejä, vaikka he eivät ole itse ajatelleet asiaa, Hohwü-Christensen toteaa. Hän kertoo silti yllättyneensä siitä, kuinka paljon tutkimusta Tanskasta loppujen lopuksi löytyi.  

– Meidän mielestämme vapaalla sivistystyöllä on paljon annettavaa koko koulutussektorille, ja haluaisimme sille enemmän näkyvyyttä poliittisella agendalla. Tietokannasta voi olla tässä hyötyä, sillä se osoittaa, että näitä aiheita tutkitaan itse asiassa paljon, Hohwü-Christensen huomauttaa.    

Tutkimusala heikoissa kantimissa

Ruotsissa toimii kansallinen Mimer-ohjelma, jonka vastuulla on vapaan sivistystyön tutkimuksen tukeminen ja näkyväksi tekeminen, kun taas Tanskassa, Norjassa ja Suomessa ei ole mitään vastaavaa. Vaikka Tanskalla on pitkät perinteet juuri kansanopistoista ja kansansivistystyöstä, alan tutkimusta ei tehdä paljoakaan, Jonas Lysgaard toteaa. Hänen mukaansa tämä johtuu rahoituksen ja koordinoinnin heikkouksista.

– Alalle on vaikeaa luoda vahvaa tutkijayhteisöä, joka pystyisi laatimaan rahoitushakemuksia, hankkimaan apurahoja uusiin tohtorintutkintoihin ja viime kädessä taata alan säilymisen. Rahoituksen ja koordinoinnin puute heikentää mitä tahansa tutkimusalaa. 

Ilmasto uutena teemana

Tanskalaiset ovat yleisesti ottaen kunnostautuneet kansansivistystyön historian valottamisessa, yksittäisten hankkeiden arvioinnissa ja kurssien sekä muun toiminnan osallistujamäärän raportoinnissa. Jonas Lysgaard kuitenkin kaipaa enemmän näkemyksiä siitä, mitä annettavaa vapaalla sivistystyöllä on suhteessa moniin nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Erityisesti niihin haasteisiin, jotka ovat niin laajoja, ettei niiden käsittely mahdu alkuunkaan formaalin koulutusjärjestelmän puitteisiin. 

– Kaikki puhuvat ilmastoproblematiikasta ja kestävästä kehityksestä sekä siitä, että ne edellyttävät laajaa vuorovaikutusta. Vapaan sivistystyön alalla on meneillään lukemattomia näihin haasteisiin keskittyviä hankkeita, ja tältä osin tutkimuksen pitäisi olla pidemmälle kehittynyttä ja tarkkanäköisempää.

Niinpä sekä Jonas Lysgaard että Hohwü-Christensen toivovat, että tietokanta voi osaltaan yhdistää kenttää ja viitoittaa uusia polkuja alan tulevalle tutkimukselle. Tämä työ on toki jo päässyt hyvään vauhtiin, toteaa Stine Hohwü-Christensen.

 – Osin hankkeen parissa tehdyn työn ansiosta olemme jo organisaationa onnistuneet verkostoitumaan tutkijoiden kanssa ylipäätään ja erityisesti Jonaksen (Lysgaard, toim. huom.) kanssa. Seuraavana askeleena voisimme luoda tutkijaverkoston osalle tutkijoista tai tehdä ”sokeiden pisteiden” analyysin tietokannan sisällöstä. Aika näyttää mitä tuleman pitää, ja tarvitsemme tietysti enemmän rahoitusta. Juuri nyt olemme vain erittäin ylpeitä ja onnellisia päämäärämme saavuttamisesta ja siitä, että niin moni tutkija on halunnut mukaan tietokantaan. 

Uusi tietokanta

“Nordic database of researchers in folkbildning”-tietokannassa on tanskalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet vapaata sivistystyötä ja kansansivistystoimintaa vuosien 1998–2018 aikana. Tietokanta on avoin kaikille, ja siihen sisältyy erilaisia hakumahdollisuuksia.

Tietokanta syntyi DFS:n koordinoiman hankkeen tuloksena. Muut hankkeen osallistujaorganisaatiot ovat Linköpingin yliopiston yhteydessä toimiva ruotsalainen kansansivistysohjelma Mimer, opintoliittojen kattojärjestöt Studieförbunden Ruotsista ja Voksenopplæringsforbundet Norjasta, suomalainen Bildningsalliansen, tanskalainen DPU, Åbo Akademi sekä Norjan tiede- ja teknologiayliopisto. Linkki tietokantaan tässä.

Lähde: dfs.dk