Vapaasta sivistystyöstä opintopisteitä ja osaamismerkkejä

Monet iloitsevat mahdollisuudesta kerryttää opintopisteitä vapaasta sivistystyöstä ja kolmannelta sektorilta. Suomessa prosessin yhtenä välineenä käytetään osaamismerkkejä. Mutta onko se oikea reitti?

 
 Vapaasta sivistystyöstä opintopisteitä ja osaamismerkkejä Kansalaisten turvallisuuteen liittyvät kurssit ovat esimerkki koulutuksesta, jossa hankitun osaamisen tunnustamiseen Helsingissä sijaitseva SFV:n opintokeskus nykyisin osallistuu. Kuva: Karin Lindroos.

– Muutos tietää lisää työtä organisaatioille, mutta toisaalta vapaaehtoistyöhön osallistuminen on yksilölle mielekkäämpää, kun oppimisestaan ja osaamisestaan saa todistuksen, toteaa Anna-Karin Öhman.

Hän vastaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämisestä Svenska Folkskolans Vänner -yhdistyksen opintokeskuksessa Helsingissä.

Entä sitten kaikki ne ihmiset, jotka osallistuvat yhdistystoimintaan puhtaasti omasta tahdostaan ja aatteellisista syistä – miten he reagoivat siihen, että tähän asti vapaiksi miellettyihin toimintamuotoihin tulee oppimistavoitteita? Anna-Karin Öhman suhtautuu kysymykseen varovasti.

– On tärkeää tarkastella kriittisesti tämän prosessin hyötyjä ja haittoja. Vapaasta sivistystyöstä ajatellaan, että sen pitäisi olla vapaata suorituspaineista ja arvostelusta, hän sanoo.

Anna-Karin Öhman Anna-Karin Öhman laatii uusia malleja suomalaisen vapaan sivistystyön osaamisen tunnustamiseen. Kuva: Karin Lindroos

Arvostusta nuorten osaamiselle

Vapaaehtoistoiminnan tunnustamisen ja tunnistamisen edut vaikuttavat kuitenkin painavan vaakakupissa enemmän. Merkittävänä suomenruotsalaisena sivistystoimijana SFV on päättänyt tehdä kunnon panostuksen tällaisen tunnistamis- ja tunnustamistoiminnan kehittämiseen. Kyseessä on jännittävä uusi aluevaltaus. Osaamisen tunnustamisen nopea kasvu johtuu siitä, että Suomen uudessa hallitusohjelmassa painotetaan jatkuvaa oppimista ja aiemmin hankitun osaamisen huomioimista.

– Perusajatuksena on, että oppimista tapahtuu koko elämän läpi mutta monissa eri paikoissa ja eri muodoissa. Opimme muuallakin kuin koulussa, Anna-Karin Öhman sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä nuoret, jotka ovat osallistuneet vuosien ajan aktiivisesti kursseille ja toimineet johtotehtävissä vaikkapa partiossa. Tähän asti sellaista koulutusta ei useinkaan ole huomioitu virallisissa oppilaitoksissa jatko-opintoihin hakeutuessa.

– Kuitenkin tiedämme, että iso osa nuorista, jotka osallistuvat aktiivisesti yhdistysten ja järjestöjen toimintaan, päätyy tulevaisuudessa yhteiskunnan johtotehtäviin. Heidän pitää saada olla ylpeitä tällaisesta koulutuksesta ja huomata, että sitä myös arvostetaan, Anna-Karin Öhman sanoo.

- Lue myös artikkeli (ruotsiksi) ”4H satsar på akademi som validerar ungas fritidsverksamhet”.

Pisteet viedään kansalliseen rekisteriin

SFV myöntää todistuksia, jotka ovat muodoltaan opintopistesuosituksia. Oppilaitokset voivat sitten koulutusalansa ja koulutuksen sisällön perusteella valita, hyväksyvätkö vai hylkäävätkö todistukset.

Pitkäaikaisempana kansallisena tavoitteena on, että esimerkiksi vapaan sivistystyön tai yhdistystoiminnan kautta saatu osaaminen vietäisiin kansalliseen Koski-tietovarantoon. Yksilön muut opintosuoritukset ja tutkintotiedot kootaan sinne jo nyt.

– Tietojen viemiseen tarvittaisiin joka tapauksessa yksilön suostumus. Tämä on tärkeä osa prosessia. Samalla se edellyttää, että laaditaan selvät ja yhteiset oppimistavoitteet, jotka sopivat yhteen kansallisten sähköisten opintosuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kanssa, Anna-Karin Öhman toteaa.

Vapaasta sivistystyöstä opintopisteitä ja osaamismerkkejä Svenska folkskolans vänner järjestää yhteistyössä monien toimijoiden kanssa kursseja ja koulutuskokonaisuuksia Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kuva: Karin Lindroos.

Upouudet osaamismerkit

SFV on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä noin kuudenkymmenen suomenruotsalaisen liiton kanssa. Monien kanssa yhdistys on jo pitkään järjestänyt kurssitoimintaa.

– Nyt olemme perustaneet työryhmän yhdessä joidenkin liittojen kanssa. Tarkoituksena on kehittää osaamismerkkejä osana osaamisen tunnistamis- ja tunnustamistyötä, mutta aloitamme pienimuotoisesti, Anna-Karin Öhman kertoo.

Hän kuvailee kolmivaiheista prosessia. Ensin luodaan kriteerit, jonka jälkeen yksilö saa arvioida, miten hänen hankkimansa osaaminen vastaa kriteerejä. Lopuksi prosessin saattaa päätökseen jokin juridinen auktoriteetti, kuten työryhmä, johon kuuluu yhdistysten ja vapaan sivistystyön edustajia. Tässä tapauksessa SFV päättää, täyttääkö yksilö tietyn osaamismerkin vaatimukset.

– Monet pitävät nykyisin vapaa-aikaansa suuressa arvossa, ja yhdistykset joutuvat taistelemaan saadakseen toimintaansa mukaan vapaaehtoisia. Parhaassa tapauksessa osaamisen tunnustamisen mahdollisuus voi lisätä kiinnostusta osallistua, Anna-Karin Öhman sanoo.

- Lue myös artikkeli Itä-Göötanmaalla osaamisen validointi kuntoon pohjoismaisen mallin avulla

Uusista sanoista lisäarvoa

Nyt prosessin ensimmäisessä vaiheessa SFV käyttää paljon aikaa siihen, että se auttaa järjestöjä saamaan kursseilleen ja opintotarjonnalleen tunnistuksen ja tunnustuksen. Kampanja "Min bildning" (minun sivistykseni) on antanut yhdistykselle tilaisuuden levittää alalla tietoa aiheesta.

– Kertaluontoisille kursseille ei kannata järjestää tunnustamista. Sen tulee koskea vain toistuvia kursseja ja laajempia koulutuskokonaisuuksia, Anna-Karin Öhman toteaa.

Tunnustamisprosessilla voi olla muitakin hyötyvaikutuksia kuin madolliset opintopisteet.

– Yksilötasolla voi olla arvokasta jo se, että saa puettua hankkimansa osaamisen sanoiksi: mitä oikeastaan olenkaan oppinut? Anna-Karin Öhman selittää. Esimerkiksi nuorille työnhakijoille suunnattu kurssi Körkort till arbetslivet (ajokortti työelämään) voidaan osaamisen tunnustamisen näkökulmasta nähdä osaamispääomana, jolla on merkitystä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

– Lisäksi voidaan puhua terveys- ja hyvinvointipääomasta, joka tarkoittaa parempaa itseluottamusta ja myönteistä elämänasennetta.

– Järjestön näkökulmasta puolestaan voi olla hyvin arvokasta sanoittaa, millaista osaamista se oikeastaan tuottaa yhteiskunnalle, Anna-Karin Öhman sanoo.