Yana ja Maria räätälöivät ohjauspalveluita työssäkäyville aikuisille

 

Heidän vastuullaan on kolmivuotinen uraohjausalan kokeilutoiminta ja hanke, jonka nimenä on ”Visa vägen” (Tietä näyttämässä). Hankkeen tavoitteena on yksilöllistää aikuisten uraohjausta, kollektivisoida alan vastuut ja kehittää uraohjauspalveluita, uraohjausta ammattina sekä järjestelmää. Ahvenanmaan uraohjauskenttää käsitellyt hanke ”Vägledning på Åland” on siis saatettu loppuun, ja sen oppeja hyödynnetään nyt käytännön työssä.

 
Maria Christensen ja Yana Jahrén ovat täynnä tarmoa aloittaessaan työskentelyn ”Visa Vägen” -hankkeessa ja odottavat innolla pääsevänsä luomaan Ahvenanmaan olosuhteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin sopeutetun uraohjauspalvelun. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä kaikkien tarpeellisten ammattiryhmien kanssa niin Ahvenanmaan sisällä kuin pohjoismaisella tasollakin. Kuva: Annette Bergbo

Kuulostaako hurjan kokoiselta työmaalta? Ei jos kysytään hankejohtaja Yana Jahrénilta ja uraohjaaja-toiminnanjohtaja Maria Christenseniltä, jotka ovat täynnä intoa päästessään luomaan ahvenanmaalaisten tarpeisiin ja odotuksiin räätälöidyn palvelun. 

– Näemme mahdollisuuden saada aikaan jotain uutta, jotain mitä on kaivattu, yhteistyössä jo olemassa olevien ohjauspalveluiden kanssa.  

Täydentävä palvelu

Tavoitteena on siis kehittää palvelu, joka täydentää jo olemassa olevaa opinto- ja uraohjaustarjontaa. 

– Tarkoituksena ei ole ruveta luomaan jotain mullistavan paljon parempaa kuin nykyinen tarjonta. Ohjauspalveluissa on yksinkertaisesti puutteita niiden ihmisten osalta, jotka eivät ole työttömiä eivätkä opiskelijoita.  Ja koska kokeilutoiminta on kohdennettu tietylle kohderyhmälle, pystymme tarjoamaan asiakkaille enemmän aikaa, enemmän varsinaista ohjausta. Se lienee suurin ero verrattuna Ahvenanmaan nykyiseen tarjontaan. 

Jo vuonna 2013 tehty kartoitus osoitti, että opiskelijoiden ja työnhakijoiden parissa työskentelevät opinto- ja ammatinvalinnanohjaajat saivat paljon yhteydenottoja työelämässä mukana olevilta aikuisilta. Nämä ihmiset halusivat ohjausta, mutta sitä ei ollut saatavilla erityisesti heidän kohderyhmälleen. 

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Ahvenanmaan uraohjauspalveluja käsittelevä hanke ”Vägledning på  Åland” toteutettiin 2017–2018, minkä jälkeen sitä jatkettiin heinäkuun 2019 loppuun. Hanketta seuraa elokuussa käynnistyvä ”Visa Vägen” -nimellä kulkeva kokeilutoiminta, joka on täysin Ahvenanmaan maakunnan hallituksen rahoittama ja kestää 31.7.2022 saakka. 

Kaksi eri vastuualuetta

Marian vastuulla on käytännön ohjaustyö – hän tapaa asiakkaita ja toimii etupäässä uraohjaajana mutta myös toiminnanjohtajana. Yana puolestaan jatkaa hankejohtajana, jonka vastuualueena ovat prosessien ja järjestelmän luominen ja kehittäminen sekä yleiset toimintalinjat. 

– Olemme keränneet tietoa pohjoismaisesta uraohjaustoiminnasta. Olemme myös testanneet ohjattavilla ja ohjaajilla erilaisia toimintatapoja, erityisesti valmennusta, sekä ryhtyneet luomaan verkostoja. 

Aloita oikeasta päästä

Maria ja Yana painottavat vahvasti sitä, miten tärkeää on aloittaa oikeasta päästä: pohtimalla ohjattavan kanssa tämän aitoja tarpeita, jotka perustuvat toiveisiin, unelmiin, edellytyksiin ja aikomuksiin. 

– Ohjattavan arvojen, ominaisuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja osaamisen kartoittamiseen täytyy olla käytettävissä riittävästi aikaa. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus käyttää pohdiskeluprosessiin niin paljon aikaa kuin tarvitaan, sillä meillä ei ole muita sitoumuksia vaan olemme riippumattomia ja neutraaleja toimijoita. Monilla ohjaajilla on vain rajallisesti aikaa käytettävissä keskusteluihin. 

– Meillä lienee myös parhaat edellytykset löytää yksilöityjä täsmäratkaisuja, sillä sen lisäksi, että tarjoamme rajattomasti keskusteluaikaa, aiomme lisäksi jatkaa yhteistyötä jo olemassa olevien ohjaustoimijoiden kanssa. Tällä tavoin pystymme toivottavasti tukemaan yksilöitä työnhaussa, alanvaihdossa, uuden opiskelualan tai muun elämänmuutoksen kanssa.    

Neutraalius vahvuutena

Entä jos joku tekee vääränlaista työtä tai on jäänyt liian pitkäksi aikaa työpaikkaan, jossa hänelle ei anneta hänen osaamistaan parhaiten vastaavia töitä? 

– Tarjoamme neutraalia keskustelutukea aikuisille, ja juuri neutraalius on vahvuutemme. Työskentelymallimme koostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäinen askel on itseymmärryksen lisääminen, sen jälkeen pohditaan työelämän tarpeita ja todellisuutta,  ja lopulta tehdään konkreettinen toimintasuunnitelma. Osallistumme täydennyskoulutukseen, jonka aiheena on itseymmärryksen rooli uraohjauksessa. 

– On upea etuoikeus saada osallistua prosessiin, jossa ihmiset kehittävät itseään ja saavuttavat tavoitteita, jotka muuttavat heidän elämäänsä valtavan paljon parempaan suuntaan, Yana ja Maria toteavat.

Tavoitteena uusi ylläpitäjä

Hankkeen toimintasuunnitelman mukaan sen puitteissa on tarkoitus vastaanottaa asiakkaita, tarjota ohjauspalveluja, tehdä yhteistyötä ohjausalan ammattikunnan kanssa sekä laatia alalle kattava sopimus.   

– Viime kädessä tavoitteena on saada ohjauspalveluille uusi ylläpitäjä, yhteistoimintaneuvosto, joka toimisi myös ohjausryhmänä – ja totta kai yhteistoimintasopimus.

Kokeilun jälkeen hankkeen toiminta aiotaan vakinaistaa. Samanaikaisesti hankkeen kanssa tekeillä on digitaalisen ohjauksen alusta, visavagen.ax. Sinne luodaan muun muassa työtila ohjaajille, joilla on tarve asiakastapaamisten yhteydessä konsultoida muissa ammateissa työskenteleviä kollegoja. 

– Edessä on paljon haasteita sekä organisatoriselta kannalta että alalla jo toimivien kanssa verkostoitumisen osalta. Niiden ratkominen on kuitenkin sekä mahdollista että antoisaa. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka toimii sujuvasti ja nopeasti, ja aiomme onnistua siinä, Yana sanoo. 

Elinikäinen oppiminen edellyttää elinikäistä ohjausta

Yana on tyytyväinen siihen, että alkuperäinen hankesuunnitelma on pitänyt kutinsa niin hyvin. Suurin osa – noin 70 % – suunnitelmaan sisältyneistä toimista on tehty. Jotkin tehtävät ovat vielä kesken puhtaasti käytännöllisistä syistä. Myös budjetissa on pysytty, vieläpä 30 000 euron marginaalilla.  

Yana ja Maria muistuttavat, että elinikäinen oppiminen edellyttää myös elinikäistä uraohjausta.

– On kiinnostavaa seurata, miten ura-käsitteen merkitys on laajentunut. Jopa tämänvuotisessa Ruotsin valtion julkisessa komiteanmietinnössä (SOU 2019:4) ehdotetaan, että ruotsalainen ammattinimike ”opinto- ja ammatinvalinnanohjaaja” muutetaan ”uraohjaajaksi”, he toteavat.