Ahvenanmaalaisten ravintoloiden on vaikeaa saada palkattua kokkeja, ja ammattiin kohdistuva kiinnostus on vähentynyt jyrkästi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Osaamisministeri Jan Tore Sanner avasi Tromssassa 23. tammikuuta Norjan elinikäisen osaamisen viraston, Kompetanse Norgen, uuden aluekonttorin. Tromssasta käsin toteutettava kansallisen tason panostus tuo hyvälaatuiset ja maksuttomat sähköiset uraohjauspalvelut koko Norjan väestön saataville.

– Koulutus ja työelämävalmiuksien hankkiminen ovat kotoutumisen avain, pääministeri Erna Solberg totesi 17. tammikuuta esitellessään laajennetun hallituksensa, jonka muodostavat liberaali venstre-puolue, oikeistopopulistinen edistyspuolue ja konservatiivinen høyre.

Koulutuksen arviointilaitos EVA:n tutkimuksesta ilmenee, että ammatillisten oppilaitosten aikuisopiskelijoille tehtävä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on Tanskassa liian joustamatonta. AHOT-menettelyssä ei huomioida riittävästi esimerkiksi sellaiselta alalta hankittua työkokemusta, johon työntekijällä ei ole koulutusta.

Tímarit um uppeldi og menntun -lehdessä on ilmestynyt tutkielmaan perustuva artikkeli. Sen mukaan opintojen rahoittaminen, tiedon saaminen taloudellisen tuen muodoista sekä opiskelun yhdistäminen perhe-elämään ja työhön ovat suurimmat opiskelun esteet niiden aikuisten mielestä, jotka hakeutuvat opiskelemaan elinikäisen oppimisen keskuksiin.

Islantilainen Työelämän koulutuskeskus (Fræðslumiðstöð atvinnulífsins) on avannut yhteistyössä Islannin elinikäisen oppimisen keskusten kanssa verkkosivuston, jonka nimi on ”Næsta skref” eli Seuraava askel.

Ruotsin hallitus on asettanut erityisen selvityshenkilön laatimaan esityksen siitä, miten alihoitajan (undersköterska) ammattia voidaan säännellä. Selvityksen on määrä valmistua huhtikuussa 2019.

Ruotsin tilastollinen keskustoimisto (SCB) on selvittänyt kansanopistojen erikoiskursseille vuosina 2012–2014 osallistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutukseen. SCB toteaa, että kursseille osallistuneista melko suuri osa on sijoittunut työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen. Kyseessä on ensimmäinen aiheesta tehty seuranta.

Tammikuussa Suomessa otettiin käyttöön uusi kansallinen tutkinto- ja opintosuoritusrekisteri.

Vuonna 2017 joukko työryhmiä pohti, miten Suomen olisi parasta käsitellä globalisaation ja digitalisaation mukanaan tuomia muutoksia.

Tanskan hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat solmineet uuden kolmikantasopimuksen, jonka on tarkoitus vahvistaa aikuis- ja täydennyskoulutusta.

Joulukuun 7. päivänä klo 8.30–13.00 joukko tanskalaisia ja muita pohjoismaalaisia kokoontuu keskustelemaan pohjoismaisesta raportista, jonka otsikkona on "Osaaminen työelämän näkökulmasta".

Työelämän koulutuskeskus (FA) ja NVL järjestivät vuosikokouksen 30. marraskuuta Reykjavikin Grand Hotelissa.

Uusi raportti analysoi pohjoismaisen vapaan sivistystyön piirissä onnistuneesti toteutettuja osallistamishankkeita.

Joukko pohjoismaalaisia kokoontui Norjan Bergeniin keskustelemaan kotouttamisesta ja osallistamisesta kahden tiivistahtisen konferenssipäivän ajaksi.

Ruotsi on valinnut kolme teemaa Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelyohjelmaan vuodelle 2018.

Tulevaisuuden työmarkkinoiden edellyttämää ohjausta käsittelevän komiteanmietinnön ”vägledning för framtidens arbetsmarknad” osaraportissa ehdotetaan, että elinikäistä ohjausta varten perustettaisiin digitaalinen alusta.

29.–30. elokuuta järjestettiin kaksipäiväinen seminaari, jonka aiheena oli innovatiivinen aikuisten oppiminen.

Hallitus toteuttaa Kunskapslyftet-panostuksen, jonka tavoitteena on elinikäisen oppimisen vahvistaminen ja työllisyyden nousu.

Hiljattain julkistetussa vuoden 2018 tulo- ja menoarvioesityksessään Ruotsin hallitus jatkaa aikuisten ammattikoulutukseen suunnattuja panostuksiaan.

Islannin matkailu- ja innovaatioministeri Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttir allekirjoitti 5. lokakuuta palvelusopimuksen, jossa islantilainen Työelämän koulutuskeskus sitoutui toimimaan Islannin matkailun osaamiskeskuksen isäntäorganisaationa.

Ikäryhmässä 25–64 yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus oli viime vuonna reilu 40 %, eli heitä oli 68 300.

Pohjoismaat panostavat paljon oppimisen kehittämiseen.

Pääministeri Sipilän hallitus sopi jo syksyllä 2015, että elinkeinoministeriön alaisuuteen kuulunut luku- ja kirjoitustaito-opetus siirrettäisiin osaksi koulutusjärjestelmää.

VIVEn tutkijat ovat laatineet kirjallisuuskatsaukseen selvittääkseen, onko olemassa tiettyjä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä niiden työttömien osalta, jotka ovat vajaakuntoisuuden tai muiden ongelmien vuoksi vaikeasti työllistyviä.

Laaja poliittinen enemmistö on solminut sopimuksen alle 25-vuotiaille nuorille tarkoitetusta valmistavasta koulutuksesta.

NVL perusti jonkin aikaa sitten blogin, jossa pohjoismaiset kirjoittajat jakavat aikuisten oppimista koskevia ajatuksiaan ja kokemuksiaan.

Syyskuussa joukko aikuisopettajia eri puolilta Pohjoismaita kokoontui Lundiin keskustelemaan tulevaisuuden täydennyskoulutustarpeista ja -menetelmistä.

Raportti kartoittaa aikuisopettajien itse kokemia osaamistarpeita ja pääsyä yhteispohjoismaisiin koulutuksiin sekä osaamisen kehittämiseen.