Ajatushautomo DEA:n tuoreesta raportista käy ilmi, että ammattikoulutusta suorittavien osuus kaikista nuorisoasteen opiskelijoista on Tanskassa pienempi kuin muissa Euroopan maissa.

Tanskalaisjulkaisussa hahmotellaan vapaan sivistystyön roolia tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Aluehallintoviraston ruotsinkielinen opetusyksikkö järjestää 2. - 3. lokakuuta 2013 Turussa suomenruotsalaiset ohjauspalvelupäivät, joiden teeman on Ohjaus 2020. Seminaarin kohderyhmänä ovat koulutusorganisaatioissa toimivat opinto-ohjaajat, TE-toimistojen koulutusneuvojat ja psykologit, oppisopimustoimistojen koulutussuunnittelijat, maahanmuuttajapalveluiden parissa työskentelevä henkilöstö, nuorten työpajojen ja muiden pajojen henkilöstö jne.

Islannin opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut haettavaksi ammattikoulutusalalle suunnatun apurahan. Taustalla on hallituksen päätös käynnistää kampanja, jonka otsikkona on "Opinnot ovat mahdollisuus". Apurahaa voi hakea 1.6.2013 asti.

Itä-Islannin Seydisfjordiin ollaan perustamassa uutta kansanopistoa, Lungaskolenia. Ensimmäisten opiskelijoiden on määrä aloittaa Lungaskolenisssa ensi vuoden alussa.

Norjalaisissa viranomaisten hyväksymissä verkko-oppilaitoksissa toteutettiin viime vuona 28 kehityshanketta. - Hankkeet kertovat sekä laaja-alaisuudesta että vahvuudesta, sanoo Norjan etäopetuksen ja joustavan koulutuksen liiton NFF:n toiminnanjohtaja Torhild Slåtto. NFF:n tehtävänä on toimittaa kaikista hankkeista koottu koontiraportti Voxille, ja vuoden 2012 raportti on nyt valmis.

Meiltä puuttuu kattava perustaitojen laatukehys, joten pyrimme kehittämään sellaisen tämän hankkeen avulla, toteaa Graciela Sbertoli Norjan elinikäisen oppimisen virastosta Voxista. Hän johtaa hanketta "A roadmap towards a quality framework for basic skills provision", joka on parhaillaan hyvässä vauhdissa.

Kansansivistyspoliittisen asiakirjan Folkbildningens Vägval & Vilja (Kansansivistyksen valinnat & tahto) tehtävänä on selventää kansansivistyksen roolia yhteiskunnassa sekä sitä, mitä kansansivistyskenttä kokonaisuutena on valmis tekemään. Asiakirjan laadintatyöhön on osallistunut joukko kansanopistoja ja sivistysliittoja eri puolilta Ruotsia.

Hyviä ja huonoja tuloksia tuottavien koulujen väliset erot ovat lisääntyneet merkittävästi, ja mahdollisuus valita koulu vapaasti on todennäköisesti vauhdittanut tätä kehitystä. Koulujen välisen tasa-arvon lisääminen, opettajuuden vahvistaminen ja pitkäjänteinen koulupolitiikka ovat kolme tärkeintä osa-aluetta ruotsalaisten koulujen tulosten ja laadun parantamisessa. Näin Ruotsin kouluvirasto, Skolverket, toteaa tuoreessa raportissaan.

Aikuisdidaktiikkaa käsittelevässä tuoreessa teoksessa Vuxendidaktik - 14 tankegångar i vuxnas lärande käydään läpi muun muassa mitä didaktiikka oikeastaan on, miksi aikuisena pitää opiskella ja mikä aikuisten oppimista ohjaa.

Färsaarten eteläisimmällä saarella Vágissa aloitti kuukausi sitten toimintansa etäopintokeskus. Alkuun valikoimissa oli 12 eri koulutusohjelmaa, mutta tällä hetkellä keskuksen kautta voi hakeutua jo 27 eri koulutusohjelmaan, joita järjestävät Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa sijaitsevat oppilaitokset.

Kokopäiväopiskeluna toteutettavaa yrityksen perustamisen ja yrityskehityksen "YES!"-koulutusohjelmaa valmistellaan parhaillaan, ja se käynnistyy ensi vuonna. Koulutuksen avulla pyritään edistämään muutosta ja kasvua Grönlannissa.

NVL:n helmikuun uutiskirjeessä kerroimme oppilaitosten yhdistymisestä ja siirtämisestä pääkaupunki Nuukiin. Hallituksen ja opetusministerin vaihduttua suunnitelmat Pohjois-Grönlannissa sijaitsevan kalastusalan oppilaitoksen yhdistämisestä Etelä-Grönlannissa sijaitsevaan merenkulkuoppilaitokseen ovat kuitenkin muuttuneet.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tutkimuksen kansalaisopistojen ja kansanopistojen esteettömyydestä. Tutkimuksessa tarkastellaan esteettömyyttä erityisesti vammaisten ja erilaisten oppijoiden kannalta.

Osaamisen kehittäminen yrityksissä on muuttunut yhä joustavammaksi. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta. Tutkimuksen mukaan yritykset kehittävät henkilöstönsä osaamista yleisimmin tutkintoon johtamattomalla koulutuksella, perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumisella.