Esimerkiksi aikuisten perustaitoihin sekä luku- ja kirjoitustaidottomuuteen liittyviä haasteita on jonkin verran.
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen koulutussuunnittelija Carola Eklund vastaa IFOUS-hankkeesta, jonka tarkoituksena on muun muassa kehittää etäopetusta ja aikuisten oppimista. Hankkeeseen kuuluu opettajia eri koulutusasteilta ja -aloilta. Mukana on opettajia seuraavista oppilaitoksista: Ahvenanmaan toisen asteen ammattioppilaitos (Ålands yrkesgymnasium), Ahvenanmaan korkeakoulu (Högskolan på Åland), Ahvenanmaan kansanopisto (Ålands Folkhögskola) sekä Medis eli Maarianhaminan kansalaisopisto (Medborgarinstitutet i Mariehamn).
– Kaikki osallistuvat työhön tarpeidensa, edellytyksiensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Olemme käsitelleet paljon viestintää, sitä, miten saadaan aikaan toimiva yhteys opiskelijoihin, Carola Eklund kertoo.
Viestinnän lisäksi opettajat pohtivat usein arviointia.
– Miten arviointi tapahtuu etänä? Arviointi koskee kaikkia niitä osa-alueita, joita opiskellaan muualla kuin luokkaopetuksessa.
Ahvenanmaan korkeakoulu on keskittynyt nimenomaan arviointiin, ja tarkoituksena on julkaista aiheesta tutkimusartikkeli IFOUSin julkaisukanavien kautta.
Ahvenamaan ammattioppilaitoksen opettajalla Staffan Lindholmilla on digitaalinen kirjanpito-ohjelma, jonka osalta haasteena on viestiminen ja se, että kaikki saadaan mukaan. Myös IT-tukihenkilökoulutuksen opettaja Leif Hammar osallistuu hankkeeseen.
Ahvenanmaan kansanopistossa opettajilla ja opiskelijoilla on työvälineinään Office365 ja Teams.
– Miten nämä ohjelmat voivat tukea oppimista ja viestintää? Suunnitteilla on myös Itslearning-järjestelmän käyttöönotto. Syksyllä puolestaan alkaa uusi koulutus, joka on tarkoitettu ihmisille, joilta jostain syystä puuttuu ahvenanmaalainen peruskoulun päättötodistus, Carola Eklund kertoo.
Maarianhaminan kansalaisopisto esillä
Maarianhaminan kansalaisopistossa ollaan pyritty tietoisesti siihen, että kurssilaiset kommunikoisivat keskenään ja uskaltaisivat käyttää digitaalisia välineitä kirjoittamiseen ja puhumiseen. Carola Eklundin mielestä tulokset ovat mielenkiintoisia.
– Opiskelu saattaa jatkua etänä myös Covid-19:n jälkeen, kuten moni opiskelijakin toivoo. Jossain on siis onnistuttu. Kommunikaatio tapahtuu Itslearning-ympäristössä.
Helena Westling toimii opettajana kansalaisopistossa ja on mukana IFOUS-hankkeessa. Hän kommentoi maahanmuuttajille suunnattua ruotsin etäopetusta seuraavasti:
– Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että jos opiskelijoilla on puutteita luku- ja kirjoitustaidossa, jos heillä ei ole kokemusta tekniikasta tai heidän kotonaan ei ole tarvittavia laitteita tai langatonta nettiyhteyttä, he eivät yleensä hyödy verkko-opetuksesta yhtä paljon kuin luokkaopetuksesta.
– Jos ihmisellä on puutteellinen luku- ja kirjoitustaito, häneltä puuttuu usein myös tehokkaan etäopiskelun edellyttämä opiskelutekniikka ja itsekuri. Myös keskittymisvaikeudet voivat vaikeuttaa digitaalisen opetuksen ja materiaalin omaksumista.
Millaista palautetta opiskelijoilta on saatu?
– Yleisesti ottaen palaute on ollut myönteistä. Ryhmä päätti omaehtoisesti jatkaa opiskelua Zoomissa senkin jälkeen, kun he olisivat voineet siirtyä lähiopetukseen, Helena Westling kertoo.
– Alla on joitakin kommentteja, joita minä ja kollegani keräsimme maaliskuussa 2021 ryhmältä, jota ohjasimme tänä lukuvuonna:
”Minun ei tarvitse olla muiden ihmisten lähellä. Se pienentää tartuntariskiäni, koska minulla on heikentynyt immuunipuolustus. Lisäksi väsyn vähemmän ja opin enemmän, kun voin googlata ne asiat joita en ymmärrä. Voin myös syödä silloin kun haluan.”
”Minulle on ihan sama, opiskelemmeko etänä vai luokassa. Opimme samat asiat, mutta nyt korona-aikana minusta on parempi, että olemme etäopetuksessa ja voin opiskella kahvikupin ääressä. Olemme myös oppineet käyttämään Zoomia.”
”Minusta aika kuluu nopeammin etäopiskelussa, ja ymmärrän vähän paremmin, miten sanat kuuluu kirjoittaa.”
”Voin laittaa äänet/mikrofonin pois päältä, kun teen tehtävää. Minulla on tinnitus, joten minun on vaikeaa keskittyä, kun useampi ihminen puhuu yhtä aikaa. Aamulla saan nukkua vähän pitempään. Lisäksi nyt voimme jutella useamman kurssikaverin kanssa, ei pelkästään vieressä istuvien.”
Toisilla oli monisärmäisempiä mielipiteitä Zoomin huonoista puolista:
”Joskus kaipaan ryhmän tarjoamia sosiaalisia kontakteja. On vaikeaa kuulla, kun useampi ihminen puhuu yhtä aikaa. Joskus on myös hankalaa, kun koirani haluaa olla samassa huoneessa kanssani, koska se kuorsaa. Mutta ne ovat pikkuasioita.”
”Mitään ei ole saatavilla paperimuodossa, esimerkiksi tehtäväkopioita tai sanomalehtiä. Kaikki materiaali on tietokoneen näytöllä tai lähetetään tiedostona. Kun opettaja kirjoittaa jotain näytölle, hänen täytyy odottaa, että kaikki saavat tekstin kirjoitettua, ennen kuin hän voi siirtyä eteenpäin.”
”Minä viihdyn paremmin luokkaopetuksessa. Siellä on mukavampi jutella ja syntyy parempia keskusteluja. Mutta tilanne on mikä on, ja meidän täytyy selviytyä siitä parhaan kykymme mukaan. Tunnen itseni kyllä vähän laiskaksi, kun vain istun kotona. Minulle sopii paremmin se, että nousen, pukeudun ja lähden kouluun.”
Tämä kommentti käsittelee Zoom-opetusta hieman kattavammin:
“Opin paremmin Zoomissa kuin luokassa! Kuulen ja näen paremmin ja voin etsiä lisätietoa, jotta ymmärtäisin paremmin. Myös opettaja on saanut lisää keinoja opettamiseen. Se on auttanut minua opiskelemaan omassa tahdissani.”
Tapaamisia ja jatkosuunnitelmia
Hankkeen aikana ahvenanmaalainen ryhmä on kokoontunut sekä verkossa että fyysisesti vertailemaan kokemuksiaan. Ryhmällä on ollut tapaamisia vähintään kerran kuussa. Niissä on keskusteltu haasteista sekä jaettu vinkkejä ja ideoita.
– Esimerkiksi Ruotsissa samantyyppisten hankkeiden osallistujat ovat kaikki samassa oppilaitoksessa. Meillä Ahvenanmaalla hankkeessa on neljä eri todellisuutta aikuisten oppimisen alalta, Carola Eklund sanoo.
Miten luonnehtisit haasteita ja miten näet jatkon?
– Esimerkiksi ohjausdokumenttien laadintaan tarvitaan lisäpanostusta, ja oppilaitosten johdon on otettava kantaa eräisiin rakenteellisiin haasteisiin. Vaikka Covid-19 menisi ohi, on olemassa suuri riski, että joudumme uudelleen samankaltaiseen tilanteeseen. Puhutaan liikkuvuudesta ja mahdollisuuksista, aikuisten etäopiskelutarjonnasta. Kaiken opetuksen ei tarvitse olla etäopetusta, mutta sitä pitää olla saatavilla niille, joilla siihen on oikeus. Tarvitsemme yksinkertaisesti lisää joustavuutta.
Opettajien uusista työtavoista Carola Eklund toteaa näin:
– Meillä on käytössämme hyvät digitaaliset työvälineet, ja opettajat osaavat hyvin suunnitella opetuksen niiden pohjalta. Sen sijaan digitaaliset opetusmenetelmät ovat heille ehkä vieraampia, ja niissä tarvitaan hieman lisää harjaannusta.
