31/05/2023

Sverige

Elinkeinoelämä, Ammatillinen koulutus

8 min.

Ammattialojen tekemä validointi voi tuoda osaamista näkyviin muutoksen ajassa

Elämme muutoksen aikaa. Näillä sanoilla Ruotsin Ammattikorkeakouluviraston pääjohtaja Thomas Persson avasi kolmipäiväisen Skills Meetup Sweden -konferenssin. Konferenssiin osallistui lähes 400 eri toimialojen ja ammattien edustajaa Ruotsista ja muualta Pohjolasta.

Konferensen Skills meetup

Skills Meetup -konferenssiin osallistui paikan päällä ja etänä yhteensä lähes 400 osallistujaa. Osallistujien näkemyksiä kartoitettiin pariin otteeseen vihreiden, keltaisten ja punaisten lappujen avulla.

Tekoälybotteja, ilmastokatastrofeja ja globaalia levottomuutta. Väestö ikääntyy, ammatteja katoaa ja uusia ilmestyy hurjaa vauhtia. Työttömyysluvut nousevat samaan aikaan kun yritykset huutavat pätevää työvoimaa. Ongelmia ja haasteita riittää. Kolmipäiväisessä Skills Meetup -konferenssissa Malmössä nähtiin myös roppakaupalla hyviä esimerkkejä ratkaisuista.

Skills Meetup Sweden -tilaisuuden järjesti Ruotsin Ammattikorkeakouluvirasto yhteistyössä NVL:n ja Euroopan sosiaalirahaston kanssa. Osallistujina oli toimialajärjestöjen ja ammattiliittojen sekä viranomaisten ja aluehallinnon edustajia. Paikan päällä oli 260 henkilöä, ja etänä osallistui 130.

Edustettuna oli laaja kirjo eri ammattikuntia, esimerkiksi sorvarit, roska-auton kuljettajat, elokuvatyöntekijät, suljettujen nuorisolaitosten työntekijät, trukinkuljettajat ja ompelimotyöntekijät. Yhteinen nimittäjä oli se, että kaikissa ammateissa on hyvin täsmälliset käytännön osaamisvaatimukset. Konferenssitilassa oli myös siellä täällä isoja paperinukkeja esittämässä oikeita ihmisiä, joiden ammatillinen osaaminen oli arvioitu validointimenettelyllä.

Kouluministeri Lotta Edholmin valtiosihteeri Erik Scheller kertoi muun muassa, että tutkijakoulutuksella on nykyisin vähemmän kysyntää kuin ammattikoulutuksella. Hän totesi, että ammattitutkinnon suorittajia on tällä hetkellä liian vähän.

kompetenspusslet

Monet osallistujat kokeilivat ammattikorkeakouluviraston laatimaa osaamispalapeliä.

BOSS-hankkeen aiheena ammattialojen toteuttama validointi

Esitysten ja paneelikeskusteluiden lisäksi konferenssissa oli valinnaisia seminaareja. Yhdessä niistä esiteltiin hiljan päättynyttä ESR-hanketta, jonka nimi oli BOSS eli Branschvalidering – Operativ och Strategisk Samverkan (Ammattialakohtainen validointi –operatiivinen ja strateginen yhteistyö). Hanke oli suunnattu aloille, joilla työskennellään validoinnin kehittämisen ja sen laadun varmennuksen parissa. hankkeeseen. Hankkeeseen on osallistunut parikymmentä eri alaa, joista seminaarissa esiteltiin muutama keskenään hyvin erilainen esimerkki.

  • Linda Fransson automaattisorvausalan perheyrityksestä nimeltä Gnosjö Automatsvarvning kertoi, että yritys oli selvinnyt kahdesta kriisistä panostamalla koulutukseen. Vuoden 2008 finanssikriisi teki huomattavan loven liikevaihtoon. Silloin yritys panosti täydennyskoulutukseen ja henkilöstön validointiin. Kun he kuitenkin joutuivat irtisanomaan väkeä, Lindan äiti itki, koska työntekijät olivat hänelle kuin perheenjäseniä. Vuonna 2010 talous kääntyi taas nousuun, ja yritys pystyi ottamaan työntekijät takaisin. Vuonna 2020 puhkesi pandemia, ja yritys satsasi taas henkilöstön kouluttamiseen täydellä palkalla. Nykyisin yrityksellä taas on palveluksessaan ammattiopettaja, joka järjestää säännöllisesti koulutusta yrityksen testauskeskuksessa.
  • ”Älä osta muovikorttia, osta osaamista”, viestitti liikennealan ammatti- sekä työterveys- ja työturvallisuuslautakunta Tya. Organisaatio esitteli laatuvarmistetun työkalun trukinkuljettajan osaamisen validointiin.
    – Ikävä kyllä kouluttaminen on hyvin tuottoisaa hommaa, mutta trukkikorttia ei ajeta parissa tunnissa, Tyan Anna Nersing totesi.
  • Pia Lyckestam ja Agneta Viksten ammatillista korkeakoulutusta antavasta Nordiska textilakademin -oppilaitoksesta kertoivat Kompetensslussenista. Kyseessä on hanke, jonka tavoitteena on luoda alakohtainen validointimalli vasta saapuneille maahanmuuttajille, joilla on aiempaa kokemusta tekstiiliteollisuudesta.
    – Käytännön kartoituksen tekemisessä käytetään paljon kuvia, jotta validoimme osaamista emmekä kielitaitoa. Silloin tulkilla ei tarvitse olla erityisosaamista tekstiilialalta, he kertoivat
  • Roska-auton kuljettajan ammatissa ei vaadita juurikaan formaalia koulutusta, mutta työpaikalla tapahtuva koulutus on sitäkin tärkeämpää. Työnantajajärjestö Sobona käyttää työntekijöiden osaamisen tunnistamiseen moduulijärjestelmää, joka noudattaa Ruotsin kansallisen tutkintojen viitekehyksen tutkintomalleja. Työntekijät saavat myös osaamistodistuksen, jonka ansiosta sekä työnantajan että työntekijän on helpompi tiedostaa työn vaatimukset.

Kuntoutuspedagogiksi validoinnin kautta

Ruotsin Sis-kodit ovat valtion ylläpitämiä pakkohoitolaitoksia, joissa nuoret saavat yksilöllisesti sopeutettua hoitoa. Niissä työskentely edellyttää kokemusta ja ihmistuntemusta.

Sis-kotien nuoret ovat usein käyneet läpi sosiaalihuoltojärjestelmän kaikki instanssit.

Validoinnin avulla Sis-kotien työntekijät ovat voineet suorittaa kuntoutuspedagogin (behandlingspedagog) tai sosiaalipedagogin (social pedagog)
ammattikorkeakoulututkinnon. Validointi edellyttää kolmen vuoden työkokemusta Sis-kodista.

– Heidän täytyy käydä uudelleen läpi nuorten ja asiakkaiden kanssa tapahtuneita kohtaamisia, opiskella lainsäädäntöä ja ohjeistuksia sekä perehtyä ihmisoikeuksiin ja Lasten oikeuksien julistuksiin, kertoi Sis-kotien asiantuntija Åsa Stenman.

Pakkohoidosta siirrymme aivan toiselle alalle, elokuvan ja tv:n pariin. Elokuva- ja televisioalan ammattilautakunnan toiminnanjohtaja Charlotte Gimfalk, kertoi validointimallista, joka helpottaa ja yksinkertaistaa osaavan työvoiman rekrytointia isoihin elokuvahankkeisiin. Erityisesti malli auttaa kansainvälisiä yhtiöitä, jotka hakeutuvat Ruotsiin kuvaamaan elokuvaa tai sarjaa. Jos olet katsonut lopputekstejä, tiedät, että elokuva- tai televisiokuvausten kulisseissa työskentelee paljon ihmisiä. Elokuva-alan työsuhteet ovat yleensä projektikohtaisia, ja osaamistodistukset ovat hyvä tapa varmistaa, että paikalla ovat oikeat ihmiset.

– Amerikkalaiset haluavat, että kaikilla henkilökunnan jäsenillä on näyttöä osaamisestaan. Ennen vanhaan elokuva-alalla ehkä palkattiin tuttuja, mutta nykyisin ala on ammattimaistunut, Charlotte Gimfalk totesi. Hän kertoi, että pikkukaupungissa kuvattava elokuvatuotanto voi hyötyä myös paikallisen väestön, kuten kampaajien ja käsityöläisten, osaamisesta.

30-vuotias Lea Reveco-Skoknic kertoi kouluttautuneensa heti lukion jälkeen valoteknikoksi pyrkiäkseen elokuva-alalle.

– Miespuolinen kurssikaverini sai kantaa varusteita, mutta minut laitettiin leikkaamaan suodattimia, koska olen pienikokoinen. En tuntenut oloani tervetulleeksi, joten päädyin vuosiksi ravintola-alalle. Se oli ilmainen käyttäytymistieteiden kurssi: nykyisin pystyn lukemaan ketä tahansa ihmistä vain katsomalla häntä.

Eräänä päivänä Lea kuitenkin näki ilmoituksen oppisopimusohjelmasta, jonka elokuva- ja televisioalan ammattilautakunta oli kehittänyt yhdessä Uddevallan kunnan aikuiskoulutustoimen kanssa. Tällä kertaa vastaanotto alalla oli paljon parempi, ja Lea työskentelee nykyisin tapahtumateknikkona.

Pappersdockor med valideringsberättelser

Konferenssitilassa oli isoja paperinukkeja, joihin oli kiinnitetty tosielämän validointitarinoita. Lue tarinat (ruotsiksi) täältä

Voiko muutoksista nousta mahdollisuuksia?

Chalmersin teknillisen korkeakoulun professori Robin Teigland piti rohkaisevan esityksen, jossa käsiteltiin digitalisaatiota, kestävää kehitystä ja mahdollisuuksien näkemistä muutoksissa. Pandemian aikainen etätyön lisääntyminen on esimerkiksi johtanut siihen, että moni toimistotyöläinen on päässyt vapauden makuun eikä halua enää tehdä lähityötä yhtä paljon kuin ennen. Nuoret, jotka ovat nähneet vanhempiensa työuupumuksen, arvostavat vapaa-aikaa ja vaativat kokoaikatyön sijaan 70–80-prosenttista työaikaa.

Robin Teigland kertoi myös tarinan portugalilaisesta moottoripyöräkerhosta, jonne hän miehensä kanssa uskaltautui peloistaan huolimatta. Heidän tapaamansa kerholaiset eivät suinkaan olleet väkivaltaisia prätkäjengiläisiä vaan kalastajia, jotka käyttivät aikaansa moottoripyöriin, koska kalastustyötä säännösteltiin merikalakantojen romahduksen vuoksi.

Moottoripyöräilevien kalastajien tapaaminen Portugalissa johti siihen, että Robin Teigland perheineen perusti maahan mikrotehtaan, jossa puhdistetaan loppuun käytettyjä nailonisia kalaverkkoja uusiokäyttöä varten.

Kannatti siis uskaltautua moottoripyöräkerholle.

– Lähde ulos tapaamaan ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin sinä itse, Robin Teigland kehotti.

Mitä kotiin vietävää saitte Skills Meetupista?

Elin Kebert och Erica Steen

Elin Kebert ja Erica Steen rakennusalan työnantajajärjestö Byggföretagenista (ensimmäisenä konferenssipäivänä):

– Oli hyvin tervetullutta, että valtiosihteeri Erik Scheller nosti esille ammattikoulutuksen lisäämisen ja toimialan vaikutusvallan kasvattamisen tärkeyden, toteaa Elin Kebert, joka itse puhui seminaareissa Ruotsin kansallisesta tutkintojen viitekehyksestä. Hän jatkaa:

– Tämä tapahtuma on tärkeä, koska sen aiheena ovat nimenomaan tutkinnot ja elinikäisen osaamisen hyväksi tehtävä työ. Meidän alallemme täytyy voida hakeutua iästä riippumatta.

– Aloitamme kuitenkin rakennusalan eri ammateista tiedottamisen jo peruskoulun 4.–6.-luokkalaisista, Erica Steen lisää.

Peter Johansson

Peter Johansson, Jönköpingin läänin aluehallinto:

– Skills Meetupissa on ollut tosi kiinnostavaa muun muassa se, miten viranomaisyhteistyöllä voidaan vahvistaa osaamisen turvaamista. Erityisesti minua kiinnostavat vaikutukset aluetasoon. Myös ammattialakohtaista validointia esitellyt BOSS-hanke on mielenkiintoinen. Meillä Jönköpingin läänissä on meneillään Valideringslyft-hanke, jossa työskennellään aktiivisesti osaamisen turvaamisen/validoinnin parissa.

Pia Lyckestam och Agneta Viksten

Pia Lyckestam ja Agneta Viksten, Nordiska textilakademin:

– Tällä tajuan osaamisen turvaamisen laaja-alaisuuden. Kiinnitin huomiota esimerkiksi siihen, miten tärkeä YH-flex-malli on. Oppilaitoksemme tarjoaa ammatillista koulutusta ja toimii läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa, mutta on tärkeää pitää yllä osaamista monipuolisesti, Agneta Viksten toteaa.

– Myös mikrotutkinnot ovat tärkeitä – se, että puuttuvaa osaamista voidaan täydentää nopeasti ja tehokkaasti pienillä osaamiskokonaisuuksilla, Pia Lyckestam sanoo.

Nyeste artikler fra NVL

Islands eldste universitet, Háskóli Ísland, ofrer stadig flere kurser på engelsk

18/04/2024

Island

18 min.

-Islandske myndigheter feier utfordringen under teppet mener eksperter

Godkjent utdanning fra utlandet et stort pluss i jobbsøknaden

11/04/2024

Norge

10 min.

Den som vil etablere seg i Norge med utdanning fra et annet land, kan få godkjent utdanningen sin og jamført den med norsk utdanning. Dermed stiller en gjerne sterkere i en jobbsøknad. Med vitnemål og full dokumentasjon er saken grei. Dersom dokumentasjonen er mangelfull, blir det en tyngre prosess, men det kan fortsatt være mulig.

ChatGPT kan bygge bro mellem ordblinde og undervisning

04/04/2024

Danmark

12 min.

Ordblinde og andre, der har udfordringer med bogstaver, har med generativ AI som ChatGPT fået nye muligheder for at udtrykke sig og læse svære tekster, fortæller lærer og ekspert.

Share This