– Marssijärjestys tuli työelämäosapuolilta, jotka kertoivat selvin sanoin akkuteollisuuteen liittyvistä tarpeistaan. Saimme tehtäväksi koota maajoukkueen, jotta pystyisimme tuottamaan koulutettua työvoimaa uuden teollisuusalan tarpeisiin, kuvailee Vikenin ammattioppilaitoksen ainevastaava Tommy Edvardsen Hvidsten. Hän johtaa viiden ammatillisen oppilaitoksen välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on saada akkuteollisuuteen valmistava koulutusohjelma kokeiluvalmiiksi lokakuussa.
Akkuteollisuudessa tarvitaan sekä akkutuotannon asiantuntijoita että paljon työntekijöitä, joilla on ammatillinen korkeakoulutus. Tällä hetkellä asiantuntijat on hankittava lähinnä Aasiasta, mutta tavoitteena on, että Norja on pian omavarainen operaattoreiden ja ammattikoulutettujen työntekijöiden osalta.
On arvioitu, että akkutehtaiden työntekijöistä noin puolella tulee olla ammattipätevyys. Jos nyt suunnitteilla olevat akkutehtaat toteutuvat, se merkitsee useaa tuhatta työpaikkaa. Freyr-yrityksen laskelmien mukaan työntekijöitä tarvitaan alkuun 1500, mutta toiset puhuvat vielä isommista luvuista.
– Kyseessä on työvoimaintensiivinen ala, ja riittävän työntekijämäärän hankkiminen voi muodostua haasteeksi. Meillä korkea-asteen ammattikoulutuksen tarjoajilla on kädet täynnä työtä, kun pyrimme tuottamaan alalle päteviä ammattilaisia, Hvidsten sanoo.
Akkuammattikoulu
Uutta koulutusta kutsutaan akkuammattikouluksi (batterifagskole). Se koostuu kuudesta moduulista ja on 60 opintopisteen laajuinen. Koulutus voidaan suorittaa osa-aikaisena kahdessa vuodessa.
– Laadimme akkuammattikoulua varten kolme ihan uutta moduulia. Ensimmäinen on nimeltään Akkuteollisuus ja kestävä kehitys, toinen Sähkökemia ja akkujen materiaalitekniikka ja kolmas Logistiikka ja jäljitettävyys tuotannossa. Muuten koulutus pohjaa vuonna 2019 alkaneen teollisuusalan ammattikorkeakoulutusohjelman osiin, Hvidsten kertoo. Yksi koulutuksen keskeinen osaamisalue on prosessien digitalisaatio ja automaatio. Siihen liittyvä osaaminen antaa operaattoreille valmiudet osallistua yrityksissä meneillään oleviin kehittämisprojekteihin.
– Lue myös artikkeli (norjaksi) Kompetanse i skogen øker effektiviteten og sparer drivstoff.
Yhteistyössä yritysten kanssa
Koulutusohjelmassa opiskelijat työstävät omia projektejaan prosessiperusteisesti.
– Ihanteellista olisi, että projektityöskentely tapahtuisi yhteistyössä yrityksen kanssa. Projekti voi liittyä uusien elementtien kehittämiseen tai tuotannon ja tuotantoprosessien parantamiseen. Samalla opiskelijat voivat olla hyödyksi yrityksille. On todettu, että opiskelijat oppivat enemmän tällaisesta yhteistyöstä kuin osallistumalla opetukseen. Vaikka Norjan akkutehtaat eivät vielä ole käynnissä, niillä on paljon ratkaistavia haasteita, joissa opiskelijoista on hyötyä. Myös akkujen uudelleenkäytön alalla voi olla opiskelijoille sopivia tehtäviä, Hvidsten kertoo. Kurssivastaavat seuraavat ja ohjaavat opiskelijoita aktiivisesti projektien aikana. Projektien tulokset otetaan huomioon oppimistuloksia arvioitaessa.
Yhteistyöhalukkaita kumppaneita
– Mistä hankitte resurssit ja osaamisen akkuammattikoulutuksen kehittämiseen?
– Norjassa on hyviä tutkimus- ja kehitysympäristöjä, joihin ammatillinen korkeakoulutus tukeutuu. Teemme yhteistyötä yritysten kanssa, kuten ammatilliset oppilaitokset aina. Yhteistyöyrityksiä ovat esimerkiksi Freyr, joka suunnittelee akkutehdasta Mo i Ranaan, ja Norsk Hydro, jolla on osaamista akkujen kierrättämisestä. Lisäksi meillä on toimiva yhteistyö Oslon yliopiston kemian laitoksen kanssa, jossa on paljon osaamista akkutekniikan kehittämisessä. Toinen mahdollinen yhteistyökumppani on Kjellerissä sijaitseva energiatekniikan laitos, jolla on vankka osaaminen erilaisten energiamuotojen alalta, sanoo Hvidsten ja kehuu yhteistyökumppaneiden intoa yhteistyöhön.
Alkaa lokakuussa
Koulutusohjelman suunnittelu ja hyväksyttäminen on täydessä vauhdissa. Vikenin ammattioppilaitoksella on koulutusala-akkreditointi, mikä tarkoittaa, että uusi koulutusohjelma käy läpi laajan sisäisen hyväksymisprosessin. Tavoite on selvä: akkuammattikoulu aloittaa lokakuussa kokeiluna, johon osallistuu 60 opiskelijaa. Jos kaikki sujuu hyvin, varsinainen koulutusohjelma käynnistyy syksyllä 2023 – luultavasti isoilla opiskelijamäärillä riippuen hakemusten määrästä ja oppilaitosten kapasiteetista.
Dynaaminen hybridimalli
Vikenin ammattioppilaitoksen lisäksi akkuammattikoulun valmistelussa ovat mukana Fagskolen i Innlandet -oppilaitos ja Rogalandin, Hordalandin ja Nordlandin ammattioppilaitokset. Oppilaitokset saivat yhteisen viiden miljoonan kruunun tuen Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirastolta koulutusohjelman suunnitteluun ja pilotointiin.
Opetus järjestetään oppiaineiden sisältöjen mukaan ja sitä mukautetaan opiskelijoiden tilanteen ja yrityksen tarpeiden mukaan. Mallia kutsutaan dynaamiseksi hybridimalliksi. Opetus tapahtuu kampuksella tapaamisten muodossa tai yrityksissä.
Akkutuotanto aineeksi toiselle asteelle?
Joiltain tahoilta on esitetty, että toisen asteen ammattiopetukseen pitäisi saada akkutuotannon oppiaine.
– Tekniikan ja teollisuuden ammattineuvosto on käynnistänyt selvityksen siitä, tarvitaanko uuteen akkuteollisuuteen liittyviä erillisiä oppiaineita. Toistaiseksi käsittelemme kuitenkin akkuteollisuutta nykyisten oppiaineiden puitteissa, etenkin toisena opiskeluvuonna teollisuusteknologian oppiaineessa, kertoo Kristian Ilner, joka johtaa teknologia- ja teollisuusalan ammattineuvostoa.
– Tässä täytyy ottaa huomioon myös korkea-asteen ammattikoulutusta tarjoavien oppilaitosten panostus akkualan koulutukseen. Heidän koulutusohjelmansa lähtökohtana on tavallinen teollisuustuotanto, mutta siihen sisältyy enemmän tietoa esimerkiksi akkukennoissa käytettävistä materiaaleista, Ilner sanoo.
Are Solli, joka johtaa sähkö- ja tietotekniikan ammattineuvostoa, on samaa mieltä Ilnerin kanssa.
– Kaikki tarvittava sisältyy jo nykyisiin oppiaineisiin, kuten ensimmäisenä opiskeluvuonna käytäviin sähkö- ja tietotekniikan opintoihin ja toisen vuoden sähköenergian ja automaation opintoihin. Akkutehtaat päättävät sitten itse, minkälaisia opiskelijoita haluavat ottaa työharjoitteluun, Solli sanoo.
Perustana ammattitutkinto
– Kuka voi hakea akkuammattikouluun?
– Ihmiset, joilla on ammattitutkinto teknologia-alalta, sähköalalta tai logistiikasta. Hakija voi myös hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, jos hänellä on viiden vuoden työkokemus, kerto Tommy Hvidsten, joka on itse toiminut vuosia sähkö- ja automaatioalan opettajana.
– Lue myös artikkeli (norjaksi) Yrkesopplæring med fagbrev.
Nimikkohanke
Vikenin ammattioppilaitoksen rehtori Eirik Hågensen iloitsee siitä, että ammattikoulutetut työntekijät saavat nyt mahdollisuuden hankkia lisää koulutusta ja edistää vihreää siirtymää.
– Tämä on nimikkohanke, jossa ammattikoulutetut aikuiset pätevöitetään työskentelemään uuden, vihreän energian parissa, hän sanoo. Vikenin ammattioppilaitos on saanut näkyvyyttä laajasti monilla eri koulutusaloilla. Viime vuonna oppilaitokselle myönnettiin arvostettu koulutuksen laatupalkinto terveysalan tarkkailu- ja arviointiosaamisen koulutuksesta, jonka se suunnitteli kuntatyöntekijöille.
