Digitaaliseen siirtymään ei ole olemassa pikaratkaisua, vaan se edellyttää laajoja toimia, totesi professori Mie Buhl Aalborgin yliopistosta. Hän oli yksi alustajista Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) ja Norjan korkeakoulutus- ja osaamisviraston aamiaisseminaarissa, joka järjestettiin hiljattain. Seminaarin aiheena oli ”Digitaalinen siirtymä käytännössä – mitä se tarkoittaa?”
Digitaalisesti syrjässä
– Samaan aikaan kun Pohjoismaat ovat digitalisaation edelläkävijöitä, neljäsosa väestöstä on digitaalisesti syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa, Buhl kertoi. Hän esitteli hankeraportin ”Huomisen työelämä digitaalisessa siirtymässä”. Raportti on laadittu Buhlin johtamassa kaksivuotisessa tutkimushankkeessa, jonka rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tutkijoiden mukaan ennakkoluulot ja asenteet voivat sekä helpottaa että hidastaa digitaalista siirtymää. Konkreettisissa tilanteissa digitaaliseen siirtymään kuitenkin vaikuttaa ihmisen ja teknologian lisäksi myös moni muu tekijä.
Uusi normaali
– Muutoksista ja siirtymistä on tullut uusi normaali. Siirtymä ei koskaan tule valmiiksi, vaan sen on pysyttävä jatkuvasti käynnissä. Uudet digitaalisen teknologian ja tiedon muodot haastavat organisaatioissa myös totuttuja hierarkioita, Buhl jatkoi. Hän esitteli osan suosituksista, joita tutkijat ovat laatineet raporttiin.
”Hitaasti kiiruhtaen”
Yksi suosituksista on ottaa käyttöön digitaalisia järjestelmiä tai työkaluja hitaasti kiiruhtaen, kuten toinen alustaja asian ilmaisi. ”Ota aika avuksesi – mutta älä jää odottelemaan.”
– Monimutkaisen siirtymän ymmärtämiseen tarvitaan aikaa. Tekoälyn ruokkima kiihtyvä digitaalisen teknologian kehitys edellyttää pohdiskelua, Buhl selitti.
Rinnalla kulkien, ei jäljessä laahaten
Erityisesti työntekijöiden osallistaminen on tärkeä edellytys digitaalisen siirtymän onnistumiselle.
– Ota työntekijät mukaan muutokseen. Osallistaminen voi synnyttää uusia, kestäviä ratkaisuja ja parannuksia. Silloin työntekijä kulkee kehityksen rinnalla eikä laahaa jäljessä, Buhl sanoi. – Ottamalla työntekijöiden tuotanto-osaaminen mukaan voidaan edistää innovatiivisuutta, työntekijöiden viihtyvyyttä ja kasvua.
Raportti on luettavissa NVL:n verkkosivuilla (tanskaksi, sis. englanninkielisen tiivistelmän).
Voitot sijoitettava uusiin työpaikkoihin
Miten työntekijät ja heidän järjestönsä suhtautuvat digitaaliseen siirtymään?
Norjan ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n erityisneuvonantaja Benedikte Sterner viittasi yhteen LO:n jäsenliitoista ja sen digitalisaatiota koskeviin vaatimuksiin: ”Sähkö- ja tietotekniikka-alan liitto pyrkii edistämään sitä, että digitalisaatiolla saavutetut voitot sijoitetaan uusiin työpaikkoihin ja että työntekijät saavat heille kuuluvan osan tehostamistoimien tuottamista voitoista”. Kuten muutkin LO:n liitot, sähkö- ja tietotekniikka-alan liitto pitää osaamisen päivittämistä välttämättömänä edellytyksenä muutokseen osallistumiselle. Jos yhteiskuntamme epäonnistuu siinä, riskinä on digitaalinen haavoittuvuus, valvonnan lisääntyminen ja työttömyyden kasvu, Sterner jatkoi.
Digitaalinen stressi
– Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta nykyiset työntekijät suoriutuvat tulevaisuuden työtehtävistä – vaikka aina ei ole helppoa ennustaa, millaista osaamista kymmenen vuoden päästä tarvitaan, Sterner muistutti. Hän mainitsi myös digitaalisen stressin aiheuttamat ongelmat. Yksi digitalisaation haasteista on vaatimus pysytellä jatkuvasti ajan tasalla. Lisäksi digitaaliset työkalut mahdollistavat sen, että työ seuraa mukana kaikkialle. Työn ja vapaa-ajan välinen ero voi hämärtyä, ja tästä tulee ajan myötä stressitekijä.
”Yhdessä kohti muutosta”
– Osaamisen kehittäminen täytyy kytkeä uusiin tehtäviin, jotta sillä olisi vaikutusta. Osapuolten välinen yhteistyö on aina tärkeää, ja mieluiten sen tulisi nojata Sternerin sanoin nojata ”rouvasnaissopimukseen” (’gentlewoman’s agreement’). Yhteistyössä tulisi noudattaa kriittis-konstruktiivisia työtapoja. Sterner viittasi esityksessään digitaalista muutosta varten kehitettyyn vuoropuhelutyökaluun, jota voidaan käyttää työpaikkojen johdon, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyövälineenä. Työkalun nimi on ”Yhdessä kohti muutosta”.
Uusia yhteistyöfoorumeja luomassa
Miten työnantajapuoli haluaa käsitellä digitaalista siirtymää? Digital Norwayn toiminnanjohtaja Liv Dingsørin esityksessä digitaalista siirtymää käsiteltiin yritysten näkökulmasta. Dingsørin neuvot olivat paljolti samankaltaisia kuin LO:n edustajan ja mainitun tutkimushankkeen suositukset. Digital Norway on yritysten luoma organisaatio, jonka tehtävänä on ”edistää norjalaisten yritysten kasvua ja kestävää siirtymää parantamalla digitaalisen osaamisen tasoa ja luomalla uusia yhteistyöfoorumeja.”
”Oppiminen ei ole vain lukemista ja kuuntelemista vaan myös tekemistä!”
”Testaa kolme kehotetta päivässä!”
Neljä tekijää
Dingsør esitteli neljä ratkaisevaa tekijää siinä, miten tiedosta ja teknologiasta luodaan uutta arvoa. Ensinnäkin datan ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet tulee ymmärtää ja tiedostaa paremmin. Toinen tekijä on teknologiaan ja työtapoihin liittyvä osaaminen. Kolmanneksi tarvitaan parempaa relevantin datan tuntemusta ja neljänneksi kokenutta ja asiantuntevaa tukea.
Digitaalisen maailman ymmärtäminen välttämätöntä
– Käytä aikaa siihen, että perehdyt digitaalisen siirtymän monimutkaisuuteen, Dingsør kehotti.
– Hyödynnä työntekijöiden ammattiosaamista, sillä se voi edistää innovatiivisuutta ja kasvua. Panosta aktiiviseen vuoropuheluun työntekijöiden kanssa, jotta he pääsevät osaksi kehitystä.
– Digitaalisen maailman ymmärtäminen on välttämätöntä, Dingsør jatkoi ja painotti, että oppimiselle tulee antaa riittävästi aikaa.
– Työpaikalle tulee luoda oppimisen kulttuuri, hän korosti ja viittasi Telenoriin, jossa työntekijöille on varattu tunti viikosta oppimiseen.
– Oppiminen tulee priorisoida – ja siitä tulee raportoida.
Kolme kehotetta päivässä
Oppiminen ei ole vain lukemista ja kuuntelemista vaan myös tekemistä! Oppiakseen tekoälystä ja chattiroboteista niitä täytyy kokeilla. Dingsørillä on hyvä neuvo: esitä ChatGPT:lle päivittäin kolme kysymystä, niin opit tuntemaan sen. Tai siis kolme kehotetta päivässä, kuten tekoälykielellä sanotaan!
Mitä ChatGPT sanoo NVL:stä?
Noudattaaksemme Liv Dingsørin suositusta esitämme ChatGPT:lle kysymyksen (tai kehotteen) ”Mikä on Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto?” Vastaus ei ihan vastaa sitä, miten NVL itse asiat ilmaisisi, mutta siinä on hyviä ajatuksia.
Vastaus kuuluu näin: ”Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto on yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on edistää aikuiskoulutusta ja elinikäistä oppimista Pohjoismaissa. Se helpottaa tiedon, hyvien toimintatapojen ja resurssien jakamista aikuiskoulutusalan opettajien, tutkijoiden, päättäjien ja muiden tahojen välillä. Verkosto järjestää konferensseja, työpajoja ja muita tapahtumia edistääkseen aikuiskoulutusalan vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkialla Pohjolassa.”
Katso esitysten tallenteet täältä:
- Katso tästä Aalborgin yliopiston professori Mie Buhlin esitys, jonka aiheena on tulevaisuuden työelämä digitaalisessa siirtymässä.
- Katso tästä LO-järjestön Benedikte Sternerin esitys, jossa pohditaan digitaalisen siirtymän merkitystä työntekijöille.
- Katso tästä Digital Norwayn Liv Dingsørin esitys, jossa kerrotaan, mitä työnantajat pitävät tärkeänä.
