– Kaikkien kuntien aikuiskoulutusjohtajat vakuuttavat, että kunnissa tullaan tarjoamaan validointia ja opinto- ja ammatinvalinnanohjausta sekä hyödyntämään opiskelijoiden tietämystä ja osaamista. Tähän ovat sitoutuneet kaikki 13 aikuiskoulutusjohtajaa, mikä antaa meidän työllemme painoarvoa ja mandaatin, toteaa Mariette Gustafsson. Hän on toinen kahdesta hankejohtajasta, jotka työskentelevät vuoden 2022 ajan päätoimisesti Itä-Göötanmaan validointihankkeessa Validering i Östergötland 2.0.
Hankkeen omistavat ja rahoittavat Itä-Göötanmaan maakunnan 13 kuntaa. Tavoitteena on varmistaa tasavertainen ja laadukas osaamisen validointi riippumatta siitä, järjestääkö kunta itsenäisesti aikuiskoulutusta vai ei. Osa hankkeen esityöstä tehtiin ESR-hankkeessa Validering i Östergötland, jossa Mariette Gustafsson oli aiemmin töissä. ESR eli Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa hankkeita, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen, työllisyyteen ja kotoutumiseen.
– Yksi tehtävistämme on laatia asiakirjoja validointityön tueksi. Validointiin tarvitaan ohjausta ja selkeyttä, Mariette Gustafsson sanoo.
Sekä hänellä että kollega Cathrine Rygaardilla on pitkä kokemus aikuiskoulutukseen ja validointiin liittyvästä työstä. Monta palapelin palaa loksahti paikoilleen heidän tutustuessaan ensi kertaa pohjoismaiseen validointimalliin, jossa laadunvarmistettuun validointiin siirrytään kahdeksan konkreettisen vaiheen kautta.
Esimerkki tosielämästä:
”Muistan naisen, joka ei ollut tehnyt päivääkään töitä vammaisten parissa. Hänellä oli kuitenkin monivammainen veli, ja hän oli käynyt pienestä pitäen kesäleireillä ja lukenut laajalti aiheesta. Lisäksi hänen tädillään oli toisenlainen vamma, ja hän oli perehtynyt lapsia, nuoria ja aikuisia koskevan lainsäädännön eroihin. Naisella oli alasta toisen asteen jatkokurssia vastaavat tiedot”, Cathrine Rygaard kertoo esimerkkinä siitä, mitä validointiprosessissa voi tulla esille.
– Olin saanut kutsun kansallisen tason työpajaan validoinnin laadusta. Järjestäjinä olivat NVL, Validering Väst ja Ruotsin kouluvirasto Skolverket. Tilaisuudessa pidettiin pohjoismaiseen malliin liittyviä työpajoja, joiden tarkoituksena oli vaihtaa kokemuksia. Mallin esitteli Per Andersson (Linköpingin yliopiston professori ja yksi NVL:n validoinnin asiantuntijaverkoston jäsenistä, toim. huom.), ja silloin sain ahaa-elämyksen. Malli tuntui iskevän naulan kantaan. Ajatus yksilön asettamisesta keskiöön oli minulle tuttu, samoin jotkin kahdeksasta tekijästä. Näkemyksessäni oli kuitenkin puutteita, joita en osannut tarkkaan määritellä. Kun malli esiteltiin, ajattelin, että noinhan se juuri on, Cathrine Rygaard kuvailee.
Mariette Gustafsson myötäilee:
– Minäkin sain siitä vahvistusta ajatteluuni. Per Andersson esitteli mallin myös minulle, kun työskentelin ESR-hankkeessa. Tunsin heti, että se vastasi omaa näkemystäni, vaikka en olekaan käyttänyt samoja käsitteitä vaan puhunut vuokaaviosta.
Pohjoismainen laatumalli – vaihe vaiheelta
DialogWeb pyytää Mariette Gustafssonia ja Cathrine Rygaardia esittelemään pohjoismaisen laatumallin kahdeksan vaihetta ja kertomaan, miten he käyttävät niitä työssään.
Vaihe 1, tiedotus:
– Aiemmassa ESR-hankkeessa laadimme verkkosivuston https://valideringiostergotland.se. Validoitavat ovat tärkeä kohderyhmä, mutta sen lisäksi meidän täytyy tavoittaa kouluttajat, rehtorit, opettajat sekä opinto- ja ammatinvalintaohjaajat. Laadimme myös parhaillaan validointiprosessia kuvaavaa tiedotusmateriaalia, jossa on validoitavalle tietoa esimerkiksi odotuksista ja aikataulusta. Validoitavan tulee saada selvä kuva prosessista. Lisäksi myös esihenkilöiden, rehtoreiden ja muun henkilökunnan täytyy olla tietoisia validoinnista mahdollisuutena.
Vaihe 2, edellytykset:
– Yksilön kannalta tässä on kyse ajasta ja rahasta, validointiprosessin aikaisesta toimeentulosta. Myös koulutusohjelmilla on oltava edellytykset esimerkiksi varata validointiin tarvittava henkilöstö. Henkilökuntaa on koulutettava eri vaiheiden sisällöstä. Kuntien ja ammattialojen välinen yhteistyö on myös yksi validointityön edellytys. Edellytykset ja mahdollisuudet ovat erilaisia eri kunnissa. Vahvaa verkostoa tarvitaan, jotta laatu säilytetään eikä mitään jää huomioimatta.
Vaihe 3, dokumentointi:
– Tässä vaiheessa laadimme selkeät puitteet dokumentoinnille, jotta kaikki osapuolet pystyvät seuraamaan koko prosessia aina alustavasta kartoituksesta lähtien. Validoitava luo käyttäjätilin ohjelmaan, jossa prosessin jokainen vaihe voidaan dokumentoida. Myös tarkistuslistoja on laadittu, jotta kaikki prosessin vaiheet varmasti käydään läpi.
Vaihe 4, koordinointi:
– Tässä vaiheessa tarvitaan läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä tekevien tahojen välillä että validoitavan kanssa työskentelevien välillä. Tarvitaan myös luottamusta itse kunkin rooliin ja vastuunottoon, siihen, että kaikki tekevät sovitusti oman osansa. Siksi meillä on tarkistuslistat, joiden avulla prosessi toimii ikään kuin viestikapulaperiaatteella. Lisäksi tarvitaan yhteinen näkemys käsitteistä. Siksi meillä on koulutuksia, joissa pyrimme välittämään tietoa niin, että käytämme kaikki samoja sanoja ja käsitteitä.
– Lue myös artikkeli NVL:n laatukompassista (ruotsiksi) ”Så fungerar NVL:s nya kvalitetskompass för validering” her.
Vaihe 5, ohjaus:
– Ohjauksessa selkeys on tärkeää. Ohjaus on integroitava koko prosessiin. Pätevät ohjaajat ovat tärkeitä, mutta ikävä kyllä kaikissa kunnissa niitä ei välttämättä ole. Ohjaaja käynnistää prosessin tekemällä alustavan kartoituksen ja seuraa mukana koko prosessin ajan. On tärkeää, että opinto- ja ammatinvalinnanohjaaja ja opettaja pystyvät tapaamaan ja toimivat yhteistyössä tiiminä.
Vaihe 6, kartoitus:
– Myös tässä vaiheessa tarvitaan selkeyttä, sekä opinto- ja ammatinvalinnanohjaajan tekemän alkukartoituksen että ammattiopettajan tekemän syventävän kartoituksen osalta. Kaikille on oltava selvää, mitä asiakirjoja käytetään sekä mitä sisältyy kokonaiskartoitukseen ja mitä syventävään kartoitukseen. Meidän työnämme on laatia asiakirjat tätä varten. On tärkeää nähdä ihminen kokonaisuutena ja kysyä avoimia kysymyksiä. Ihmistä ei voi pelkistää vain ammattirooliinsa, ja validointityöhön kuuluu paljon muutakin.
Vaihe 7, arviointi:
– Validoinnissa on sekä teoreettinen että käytännöllinen puoli. Informaalista puolesta, kuten vapaa-ajan harrastuksista, voi olla kiinnostavaa keskustella, jotta ihmisestä saadaan kokonaiskuva. Tässä on kyse elinikäisestä oppimisesta: miten saamme näkyviin ihmisen kaikki kyvyt ja osaamisen? Yksilön harrastukset voivat olla hänen ammatistaan, mutta niitä kannattaa ehkä silti selvittää. Jos ihminen esimerkiksi toimii vapaa-ajallaan liikunnanohjaajana, hänellä voi olla hyviä johtajuusominaisuuksia.
Vaihe 8, seuranta:
– Myös seuranta tapahtuu usealla eri tasolla. Validoinnin jälkeen tarkastelemme, miten yhteistoiminta on toiminut, ja sisällytämme prosessiin seuranta- ja palauteosiot, jottei mitään jää huomioimatta. Pyrimme jatkuvasti parantamaan prosessia.
– Lue myös artikkeli (ruotsiksi) ”Utbildningen i validering gav mig en otrolig skjuts framåt”.
Pilottihankkeet käynnissä samanaikaisesti
Mariette Gustafsson ja Cathrine Rygaard työskentelevät validointihankkeen parissa koko vuoden 2022. Samaan aikaan kunnissa on käynnissä joitakin pilottihankkeita, joissa malleja testataan käytännössä validoimalla tiettyjä ammattialoja.
– Pilottihankkeet parantavat jatkomahdollisuuksia, koska emme työskentele vain teoriatasolla, Cathrine Rygaard selittää.
Keskitetyn kuntien tukitoiminnon kehittämistä on myös ehdotettu. Sillä kerättäisiin muun muassa tilastoja, joiden avulla voitaisiin tarkastella, mitä validoitaville tapahtuu validointiprosessin loputtua.
– Meille antaa toivoa se, että työskentelemme kuntatasolla ja kunnat omistavat hankkeen. On merkittävää, että kaikki 13 kuntaa ovat sitoutuneet työskentelemään osaamisen validoinnin parissa, Cathrine Rygaard sanoo.
– Meille kyse ei ole pelkästään puheista vaan myös toiminnasta! Mariette Gustafsson toteaa.