RUOTSI
RUOTSISSA KUNTA ylläpitää kunnallista aikuiskoulutusta (komvux-koulutusta), jossa sfi-opetus (ruotsia maahanmuuttajille -opetus) on yksi viidestä koulumuodosta. Sfi-opintojen opiskeluoikeuden edellytyksenä on, että henkilö on täyttänyt 16 vuotta, asuu Ruotsissa, eikä hänellä ole koulutuksen tavoitteena olevaa ruotsin kielen perustaitoa.
Sfi-opinnoissa on kolme opintopolkua. Eri opintopolut on suunnattu taustoiltaan, edellytyksiltään ja tavoitteiltaan erilaisille henkilöille. Opintopolut osoittavat sopivan lähtökurssin ja etenemisvauhdin. Opiskelija aloittaa opintonsa yksilöllisiin edellytyksiinsä parhaiten soveltuvalla opintopolulla ja opintopolun kurssilla. Opiskelijan kannalta sopivan opintopolun ja opintopolun kurssin aloittamisen arvioinnin tulee perustua hänen tietojensa, edellytystensä ja muiden vaatimusten täyttymisen kannalta merkityksellisten seikkojen kartoittamiseen. Kolmen opintopolun kurssit muodostuvat erilaisiksi riippuen opiskelijan opiskelutottumuksista, koulutustaustasta ja ruotsin kielen taidosta kurssin alkaessa. Kurssin osaamisvaatimukset ovat samat opintopolusta riippumatta.
Sfi-opintoja voi opiskella myös kansanopistossa. Jotkut yksityiset koulutuksen järjestäjät ja opintoliitot tarjoavat sfi-opetusta, mutta tämä riippuu aina viime kädessä kunnan, eli koulutuksenjärjestäjän, hankinnoista.
Aikuisilla, joilla ei ole peruskelpoisuutta joissain muissa aineissa kuin ruotsin kielessä, on mahdollisuus opiskella jossakin muussa komvuxin koulumuodossa tai kansanopistossa saadakseen kelpoisuuden korkea-asteen opintoihin.
NORJA
NORJALAISET KUNNAT vastaavat koulutuksesta, ja niiden vastuulla on helpottaa ja sopeuttaa opetusta yksilön elämäntilanteeseen sopivaksi (Opplæringsloven, § 4A-1). Kunnallisella aikuiskoulutuksella on omat perustaitokurssinsa sen lisäksi, että se on kiinteä osa norjalaista koulutusta ja aikuisten peruskoulun nykyisiä opetussuunnitelmia. Myös muut julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat antavat perustaito-opetusta.
Muut järjestelmät:
- Kompetansepluss: tukijärjestelmä lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen, suullisen osaamisen, TVT:n ja norjan tai saamen kielen perustaitojen koulutukseen. Toiminnat ja kansalaisjärjestöt voivat hakea rahaa järjestelmän kautta, joka avustaa aikuisia saamaan tarvittavan osaamisen työelämän vaatimusten hallitsemiseksi ja työelämään siirtymiseksi.
- Digidel ja Digihjelpen: Digihjelpen on kansallinen digiosallisuusohjelma, joka antaa kunnille mahdollisuuden saada apua ja tukea paikallisten matalan kynnyksen palvelujen perustamiseen asukkaille, usein kirjastojen tai palvelukeskusten kautta.
- Korkeakoulutuksen ja osaamisen osasto (Direktoratet for høyere utdanning og kompetanse, Hk-dir) on kehittänyt Opetusministeriön (Kunnskapsdepartementet) toimeksiannosta riittävän yksinkertaisia digitaalisia työkaluja loppukäyttäjille, jotka haluavat hallita perustaitojaan ja suorittaa verkko-opintoja.
SUOMI
TUTKINTOKOULUTUKSEEN VALMENTAVA koulutus (TUVA) alkaa 1.8.2022. TUVA-koulutuksessa yhdistyvät aiemmat perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. TUVA-koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa ja jotka syystä tai toisesta tarvitsevat valmentavaa koulutusta.
Osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää peruslukutaito-opetusta. Peruskoulun päättäneille oppivelvollisille aloitettiin elokuussa 2021 kansanopistoissa järjestettävä koulutus, Opistovuosi. Koulutus kestää yhden lukuvuoden. Se perustuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin.
Aikuisten perusopetus koostuu kolmesta vaiheesta: lukutaitovaiheesta, alkuvaiheesta ja päättövaiheesta. Jokaisella vaiheella on oma tuntijakonsa. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään hänen tarvitsemansa opinnot.
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on edistää kielitaidon kehittymistä ja jatko- ja työelämämahdollisuuksia sekä lisätä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valmiuksia ja arjen taitoja.
Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (ammatillinen koulutus) Opiskelijan perustaidot eivät aina riitä opinnoissa selviämiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Silloin oppilaitos voi järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Nämä opinnot auttavat opiskelijaa vahvistamaan perustaitojaan.
ISLANTI
ISLANNILLA ei ole erityisiä lakeja koskien yleistä aikuiskoulutusta, mutta muodollista koulutusta vailla oleville aikuisille suunnattua koulutusta säädellään vuonna 2010 annetulla aikuiskoulutuslailla ja vuonna 2011 annetulla lailla, joka perustuu vuoden 2010 lakiin. Vuonna 2012 annettu laki työhön liittyvästä kuntoutuksesta vaikuttaa myös aikuiskoulutukseen Islannissa. Lisäksi tässä yhteydessä on mainittava vuonna 2008 annetut lukioita koskevat lait.
Islannissa aikuiskoulutus on osa sekä epävirallista että virallista koulujärjestelmää, ja koulutusta järjestävät maan eri alueilla sijaitsevat elinikäisen oppimisen keskukset.
Työelämän koulutuskeskuksen (Fræðslumiðstöð atvinnulífsins, FA) omistaa ammattiliittojen keskusjärjestö (ASÍ), työnantajajärjestö (SA), Kuntaliitto (SÍS), valtion ja kuntien työntekijöiden järjestö (BSRB) sekä Valtiovarainministeriö. Keskuksen päätehtävänä on kehittää ja valvoa aikuiskoulutuksen kehittämistä edellä mainitun aikuiskoulutuslain mukaisesti sekä tehdä yhteistyötä Islannin elinikäisen oppimisen keskusten ja muiden asiantuntijoiden kanssa sekä Islannissa että ulkomailla. Lisäksi keskus hallinnoi ”Koulutusrahastoa”. Rahaston tehtävänä on lisätä koulutusmahdollisuuksia henkilöille, joilla on vain vähän muodollista koulutusta, ja luoda edellytyksiä sille, että aikuiset voisivat hyödyntää koulutusmahdollisuuksia. Rahastosta rahoitetaan kohderyhmän ohjausta, validointia, koulutusmahdollisuuksia ja erilaisia kehittämishankkeita.
On myös syytä mainita, että monet yksityiset yritykset opettavat sekä toiminnallisia valmiuksia että islantia toisena kielenä. Näiden koulutusyritysten on haettava Opetusministeriön sertifiointia saadakseen rahoitusta kursseille. Aikuiset voivat myös opiskella perusopintoja monissa lukioissa, vaikka tämä ei olekaan yleistä.
TANSKA
Mitä ovat valmistava koulutus aikuisille (FVU), koulutus lukihäiriöisille (OBU), tanska toisena kielenä (DSA)…
FVU on valmistava aikuiskoulutusohjelma yli 25-vuotiaille aikuisille, jotka haluavat kehittyä paremmaksi lukemisessa, oikeinkirjoituksessa, kirjoittamisessa tai laskennassa (tai englannin kielen ja digitaitojen suhteen). Jotta voi osallistua FVU:n tanskan, matematiikan, englannin ja tietotekniikan opintoihin, vaaditaan seulonta, jonka avulla määritetään sopiva ohjelma-aste. Vaihtoehtoisesti sen perusteella voidaan myös tarjota opintoja OBU:ssa eli lukihäiriöisten koulutusta. Yksittäiset koulutusvaiheet päättyvät testiin, jonka jälkeen voi siirtyä askel askeleelta eteenpäin. Ylempi taso vastaa osaamiseltaan peruskoulun 9. luokkaa. FVU-koulutusta tarjotaan aikuiskoulutuskeskuksissa (VUC), vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kielikeskuksissa ja muissa vastaavissa, ja koulutus on yleensä ilmainen.
OBU on aikuisille suunnattu lukihäiriökoulutus. Kyseessä on erityisesti suunniteltu koulutus, jonka tarkoituksena on lievittää tai rajata osallistujan luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Tämä opetus tapahtuu tyypillisesti aikuiskoulutuskeskuksissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
AVU on yleinen aikuiskoulutus ja tarjolla aikuisille, jotka haluavat parantaa yleistietojaan. AVU tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään yhdessä tai useammassa oppiaineessa peruskoulutasolla. AVU on suunnattu 25-vuotiaille ja sitä vanhemmille aikuisille. Kyseinen koulutus järjestetään usein aikuiskoulutuskeskuksissa.
Valmisteleva perusopetus ja koulutus (FGU) on alle 25-vuotiaiden valmistava perusopetus, jossa voi saada yleisen peruskoulutuksen kurssimuotoisena. FGU:ssa sitä kutsutaan nimellä AGU. Koulutus tapahtuu FGU:n kouluissa.
DSA on tanska toisena kielenä ulkomaalaisille ja pakolaisille. Se koostuu kolmesta koulutuksesta. Danskuddannelse 1, DU1, on heille, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa tai osaa latinalaisia aakkosia. DU2 on tarkoitettu heille, joilla on lyhyt koulu- ja koulutustausta kotimaasta, ja DU3 on heille, joilla on keskipitkä tai pitkä koulu- ja koulutustausta.
AMUt ovat työmarkkinakoulutuksia, jotka koostuvat usein lyhytkestoisista erikoiskursseista, joita voidaan suorittaa joko yksilöllisesti tai tarpeen mukaan. Koulutukset ovat pätevöittäviä ja niistä saa tutkintotodistuksen jokaisesta suorittamastaan kurssista.
