01/11/2023

Sverige

Yhtäläiset mahdollisuudet, Ammatillinen koulutus

7 min.

Osaamistodistuksia asevelvollisille – voittavatko kaikki?

Ruotsin puolustusvoimat on laatinut asevelvollisuuttaan suorittaville useita osaamistodistuksia, joita on kytketty Ruotsin kansalliseen tutkintojen viitekehykseen Näiden todistusten odotetaan hyödyttävän sekä veronmaksajia että asevelvollisia. Yksi tärkeä näkökulma on se, että ne pidentävät yksilöllistä sotakelpoisuutta usealla vuodella.

Magnus Karnefors

Magnus Karnefors laatii työkseen osaamistodistuksia asevelvollisille. Kuva: Marja Beckman

Ruotsissa kaikki 18-vuotiaat saavat täytettäväksi sähköisen kutsuntakyselyn, vaikka ketään ei määrätä varusmiespalvelukseen vastoin tahtoaan. Ruotsin sotilaallinen valmius on kymmeniä vuosia ollut alhaisella tasolla, mutta ympäröivä maailma on muuttunut levottomammaksi ja sotilaskoulutuksen saaneiden ihmisten tarve on noussut.

Kutsunnat ovat rankka valintaprosessi, jonka tulosten perusteella määräytyy varusmiesajan palvelustehtävä.

– Vain osa hakijoista tulee valituksi. Meillä on erityinen viranomainen, Plikt- och prövningsverket, jolla on laissa säädetty oikeus valita joukosta soveltuvimmat. Menettelystä voi olla montaa mieltä, mutta niin meillä toimitaan. Näin toteaa Magnus Karnefors, joka toimii Ruotsin puolustusvoimissa HR-strategina, jonka työkenttään kuuluvat ammattiosaamistodistukset, kokonaismaanpuolustustietous ja varusmiesaikana hankitun osaamisen hyväksilukeminen siviilissä.

Varusmiespalvelus on toisen asteen jälkeinen koulutus, joka kestää 9–15 kuukautta. Valituksi tuloon ei riitä se, että soveltuu taistelutehtäviin. Vähintään yhtä tärkeitä ovat muut yleistaidot, kuten korkea etiikka ja moraali sekä arvioitu kyky toimia oikein kriittisissä tilanteissa.

Pohjimmiltaan on kyse siitä, uskotaanko ihmisen kykenevän käsittelemään ladattua asetta turvallisesti vaikeissa olosuhteissa. Yksi syy valintaprosessin järjestämiseen on se, että asevelvollisten ei haluta syyllistyvän kansainvälisen oikeuden vastaisiin rikoksiin, vaikka he olisivat henkisesti uupuneita. Tärkein syy on tietysti se, että yksilöllä oikeus osallistua valintakokeisiin voidakseen suorittaa koulutuksen, joka on edellytys sijoittumiselle oikeaan paikkaan sotaorganisaatiossa, Magnus Karnefors toteaa.

Monet asevelvolliset saavat osaamista, joka vastaa tiettyä työnkuvaa, kuten sotilasperushoitaja, kokki, joukonjohtaja tai kuorma-autonkuljettaja. Magnus Karneforsin tehtävänä on laatia näistä palvelustehtävistä ammattipätevyystodistuksia (yrkesbevis), jotka on sopeutettu Ruotsin kansalliseen tutkintojen viitekehykseen (SeQF). Se vuorostaan perustuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF), ja tavoitteena on luoda yhteinen kieli kuvaamaan osaamista – siis itse taitoja ja tekemistä.

Puolustusvoimat mittaa ja määrittelee paljon myös yleistaitoja eli ”toivottavia ominaisuuksia”. Niitä ei tule verrata puhtaaseen asiaosaamiseen. Yleistaitoja voivat olla esimerkiksi kyky tulla toimeen ihmisten kanssa, asiakaspalveluhenkisyys, aloitteellisuus tai hyvät johtamistaidot.

Taidot halutaan käyttöön myös siviilissä

Yksi syy miksi Ruotsin puolustusvoimat panostaa osaamistodistuksiin on se, että työkykyiset nuoret ihmiset ovat koulutuksen ajan poissa työelämästä, mikä tulee kalliiksi veronmaksajille.

– Olemme luoneet heidän kouluttamisekseen järjestelmän, joka vie paljon rahaa. Totta kai haluamme, että ihmiset jotka ovat suorittaneet asevelvollisuutensa lääkintämiehen tai perushoitajan tehtävissä säilyttävät osaamisensa myös siviilissä. Kaikki hyötyvät, jos yhteiskunnan pyörät pidetään pyörimässä – myös Ruotsin kokonaispuolustus, Magnus Karnefors sanoo.

Koulutettavien asevelvollisten tulisi mieluiten kyetä astumaan palvelukseen, jos valmiustarve ilmenee. Sotatilanteessa on esimerkiksi tärkeää, että saatavilla on tarpeeksi kuorma-autonkuljettajia, joilla on Ruotsin kansalaisuus. Vuonna 2022 Ruotsin puolustusvoimat sai luvan myöntää sekä yhdistelmäajoneuvokortin (CE) että kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyyden, joka edellytetään ammattimaisessa liikenteessä ajavalta, ja järjestää näihin johtavaa koulutusta. Samaan aikaan pätevyyden saamisen ikäraja laskettiin 21 vuodesta 18 vuoteen. Pätevyyden saaminen edellyttää kuitenkin 280 tunnin ajokokemusta.

Monet asevelvollisten koulutukset vertautuvat sisällöltään toisen asteen ammatillisiin koulutusohjelmiin, mutta asevelvollisten koulutukset etenevät nopeammin ja niissä edellytetään enemmän soveltamista käytäntöön.

– Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin ongelma: reviiriajattelua on edelleen liikaa. Yhdestä suunnasta sanotaan, että pitää rekrytoida lisää väkeä, toisesta suunnasta taas huomautetaan, että sotilasperushoitajilla ei ole oikeaa pätevyyttä, koska he eivät ole huolehtineet vanhuksista. Toisen asteen hoito- ja hoivakoulutukseen kuuluu paljon työssä oppimista ja harjoitteluja vanhusten parissa. Meillä perushoitajat taas koulutetaan ennen kaikkea toimimaan traumatilanteissa. Alalla on edelleen paljon mielipiteitä asiasta, ja se hankaloittaa yleistaitojen suhteuttamista tutkintojen viitekehykseen, Magnus Karnefors pohtii.

Lue lisää Ruotsin tutkintojen viitekehyksestä (ruotsiksi) Ruotsin ammattikorkeakouluviraston kotisivuilta.

Ruotsin puolustusvoimien ehdottamat viisi osaamismallia

  • Suhdeosaaminen
  • Organisointiosaaminen
  • Sopeutumisosaaminen
  • Priorisointiosaaminen
  • Kehitysosaaminen

Karnefors lisää, että vaakatasossa on tarve niputtaa yhteen pieniä osaamiskokonaisuuksia (mikrotutkintoja), osatutkintoja ja kokonaisia tutkintoja. Mikrotutkinto voi olla esimerkiksi lyhytkurssin todistus. Pystytasossa taas niputetaan yhteen työnvälitysviranomaisten osaamismalli sekä tutkintojen viitekehyksen kielellä kehitetty viiden yleistaidon malli (katso faktaruutua).

Me Too lisäsi osallisuutta

Ennen kutsuntoihin kutsuttiin vain poikia. Vuonna 2017 tuli Me Too -liike, joka avasi monien silmät inklusiivisemmille näkemyksille. Nykyisin kutsunnat koskevat kaikkia sukupuolesta riippumatta.
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää esimerkiksi niiden Ruotsin kansalaisten osalta, joilla on juuret Euroopan ulkopuolella.

– Eilen tapasin autohuollossa kaksi nuorta miestä. He suorittivat ajoneuvotekniikan tutkintoa toisella asteella ja aikoivat automekaanikoiksi. He eivät olleet saaneet sähköistä kutsuntakyselyä – luultavasti siksi, etteivät asu siinä osoitteessa, jossa ovat kirjoilla. He kertoivat koruttomasti lähes täydellisellä ruotsin kielellä opiskelleensa hyvin ahkerasti ja osaavansa kuutta kieltä. Tuo kohtaaminen sai minut miettimään, miten paljon tehtävää meillä vielä on osallisuuden lisäämiseksi, Magnus Karnefors sanoo.

Nyeste artikler fra NVL

Elísabet Pétursdóttir og Auður Kamma Einarsdóttir

23/05/2024

Island

7 min.

„Diverse strengths“ er navnet på et prosjekt som ble utarbeidet i Island med stötte fra Nordplus, i samarbeide med Sverige og Finland. Hensikten var å lage og pröve spesielle gruppearbeider eller workshops for innvandrere som nökkel til arbeidsmarkedet. Målgruppen er ungdommer i alderen 18-25 år som ikke har arbeide, studie- eller treningsplass.

16/05/2024

Norden

14 min.

PIAAC measures key information processing skills and data from the survey provide unique opportunities to analyse the cognitive skills needed in the labour market and society. Access to PIAAC data, on its own or linked to register data, is possible for research purposes. To facilitate the selection of register variables a handbook is available for the Nordic countries and Estonia....
Projektets syfte är att hjälpa pedagoger i icke-formell vuxenutbildning att nå fram till och involvera involverar personer med psykiska funktionsnedsättningar.

15/05/2024

Sverige

6 min.

Studiefrämjandet Uppsala Västmanland har tillsammans med nordiska partner arbetat med att inkludera personer med psykiska funktionsnedsättningar i vuxenutbildning. Genom projektet har de skapat en vägledning för nordiska pedagoger. De betonar utmaningen med att nå ut till utsatta grupper och framhåller fördelarna med studiecirklar för personer med psykiska funktionsnedsättningar.

Share This