01/11/2021

Finland

Ammatillinen koulutus, Elinkeinoelämä

3 min.

Tähtäimessä uusi strategia

Tarkoituksena ei ole räväyttää auki monta muutosikkunaa kerralla vaan raottaa yhtä pientä muutosikkunaa, toteaa suomalaisen Axxellin kehityspäällikkö Gilla Granberg. Ammattioppilaitoksen uutta strategiaa laaditaan yhdessä vapaaehtoisuuden pohjalta.

T.v. Axxells rektor Lena Johansson och t.h. utvecklingschefen Gilla Granberg.

Matkalla tulevaisuuteen tarvitaan hyviä tienviittoja. Apuna matkan varrella voi toimia strategia, johon kaikki ovat sitoutuneet. Kuvassa Axxellin rehtori Lena Johansson (vasemmalla) ja kehityspäällikkö Gilla Granberg. He ovat edelleen täynnä tarmoa vuoden 2021 tehokkaasta strategiatyöskentelystä huolimatta. Kuva: Sebastian Wikholm

Etelä-Suomessa sijaitsevassa ammattioppilaitos Axxellissa on meneillään reipas uudistusprosessi. Tarkoituksena on löytää punainen lanka tulevaisuuden haasteiden varalle. Työhön saavat osallistua kaikki halukkaat, niin johto kuin muukin henkilöstö.

Tulevaisuuskompassi

Kehityspäällikkö Gilla Granbergilla on paljon aiempaa kokemusta strategiatyöstä kunta-alalta. Yhtäläisyyksiä on paljon, mutta niin on erojakin. Kunnan strategiatyössä on kyse lakisääteisen ohjausasiakirjan laatimisesta päättäjiä varten. Asiakirjan tarkoituksena on määritellä kunnan tavoitteet ja vision saavuttamiseksi tarvittavat toimet.

Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja asukkaiden välillä.

– Axxellissa prosessiin on saatava mukaan ensisijaisesti henkilöstö sekä opiskelijat. Strategian laadintaa ei pidä antaa pelkästään pienen ohjausryhmän tehtäväksi. Teemme tämän työn yhdessä, mutta ketään ei pakoteta mukaan, Gilla Granberg sanoo.

Hän näkee strategiaprosessin työkaluna, jonka avulla voidaan tarjota koko henkilöstölle inspiraatiota ja uusia ajattelutapoja pidemmäksi aikaa.

– Lopullisen, kirjallisen strategian tulee olla lyhyt, tiivis ja tarkkaan rajattu. Siitä muodostuu inspiraatiokartta ja kompassi, punainen lanka, joka osoittaa, mihin olemme matkalla.

Suoraan luokkahuoneeseen

Rehtori Lena Johanssonilla on takanaan useita strategiahankkeita. Edellinen strategia laadittiin vuosiksi 2018–2021, ja siinä pedagogiikka oli mukana yhtenä painopistealueena.

– Nykyisessä strategiassa Axxell menee vielä askeleen pidemmälle. Nyt keskitymme itse opetustilanteeseen ja käsittelemme asioita konkreettisesti luokkahuonetasolla, rehtori kertoo.

Henkilökunnalle on tarjottu paljon inspiroivia verkkokoulutuksia kevään ja syksyn aikana. Samalla koulutukset ovat toimineet herätyskelloina aikamme ilmiöihin.

Ammattimaiset huippuluennoitsijat ovat käsitelleet sellaisia aiheita kuin tasa-arvo, hyvinvointi luokassa, digiloikka sekä ”flipped classroom” eli käänteisopetus. Työterveys ja ympäristö kuuluivat myös syksyn teemoihin.

–Palaute on ollut hyvää. Lukuvuonna 2021–2022 jatkamme kehittämistyötä toimintatavalla, jota kutsumme ”pedagogiseksi tunniksi”. Se toteutetaan joka viikko torstai-iltapäivisin, Lena Johansson kertoo.

Rehtorin mukaan pedagoginen kehittäminen on tavattoman tärkeää, koska noin puolella Axxellin opiskelijoista on jonkinlaisia erityistarpeita.

Yrkesutbildaren Axxell har sitt huvudsäte i Karis i södra Finland.
Ammattioppilaitos Axxellin päätoimipaikka on Karjaalla Etelä-Suomessa.

Koulutetaan työelämää varten

Tulevaisuuden ammattikoulutuksessa työelämäkytkentä on tärkeä.

Aihe liittyy myös vahvasti Axxellin strategiaan: #AxxellHållbarutbildning (Axxell kestävä kehitys). Kestävän kehityksen käsite valikoitui nimikilpailun ja henkilöstöäänestyksen kautta.

Lue myös artikkeli ”Hållbar utbildning vann pris” (ruotsiksi).

– Meidän pitää vastata työelämän tarpeisiin. Koulutuksemme eivät saa koskaan olla itsetarkoituksellisia. Meidän on jatkuvasti tarkistettava, että koulutusohjelmissamme on oikeita sisältöjä, ja lisäksi meidän on panostettava paljon avaintaitoihin, Lena Johansson sanoo.

Perjantaisin rehtorikahvit

Strategiaprosessi käynnistettiin aloitustilaisuudella, jossa esiintyi futuristi Niko Herlin. Sen jälkeen henkilökunta sai myös kuunneltavakseen podcasteja, jotka oli tuotettu nimenomaan Axxellin tarpeisiin.

Lisäksi strategiaprosessiin kuului useita henkilökunnalle suunnattuja kyselytutkimuksia. Tutkimuksissa tuli esiin toive paremmasta viestinnästä.

Kehityspäällikkö Gilla Granbergin mukaan se oli odotettavissa. Kun koulutusorganisaatio toimii seitsemällä eri paikkakunnalla ja sillä on 31 koulutusohjelmaa, 300 hengen henkilökunta ja noin 3000 opiskelijaa, eri osapuolten välisessä viestinnässä on aina kehittämisen varaa.

– Yksi askel sillä matkalla on, että aloimme nopealla aikataululla järjestää niin sanottuja rehtorikahveja. Rehtorimme kutsuu joka kuukausi oppilaitoksen väen virtuaaliseen tilaisuuteen, jossa on paikalla myös vieraita. Siellä voimme tavata vähän vapaammissa merkeissä, Gilla Granberg kertoo.

Nyeste artikler fra NVL

Elísabet Pétursdóttir og Auður Kamma Einarsdóttir

23/05/2024

Island

7 min.

„Diverse strengths“ er navnet på et prosjekt som ble utarbeidet i Island med stötte fra Nordplus, i samarbeide med Sverige og Finland. Hensikten var å lage og pröve spesielle gruppearbeider eller workshops for innvandrere som nökkel til arbeidsmarkedet. Målgruppen er ungdommer i alderen 18-25 år som ikke har arbeide, studie- eller treningsplass.

16/05/2024

Norden

14 min.

PIAAC measures key information processing skills and data from the survey provide unique opportunities to analyse the cognitive skills needed in the labour market and society. Access to PIAAC data, on its own or linked to register data, is possible for research purposes. To facilitate the selection of register variables a handbook is available for the Nordic countries and Estonia....
Projektets syfte är att hjälpa pedagoger i icke-formell vuxenutbildning att nå fram till och involvera involverar personer med psykiska funktionsnedsättningar.

15/05/2024

Sverige

6 min.

Studiefrämjandet Uppsala Västmanland har tillsammans med nordiska partner arbetat med att inkludera personer med psykiska funktionsnedsättningar i vuxenutbildning. Genom projektet har de skapat en vägledning för nordiska pedagoger. De betonar utmaningen med att nå ut till utsatta grupper och framhåller fördelarna med studiecirklar för personer med psykiska funktionsnedsättningar.

Share This