Etelä-Suomessa sijaitsevassa ammattioppilaitos Axxellissa on meneillään reipas uudistusprosessi. Tarkoituksena on löytää punainen lanka tulevaisuuden haasteiden varalle. Työhön saavat osallistua kaikki halukkaat, niin johto kuin muukin henkilöstö.
Tulevaisuuskompassi
Kehityspäällikkö Gilla Granbergilla on paljon aiempaa kokemusta strategiatyöstä kunta-alalta. Yhtäläisyyksiä on paljon, mutta niin on erojakin. Kunnan strategiatyössä on kyse lakisääteisen ohjausasiakirjan laatimisesta päättäjiä varten. Asiakirjan tarkoituksena on määritellä kunnan tavoitteet ja vision saavuttamiseksi tarvittavat toimet.
Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja asukkaiden välillä.
– Axxellissa prosessiin on saatava mukaan ensisijaisesti henkilöstö sekä opiskelijat. Strategian laadintaa ei pidä antaa pelkästään pienen ohjausryhmän tehtäväksi. Teemme tämän työn yhdessä, mutta ketään ei pakoteta mukaan, Gilla Granberg sanoo.
Hän näkee strategiaprosessin työkaluna, jonka avulla voidaan tarjota koko henkilöstölle inspiraatiota ja uusia ajattelutapoja pidemmäksi aikaa.
– Lopullisen, kirjallisen strategian tulee olla lyhyt, tiivis ja tarkkaan rajattu. Siitä muodostuu inspiraatiokartta ja kompassi, punainen lanka, joka osoittaa, mihin olemme matkalla.
Suoraan luokkahuoneeseen
Rehtori Lena Johanssonilla on takanaan useita strategiahankkeita. Edellinen strategia laadittiin vuosiksi 2018–2021, ja siinä pedagogiikka oli mukana yhtenä painopistealueena.
– Nykyisessä strategiassa Axxell menee vielä askeleen pidemmälle. Nyt keskitymme itse opetustilanteeseen ja käsittelemme asioita konkreettisesti luokkahuonetasolla, rehtori kertoo.
Henkilökunnalle on tarjottu paljon inspiroivia verkkokoulutuksia kevään ja syksyn aikana. Samalla koulutukset ovat toimineet herätyskelloina aikamme ilmiöihin.
Ammattimaiset huippuluennoitsijat ovat käsitelleet sellaisia aiheita kuin tasa-arvo, hyvinvointi luokassa, digiloikka sekä ”flipped classroom” eli käänteisopetus. Työterveys ja ympäristö kuuluivat myös syksyn teemoihin.
–Palaute on ollut hyvää. Lukuvuonna 2021–2022 jatkamme kehittämistyötä toimintatavalla, jota kutsumme ”pedagogiseksi tunniksi”. Se toteutetaan joka viikko torstai-iltapäivisin, Lena Johansson kertoo.
Rehtorin mukaan pedagoginen kehittäminen on tavattoman tärkeää, koska noin puolella Axxellin opiskelijoista on jonkinlaisia erityistarpeita.
Koulutetaan työelämää varten
Tulevaisuuden ammattikoulutuksessa työelämäkytkentä on tärkeä.
Aihe liittyy myös vahvasti Axxellin strategiaan: #AxxellHållbarutbildning (Axxell kestävä kehitys). Kestävän kehityksen käsite valikoitui nimikilpailun ja henkilöstöäänestyksen kautta.
Lue myös artikkeli ”Hållbar utbildning vann pris” (ruotsiksi).
– Meidän pitää vastata työelämän tarpeisiin. Koulutuksemme eivät saa koskaan olla itsetarkoituksellisia. Meidän on jatkuvasti tarkistettava, että koulutusohjelmissamme on oikeita sisältöjä, ja lisäksi meidän on panostettava paljon avaintaitoihin, Lena Johansson sanoo.
Perjantaisin rehtorikahvit
Strategiaprosessi käynnistettiin aloitustilaisuudella, jossa esiintyi futuristi Niko Herlin. Sen jälkeen henkilökunta sai myös kuunneltavakseen podcasteja, jotka oli tuotettu nimenomaan Axxellin tarpeisiin.
Lisäksi strategiaprosessiin kuului useita henkilökunnalle suunnattuja kyselytutkimuksia. Tutkimuksissa tuli esiin toive paremmasta viestinnästä.
Kehityspäällikkö Gilla Granbergin mukaan se oli odotettavissa. Kun koulutusorganisaatio toimii seitsemällä eri paikkakunnalla ja sillä on 31 koulutusohjelmaa, 300 hengen henkilökunta ja noin 3000 opiskelijaa, eri osapuolten välisessä viestinnässä on aina kehittämisen varaa.
– Yksi askel sillä matkalla on, että aloimme nopealla aikataululla järjestää niin sanottuja rehtorikahveja. Rehtorimme kutsuu joka kuukausi oppilaitoksen väen virtuaaliseen tilaisuuteen, jossa on paikalla myös vieraita. Siellä voimme tavata vähän vapaammissa merkeissä, Gilla Granberg kertoo.
