– Tulevaisuudessa tärkein sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys on yksilön mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen, opetusministeri Li Andersson totesi.
Andersson piti pitkän ja innostavan puheenvuoron elinikäiseen oppimiseen liittyvässä seminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä Euroopan ammattitaitoviikon aikana.
Opetusministerin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että perusopetuksessa pystytään antamaan riittävät perustaidot. Suomessa on aiemmin saavutettu huipputuloksia, mutta nyt tarvitaan ryhtiliikettä. Li Andersson nosti myös esiin tulevaisuuden tärkeimmän taidon.
– ”Oppimaan oppiminen” on vastaisuudessa kaikkein tärkein koulussa opetettava taito.
Suomen opetusministeri Li Andersson esitteli useita kohtia uudesta hallitusohjelmasta. Kuva: Camilla Lindberg
Matalasti koulutetut miehet
Jatkuvan oppimisen suhteen opetusministeri toi esiin, että täydennyskoulutukseen osallistuvat yleensä vähiten ne ihmiset, jotka sitä eniten tarvitsisivat.
– Suomessa innokkaimpia täydennyskoulutuksissa kävijöitä ovat korkeakoulutetut eteläsuomalaiset naiset. Uudessa hallitusohjelmassamme pyritään saamaan mukaan erityisesti miehiä, joilla on matala koulutustaso.
Li Andersson mainitsi kolme syytä siihen, että ihmiset jättävät hakeutumatta täydennyskoulutukseen.
– Nämä syyt ovat ajan, rahan ja motivaation puute. Näistä motivaation puute on mielestäni ongelmallisin.
Rahaa ja uusia malleja
16. lokakuuta 2019 pidetyn seminaarin tavoitteena oli tehdä näkyväksi elinikäiseen oppimiseen liittyvää pohjoismaista toimintaa.
Työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat parhaillaan radikaalisti, ja erilaisilla sosiaalisilla toimijoilla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden kestävän ammattikoulutusjärjestelmän rakentamisessa.
Uuden teknologian ja ympäristökysymysten globaalilla tasolla edellyttämä sopeutuminen oli yksi keskeinen aihe, johon palattiin seminaarissa yhä uudelleen.
Toinen toistuva aihe, jota käsiteltiin eri yhteyksissä, oli rahoituskysymys. Kuka maksaa viulut? Miten voidaan kehittää uusia, älykkäitä talousmalleja, joihin sisältyy myös muita toimijoita kuin perinteinen valtiovetoinen koulutusjärjestelmä?
Pohjolassakin on parannettavaa
Yhtenä ohjelmakohtana oli paneelikeskustelu, jonka otsikkona oli ”Yhdessä elinikäistä oppimista rakentamassa – pohjoismainen tie.”
– Me pohjoismaalaiset olemme hyviä tekemään yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia sekä tietoa, totesi NVL:n koordinaattori Hildur Hrönn Oddsdóttir, joka myös edusti islantilaista Työelämän koulutuskeskusta.
Hän mainitsi NVL:n esimerkkinä hyvästä ja pitkälle kehitetystä toimintaympäristöstä, joka mahdollistaa jakamisen.
Norjan korkeakoulutettujen suurimman työntekijäjärjestön Union johtava neuvonantaja Åshild Olaussen on sitä mieltä, että Pohjoismaissakin on vielä paljon tehtävää.
– Liikaan omahyväisyyteen ei ole aihetta. Norjassa koulutukseen hakeutuvien työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut jyrkästi viime vuosina.
16. lokakuuta pidetyn paneelikeskustelun vetäjänä toimi Sari Gustafsson. Kuvassa vasemmalta Hildur Hrönn Oddsdóttir, Samuel Engblom, Åshild Olaussen ja Jorma Malinen. Kuva: Camilla Lindberg
Perustaitoihin panostaminen tärkeää
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ilmaisi huolensa ilmiöstä, joka on tullut näkyviin koulutusvastuun siirryttyä osin eri yrityksille.
– On huomattu, että työntekijöillä ei enää ole tarvittavia perusvalmiuksia, mikä aiheuttaa vaikeuksia täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Tätä viestiä on hyvin tärkeää levittää.
Islannissa, jossa työttömyysaste on alhainen, on havaittu tiettyjä tarpeita, Hildur Hrönn Oddsdóttir kertoi.
– Monilla pitkään esimerkiksi teollisuudessa työskennelleillä ei ole mitään muodollista pätevyyttä. Uramahdollisuuksiaan parantaakseen heidän tulisi osallistua osaamisen validointimenettelyyn, jossa heidän osaamisensa dokumentoitaisiin.
Taikasauva
Samuel Engblom toimii Ruotsin toimihenkilöiden keskusliiton TCO:n yhteiskuntapoliittisena päällikkönä. Hän peräänkuulutti selkeämpää määritelmää sille, mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun elinikäisen oppimisen yhteydessä puhutaan tarpeellisesta osaamisesta.
– Tässä asiassa meidän täytyy olla paljon täsmällisempiä. Muuten elinikäisestä osaamisesta tulee pelkkä mantra.
Paneelikeskustelun vetäjä Sari Gustafsson edellytti osallistujien vastaavan viimeiseen kysymykseen yhdellä ainoalla sanalla.
Jos sinulla olisi kädessäsi taikasauva ja saisit muuttaa yhden asian elinikäisessä oppimisessa, mitä valitsisit?
– Ilon, kuului Suomen vastaus.
Ruotsin edustaja toivoi joustavuutta ja Norjan panelisti puolestaan aikaa.
Islannin vastaus oli karu:
– Rahaa!
Validointi pohjoismaisesta näkökulmasta
Anni Karttunen esitteli ammattitaitoviikolla NVL-raportin Vägledningens roll inom validering i Norden, jonka aiheena on ohjauksen rooli pohjoismaisessa osaamisen validoinnissa eli tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Karttunen käsitteli esityksessään erityisesti raportissa mainittuja haasteita ja suosituksia.
Yleisössä oli noin 70 henkilöä kaikkialta Euroopasta – muun muassa työmarkkinoiden edustajia, tutkijoita ja kehittäjiä.
Korvamerkittyä rahaa
Anni Karttunen on koulutuspolitiikan asiantuntija (Globedun toimitusjohtaja) ja kuuluu validoinnin parissa työskentelevään NVL:n asiantuntijaverkostoon.
– Kiinnitin huomiota yhteen kiinnostavaan asiaan. Ennen esitystäni Pedro Moreno da Fonseca Euroopan Unionin ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksesta (CEDEFOP) kertoi pääpiirteittäin oman organisaationsa tekemistä havainnoista. Ne ovat hyvin samansuuntaisia kuin meidän Pohjoismaita koskevat huomiomme.
Anni Karttunen painotti, että nyt on tärkeää turvata validointityötä tekevien systemaattinen kouluttaminen.
– Pohjoismaisen korkeakoulutuksen piirissä validointikoulutusta ei ole juuri lainkaan tarjolla opettajien peruskoulutuksessa eikä opinto-ohjaajakoulutuksessa.
Toiseksi haasteeksi muodostuu se, miten validointiin kuuluvan ohjauksen rahoitus voidaan korvamerkitä.
– Tämä koskee erityisesti niitä tilanteita, joissa ohjaaja työskentelee eri organisaatiossa kuin henkilö, jolle validointia tarjotaan.
Anni Karttusen mukaan myös validoinnissa mukana olevien palvelutahojen välistä koordinaatiota tulee parantaa.
Ragnhild Lied piti esityksen tulevaisuuden kyvyistä ja elinikäisestä oppimisesta Norjassa. Kuva: Camilla Lindberg
Norjalainen Ragnhild Lied piti esitelmän Helsingissä ammattitaitoviikolla. Kuva: Camilla Lindberg