Tanska on tunnettu flexicurity-mallistaan, joka antaa työntekijöille turvaa ja työnantajille joustavat puitteet työntekijöiden palkkaamiseen ja irtisanomiseen. Kaksi tanskalaista työelämätutkijaa, professori Ove Kaj Pedersen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta ja Søren Kaj Andersen Kööpenhaminan yliopiston työmarkkina- ja organisaatiotutkimuskeskuksesta, ovat sitä mieltä että flexicurity-malli on vanhentunut eikä takaa Tanskan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Sijaan he ehdottavat kehittämäänsä uutta mallia, jonka nimitys ”mobication” on lyhenne sanoista mobility (liikkuvuus) ja education (koulutus). Tässä mallissa keskiössä ovat elinikäinen oppiminen ja koulutus yhdistyneinä sosiaaliturvaa ja joustavuuteen.

Lisätietoa (tanskaksi): CBS.dk
ja UgebrevetA4.dk

Uusien säännösten mukaan kestävän kehityksen opintoja tulee sisällyttää AVU-koulutukseen eli yleissivistävään aikuiskoulutukseen, jossa täydennetään puutteellisia peruskouluopintoja. Perinteisen ympäristötietouden lisäksi koulutukseen tulee sisältyä arvo- ja asennekasvatusta, jolla tuetaan kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Vihkosessa mainitaan kolme keskeistä aluetta, joita tulee käsitellä kestävän kehityksen opetuksessa: ympäristö, talous ja yhteiskunta. Vihkonen antaa ideoita ja inspiraatiota eri aineiden opetukseen. 

Lisätietoa (tanskaksi): UVM.dk

Tutkimuksen mukaan opitun tunnustamisprosesseissa on suuria eroja laajuuden, käytettyjen menetelmien ja laadun suhteen eri oppilaitosten ja koulutusalojen välillä. Opitun tunnustamista hankaloittavat usein erilaiset esteet kuten riittämätön tieto, puutteelliset resurssit ja kielteiset asenteet.

Lisää tietoa tanskankielisessä tutkimusraportissa:
www.ncfk.dk/site.aspx?p=112&newsid1=9988

Tiedot käyvät ilmi opetusministeriön Koulutuksen arviointineuvostolla teettämästä vapaan sivistystyön arvioinnista. Arvioinnin tarkoituksena oli arvioida vapaan sivistystyön opetushenkilöstön osaamista, pätevyyttä ja työoloja ja ottaa esiin kehitystarpeita.
Suurimmat puutteet vapaan sivistystyön henkilöstön pedagogisessa osaamisessa ovat aikuispedagogiikan tuntemuksessa, tietoverkoissa työskentelyssä, verkkopedagogisissa taidoissa ja monikulttuurisessa osaamisessa.

Lisätietoa: Edev.fi

Koulutus kasaantuu eli aikuiskoulutusta saavat eniten jo ennestään hyvin koulutetut. Myös itseohjattu tavoitteellinen opiskelu on yleisintä niillä, jotka ovat osallistuneet myös muodolliseen aikuiskoulutukseen. Itseohjatusti opiskelleista oli osallistunut aikuiskoulutukseen kaksi kolmasosaa. Sama kasaantuminen koskee myös kulttuuri- ja urheilutapahtumiin osallistumista. Aikuiskoulutustutkimus on EU-harmonisoitu tutkimus, joka toteutettiin vuosina 2005–2008 kaikkiaan 29 maassa. Eurostat julkaisee kansainväliset vertailutiedot tämän kevään aikana.

Lisätietoa: Tilastokeskus 

Alle 25-vuotiaiden osalta tavoite on määrä saavuttaa 1. huhtikuuta 2010 mennessä ja muiden osalta 1. syyskuuta 2010 mennessä.  Työviranomaiset ovat saaneet tehtäväksi kehittää hankkeita ja toimintamuotoja, jotka mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen yhdessä ammattijärjestöjen, työnantajien ja kuntien kanssa.

Tähän mennessä on ideoitu viisi aloitetta, joiden avulla on tarkoitus luoda yhteensä kaksituhatta uutta työ- ja opiskelupaikkaa nuorille:
1. n. 450 uutta opiskelupaikkaa uusissa opinto-ohjelmissa 
2. n. 700 kurssipaikkaa työnhakijoille aikuiskoulutuskeskuksissa ja valmentavissa opinnoissa
3. n. 450 uutta harjoittelupaikkaa ja työpaikkaa yhdistyksissä ja muissa organisaatioissa 
4. n. 400 uutta vapaaehtoistyöpaikkaa
5. n. 400 uutta paikkaa työpajoissa ja hoitolaitoksissa

Global Future hanke aloitettiin Agderissa vuonna 2006. Sen tavoitteena on pätevöittää vähemmistötaustaisia henkilöitä johtotason tehtäviin. Hankkeen ajatuksena on kartuttaa osallistujien osaamista ja löytää heille sopiva työpaikka joko yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Hankkeen järjestäjät odottavat myös, että kunkin osallistujan ainutlaatuinen tausta antaa lisäarvoa hankkeeseen. 

Lisätietoa (norjaksi): www.nho.no/mangfold/avisbud-med-doktorgrad-article21679-61.html
ja www.nho.no/mangfold/1-million-til-global-future-article21576-61.html

Hustadin vankilan koulutusosastoa pidetään Norjan parhaana. – Tässä vankilassa kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opettajan kanssa käytävä kartoituskeskustelu on järjestettävä vuorokauden kuluessa vangin saapumisesta. Kartoituksen hoitaa useimmiten tiiminvetäjä Kari Anne Ruud, joka räätälöi sen perusteella vangille opintosuunnitelman, kertoo läheisen Romsdalin ammattioppilaitoksen opettaja Per Hammervoll, joka on yksi Hustadin vankilakoulutuksen ydinhenkilöitä. 

Lisätietoa (norjaksi): http://rbnett.no/article/20100209/NYHETER03/702099997/1220/NYHETER02

Konferenssi järjestetään Lillehammerissa ja siellä käsitellään monenlaisia kysymyksiä, jotka liittyvät aikuisten oppimiseen ja oppimisedellytyksiin Norjassa.

Lisätietoa (norjaksi): www.ks.no/Templates/Course.aspx?p=4012

Maksuja tullaan perimään Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Yliopistot ja korkeakoulut saavat itse päättää maksun suuruuden, mutta periaatteena on että maksu kattaa kaikki kulut. Hallitus esittää, että lukukausimaksuihin siirtymisen yhteydessä käynnistetään kaksi stipendijärjestelmää. Toinen niistä on suunnattu opiskelijoille, jotka tulevat maista joiden kanssa Ruotsilla on pitkäkestoista kehitysyhteistyötä. Toinen järjestelmä on tarkoitettu erityisen ansioituneille opiskelijoille. Rahat jaetaan yliopistoille ja korkeakouluille, jotka myöntävät stipendit opiskelijoille.
– Ulkomaalaiset opiskelijat ovat voimavara ruotsalaisille korkeakouluille. Kun emme enää tarjoa ilmaista koulutusta kaikille – myös niille, joilla olisi varaa maksaa – voimme panostaa erityisesti kehitysyhteistyömaistamme tuleviin opiskelijoihin ja erityisen ansioituneisiin opiskelijoihin. Tämä on paljon tehokkaampi tapa käyttää ruotsalaisia verorahoja, sanoo korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaava ministeri Tobias Krantz. Lukukausimaksut otetaan käyttöön syyslukukaudella 2011. 

Lisätietoa (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/12675

Lukukausimaksuja myös Suomessa

Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu käynnistyy yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa Suomessa.

Aiheesta lisää: Opetusministeriö

Tulevien opettajien opinto-ohjelman sisältö halutaan määritellä tarkemmin. Opintoihin halutaan sisällyttää mm. oppilaiden arvosteluun ja arvosanojen antamiseen liittyvää osaamista. Sekä teoriaopinnot että käytännön harjoittelu eriytetään eri suuntautumisvaihtoehtojen mukaisesti.
Opettajankoulutusuudistuksen myötä kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen on haettava lupa tutkintojen myöntämiseen. Lupa voidaan rajata tiettyihin suuntautumisvaihtoehtoihin, aineisiin tai aihealueisiin. Opettajankoulutukseen sisällytetään kunnollinen laadunvarmistus. Uudistuneen koulutuksen odotetaan käynnistyvän syksyllä 2011.

Lisätietoa (ruotsiksi)  http://regeringen.se/sb/d/12474/a/139455

Opinto-ohjelmien oppimistavoitteista ja pakollisista aineista päättää viime kädessä hallitus, joten kouluviraston esitykseen voi tulla muutoksia.

Lisätietoa (ruotsiksi) Ruotsin kouluviraston sivuilla.

Uusi esite esittelee erilaisia mahdollisuuksia toisen asteen koulutuksen suorittaneille. Esite ”Lukiokoulun jälkeen” lähetetään kaikille lukiokoulun päättäville opiskelijoille, toisen asteen aikuiskoulutuksessa ja kansanopistossa opiskeleville sekä asevelvollisille. Esitteen ovat koonneet viisi eri viranomaistahoa, joiden kanssa aikuistuvat nuoret ovat tekemisissä. Esitteen lisäksi myös kampanjasivut auttavat koulunsa päättäneitä nuoria suunnistamaan mahdollisuuksien viidakossa.

Lisätietoa (ruotsiksi): Yhmyndigheten.se

Raportissa kuvaillaan kansallisen vapaan sivistystyön laatuselvityksen laadintaa vuosina 2007–2009. Siinä kerrotaan myös vapaan sivistystyön laatuprosessin kehittämiseksi tehtyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä.

Lisätietoa (ruotsiksi): PDF