E-ohjaus on tulevaisuutta

 

Tanskassa käytetään jo paljon e-ohjausta eli verkossa tapahtuvaan opinto-ohjaukseen tarkoitettua työkalua. Myös Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa uskotaan e-ohjauksen mahdollisuuksiin.

 
Kuva: Birgitte Reimer

Tanskassa käytettävä uusi opinto-ohjausmenetelmä, e-ohjaus, on hyvin käyttökelpoinen maissa, joissa kaupunkien välinen etäisyys on pitkä. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa pohjoismaiset itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. 

E-ohjauksen avulla yksilö voidaan opastaa eri koulutusvaihtoehtojen pariin. Kun ihminen ilmaisee klikkaamalla vaikkapa haluavansa parantaa peruskoulun arvosanojaan, e-ohjausjärjestelmä ohjaa hänet tutustumaan  sopiviin koulutusmahdollisuuksiin. 

Grönlannissa aloitetaan e-ohjauksen testaus helmikuussa 2020, ja digitalisointiviranomaiset ovat alkaneet pikkuhiljaa purkaa vanhaa opinto-opassivustoa Sunngua. E-ohjauksen testaukseen on palkattava sekä osa- että kokoaikaisia uusia työntekijöitä.  

– Aloitamme testauksen jo helmikuussa 2020. Neuvontaa tarjotaan myös Facebookin ja sähköpostin kautta sekä puhelimitse, joten tarvitsemme uusia osa- ja kokopäiväisiä työntekijöitä, kertoo Kristian Aagaard, joka vastaa Grönlannin tulevan e-ohjausjärjestelmän kehittämisestä. 

NVL-verkoston järjestämä seminaari kokosi yhteen Grönlannin rannikkoalueiden opinto- ja uraohjaajia. Lisäksi vieraina oli ohjausalan ammattilaisia Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Tanskasta. Kaikki osallistujat näkevät e-ohjauksen käytössä sekä mahdollisuuksia että huonoja puolia.   

Tanska on jo pitkällä e-ohjauksessa

Täydennyskoulutusta harkitseva voi klikkailla itsensä e-ohjauksen kautta mahdollisuuksien pariin. 

Mette Werner Rasmussen, joka toimii Kööpenhaminan alueen ja Bornholmin aikuiskoulutuskeskuksen sihteeristön konsulttina, näkee e-ohjauksessa monia etuja.  
– Kaikki tapahtuu digitaalisesti. Meillä on kaksi koulutusjärjestelmää, joista toinen on yleinen ja toinen enemmän aikuisten oppimiseen keskittyvä. E-ohjaus otettiin Tanskassa käyttöön vuonna 2011, ja sen jälkeen sitä on kehitetty ja sen piiriin on tuotu uusia aloja, kertoo Mette Werner Rasmussen, joka on myös NVL:n ohjausverkoston jäsen. 

Mette Werner Rasmussenin mukaan e-ohjaus voi kuitenkin tuottaa hankaluuksia ihmisille, joilla on kirjoitus- tai lukuvaikeuksia. E-ohjaus toimii itsepalveluperiaatteella, eli käyttäjä lukee ja klikkailee itse tiensä järjestelmän läpi. 

Grönlanti vailla opinto- ja uraohjausalan maisteriohjelmaa

30 000 asukkaan Ahvenanmaalla on mahdollista suorittaa myös opinto-ohjauksen maisterintutkinto. Grönlannissa ohjausalan maisterintutkintoa sen sijaan ei ole tarjolla.

– Grönlantilaisilla opinto- ja uraohjaajilla ei ole ohjauksesta riittävästi kokemusta, tietoa eikä alan koulutusta. Tulevaisuudessa on varmistettava, että meillä koulutetaan opinto- ja uraohjaajia, toteaa keskuksen johtaja Christine Tønnesen.

Matkalla kohti e-ohjausta 

E-ohjaus on tulevaisuutta, sillä sen avulla voidaan tarjota ohjausta kaikille ihmisryhmille yhteiskunnallisista lähtökohdista riippumatta. E-ohjaus on jo päässyt hyvin vauhtiin Euroopassa, ja nyt se ollaan ottamassa käyttöön myös itsehallintoalueilla, kuten Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. 

Maailmanlaajuisten kehityskulkujen tuloksena aikuisten oppimista, elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun osaamisen validointia tarvitaan entistä enemmän. Nyt tarvitaan uudenlaista ura- ja opinto-ohjausta. E-ohjaus on nyt tuloillaan myös pohjoismaisille itsehallintoalueille. 

Uraohjauksen tarve on Euroopassa nyt suurempi kuin koskaan, ja Tanskassa vuodesta 2011 käytössä ollut e-ohjaus on osoittautunut menestykseksi. 

Keskustelutapaaminen päättäjille ja viranomaisille 

Ahvenanmaan, Grönlannin ja Färsaarten ministerit osallistuivat yhteiseen keskustelutapaamiseen, jossa muotoiltiin pohjoismaisia itsehallintoalueita koskevia uusia tavoitteita NVL:n toiminnan osalta. 

Grönlantilaisten osallistujien mukaan tarvitaan tiiviimpää kontaktia poliitikoihin, joiden kanssa tulee keskustella e-ohjauksen mahdollisuuksista aikuisten oppimisen, elinikäisen oppimisen sekä aiemmin hankitun osaamisen validoinnin alalla.

–  Puhetta on liikaa, ja toiminnasta puuttuu usein kokonaiskuva siitä, kuka vastaa mistäkin, toteaa keskuksen johtaja Christine Tønnesen. 

Paneelikeskusteluissa oltiin myös sitä mieltä, että 17:n Grönlannissa toimivan majoriaq-opintoneuvontakeskuksen ohjaajien tulee pitää tiiviimmin yhteyttä keskuksen johtajaan.  

Visa Vägen – hanke

Ahvenanmaalla Visa Vägen -kokeiluhanke oli käynnissä vuoden 2017 alusta vuoteen 2020 asti. Kokeilun rahoitus tulee kokonaisuudessaan rakennerahasto-ohjelmasta. Hankkeen myötä havaittiin, että järjestelmää on sopeutettava paikalliseen kulttuuriin ja kieleen sopivaksi. 

Färsaarilla aikuiskoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen validointiin liittyvä ohjaus on vielä aika uusi asia. Färsaarelaiset kokevat olevansa onnekkaita, sillä heidän järjestelmässään ei ole mukana kovin monta tahoa, joten työn koordinointi on helpompaa. 

Uudistusten tarve

Euroopassa on suuntauksia, joiden mukaan koulutusohjelmia ja niiden vaikutuksia pitäisi uudistaa jatkuvasti. Siksi eri koulutusaloilla tarvitaan uudistumista. Elinikäisestä oppimisesta on tullut useimmille todellisuutta. Siihen e-ohjaus on hyvä työkalu, toteaa Raimo Vuorinen, joka työskentelee projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston alaisessa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hänen mukaansa itsehallintoalueille on myös tärkeää järjestää yhteisiä tapaamisia ja jakaa kokemuksia 

Keskustelutapaamisessa oltiin yhtä mieltä siitä, että kun e-ohjausjärjestelmä ostetaan, se tulee myös sopeuttaa paikalliseen kulttuuriin ja kieleen. 

Lisäksi pohjoismaisten itsehallintoalueiden yhteinen näkemys oli, että aikuisten oppimisen, elinikäisen oppimisen ja osaamisen validoinnin alalla tehtävästä työstä puuttuu usein kokonaisvaltainen näkemys. Kaikille yhteistä suuntaa ei ole olemassa.