Elinikäinen oppiminen tärkeää pohjoisten alueiden politiikalle

”Pohjola on paras. Talven liekkipyörre, kesäyön ihme. Käy tuulta päin, vuorten halki. Katso pohjoiseen. ” Nämä säkeet ovat runoilija Rolf Jacobsenin runosta ”Nord” (Pohjola). Yhä useampi katsoo pohjoiseen: pohjoisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän poliittista kiinnostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

 
Yhdeksän kymmenestä Keski-Tromssan opintokeskuksesta valmistuneesta jää töihin ja asumaan alueelle, johtaja Vidar Gunnberg kertoo. Yhdeksän kymmenestä Keski-Tromssan opintokeskuksesta valmistuneesta jää töihin ja asumaan alueelle, johtaja Vidar Gunnberg kertoo.

Norjan hallitus on ymmärtänyt, että on perin tärkeää katsoa pohjoiseen. Marraskuussa se luovutti suurkäräjille selonteon, jossa pohditaan, miten Pohjois-Norjasta saadaan vahva, elinvoimainen ja osaava alue. Tavoitteena on pystyä tekemään aktiivista pohjoisten alueiden politiikkaa. Nimityksellä ”pohjoiset alueet” viitataan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisimpiin osiin sekä Grönlantiin. Tässä artikkelissa ei käsitellä varsinaista pohjoisten alueiden politiikkaa, joka liittyy Arktiksen kansainväliseen tilanteeseen ja naapurimaiden suhteisiin Barentsin alueella sekä Pohjoiskalotissa. Sen sijaan tarkastelemme toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tukea pohjoisnorjalaisten paikallisyhteisöiden elinvoimaisuutta ja kehitystä.

norjan-hallitus-luovutti-pohjoisia-alueita-koskevan-selonteon-suurkäräjille-marraskuussa.jpg Norjan hallitus luovutti pohjoisia alueita koskevan selonteon suurkäräjille marraskuussa.

Houkutteleeko pohjoinen asuinpaikkana?

Selonteossa mainitaan joitakin tärkeitä tekijöitä: vetovoima asuinpaikkana, työpaikat sekä lisäarvon tuottaminen elinkeinoelämän ja tutkimus- ja oppilaitosten välistä yhteistyötä lisäämällä. Pohjoisen luonto ”talven liekkipyörteineen” ja ”kesäyön ihmeineen” kiinnostaa matkailijoita yhä enemmän muttei ehkä niinkään vakituisten asukkaiden parissa. Pohjoisen ilmasto on karu ja talvet pitkiä, ja välttämättömät hyvinvointipalvelut ovat usein pitkän matkan päässä. Pois suuntautuva muuttoliike on tunnettu ilmiö, joka on jatkunut vuosikausia. Kenties kehityksen suunnan kääntämiseen tarvitaan voimakkaita toimia. Kulttuurielämä, urheilu, moninaisuus, joustavilla ratkaisuilla toteutettavat koulutusmahdollisuudet sekä osaava työvoima mainitaan selonteossa edellytyksinä, joiden on toteuduttava, jotta pohjoiset alueet olisivat tällä hetkellä vetovoimaisia asuinpaikkoina. Selonteossa korostetaan, että alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kielet, kulttuurit ja elinkeinot tulee turvata.

Osaavaa työvoimaa

Työvoima ja lisäarvon tuottaminen ovat paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden perusedellytyksiä. Työpaikkoihin on kuitenkin myös saatava osaavaa ja pätevää väkeä. Monet aikuiset tarvitsevatkin koulutusta tai täydennyskoulutusta. Norjan hallitus uskoo joustaviin koulutusohjelmiin. Viime vuosina korkeakouluille ja yliopistoille on myönnetty rahoitusta joustavien koulutusten järjestämiseen, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa verkkopohjaisia ja hajautettuja opintoja. Pohjois-Norjan suurten etäisyyksien vuoksi oppilaitoksen kampuksella opiskelu olisi erittäin monille mahdotonta. Siksi on tärkeää, että koulutuksen voi suorittaa myös etänä.

Selonteko: Stortingsmelding 9 2020–2021 Mennesker, muligheter og norske interesser i nord.

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on nelivuotinen arktinen yhteistyöohjelma (2018–2021).

Barentsin euroarktinen neuvosto: jäseninä Ruotsi, Suomi, Norja, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU. Sihteeristö Kirkkoniemessä.

Arktinen neuvosto: jäseninä Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat. Neuvostossa on edustettuina kuusi alkuperäiskansojen järjestöä. Sihteeristö Tromssassa.

Hyviä esimerkkejä

Monet pystyvät suorittamaan opintokokonaisuuksia verkossa itsenäisesti, toiset taas tarvitsevat vähän tönimistä alkuun päästäkseen – ja ehkä hieman seurantaa ja kannustusta loppuun asti selvitäkseen. Eri puolilla Norjaa on joitakin koulutus- ja opintokeskuksia, jotka tekevät tätä työtä reurssiensa puitteissa. Yksi näistä keskuksista saa maininnan hallituksen selonteossa lueteltujen hyvien esimerkkien joukossa. ”Tällaiset keskukset, kuten esimerkiksi Keski-Tromssan opintokeskus, ovat tärkeässä asemassa koulutuksen saatavuuden parantamisessa maaseudulla”, selonteossa todetaan.

Keski-Tromssan opintokeskus

DialogWeb tekee digitaalisen haastattelukäynnin Keski-Tromssan opintokeskuksen (Studiesenteret Midt-Troms) johtajan Vidar Gunnbergin luona.

– Keski-Tromssan opintokeskus mainitaan nimeltä pohjoisia alueita käsittelevässä selonteossa. Siellä lukee, että te olette tärkeässä asemassa koulutuksen saatavuuden parantamisessa maaseudulla – mustaa valkoisella siis. Mitä mieltä olet tuollaisesta luottamuksen osoituksesta?

– Totta kai arvostamme sitä. Keskuksemme on pian 25 vuoden ajan dokumentoinut olevansa keskeinen koulutustoimija Keski-Tromssan alueella. Ilman hajautettua koulutustarjontaa, jota opintokeskus on yhdessä korkeakoulujen kanssa järjestänyt alueellamme, kunnilla olisi ollut suuria haasteita saada moniin korkeakoulutusta edellyttäviin ammatteihin työvoimaa. Lisäksi kunnat olisivat joutuneet kilpailemaan keskenään palkkatarjouksilla paljon nykyistä enemmän saadakseen rekrytoitua henkilöstöä lakisääteisiin tehtäviin. Opintokeskus on myös antanut aktiivisen panoksensa elinikäiseen oppimiseen: olemme järjestäneet lyhytkursseja ja täydennyskoulutusta sekä julkiselle sektorille että elinkeinoelämän toimijoille.

Iso etu paikallisyhteisölle

Toinen tärkeä hyöty koulutuksen järjestämisessä paikallisesti on paikallisyhteisöille koituva hyöty. Ihmiset, jotka tulevat muualta työn perässä, lähtevät usein takaisin jo muutaman vuoden päästä. Sen sijaan ne, jotka ovat vakiintuneet ja joilla on perhe ja työ, jäävät valmistuttuaan samalle seudulle. Finnmarkissa tehdyn tutkimuksen mukaan 92,5 prosenttia sairaanhoitajaopiskelijoista otti valmistuttuaan vastaan työpaikan samasta läänistä ja oli samassa paikassa töissä vielä usean vuoden päästä.

– Onko sinunkin vaikutelmanasi se, että paikallisesti järjestetyn koulutuksen suorittaneet myös työllistyvät paikallisesti?

– Me rekrytoimme ja koulutamme enimmäkseen aikuisia, jo elämässään vakiintuneita opiskelijoita, jotka eivät voi lähteä pois korkeakouluun tai yliopistoon, koska heillä on perhettä ja taloudellisia sitoumuksia. Näin ollen suurin osa opiskelijoista asuu jo valmiiksi alueella, ja uskomattoman suuri osa heistä jää tänne. Hankimme alueelle korkeakoulutettua työvoimaa, jonka juuret ovat Keski-Tromssassa. Useiden tutkimusten mukaan noin 90 % paikallisesti rekrytoiduista opiskelijoista on töissä alueella useita vuosia valmistumisen jälkeen.

Tarpeista valmiiseen koulutukseen Miten työnne konkreettisesti etenee siitä hetkestä, kun koulutustarve havaitaan, aina opintojen aloitukseen?

– Kun olemme kartoittaneet osaamistarpeen julkisen ja yksityisen sektorin verkostojemme avulla, pidämme infotilaisuuksia ja laadimme ilmoituksia sovitusta opintokokonaisuudesta. Sitten annamme neuvontaa pääsyvaatimuksista ja hakumenettelystä. Lisäksi meillä on kursseja, joilla voi korottaa arvosanojaan, jos koulutusohjelma edellyttää tiettyä arvosanaa. Esimerkiksi opettajankoulutukseen pääsyyn vaaditaan tietty arvosana matematiikasta Pidämme myös kuntien kanssa tiiviisti yhteyttä kartoittaaksemme, kuka pystyy tarjoamaan opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Paikallisiin kytköksiin perustuvat harjoittelupaikat ovat harjoittelupaikan tarjoajalle tärkeitä tulevan rekrytoinnin näkökulmasta, Vidar sanoo.

Käytännön puitteet ja tuki

– Täällä opintokeskuksessa opiskelijoilla on käytössään tiloja, IT-tuki, opiskelijakirjastopalvelut ja kaikenlaista apua koko opiskelun ajan. Korostamme aina, että kaikki opiskelu vaatii kovaa työtä ja että on tärkeää tehdä harkittua priorisointia opiskelun, työn, vapaa-ajan ja perhevelvollisuuksien välillä. Painotamme myös, että opintoryhmien perustaminen on yksi tärkeimmistä opintomenestykseen vaikuttavista tekijöistä.

– Keski-Tromssan opintokeskus ja muutama muu koulutuskeskus on erityisasemassa, koska saatte valtion budjetista rahoitusta. Eikö sitä tulisi olla saatavilla kaikille opinto- ja koulutuskeskuksille?

– Totta kai vaikuttaa huomattavasti koko Norjaan, jos koulutus- ja opintokeskukset saavat valtiolta toimintaansa perusrahoitusta. Keskuksista tulee organisatorisesti osa Norjan koulutusjärjestelmää. Meistä tulee yhteistyössä korkeakoulujen kanssa viranomaisten tärkein työkalu hajautetun korkeakoulutuksen levittämisessä ja järjestämisessä, toteaa Vidar Gunnberg lopuksi.

ruotsi-esitteli-strategiansa-syyskuussa-suomi-tanska-ja-islanti-julkaisevat-omansa-tänä-vuonna.jpg Ruotsi esitteli strategiansa syyskuussa. Suomi,Tanska ja Islanti julkaisevat omansa tänä vuonna.

Pohjola pohjoisessa

Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Monia aiheita käsitellään eri yhteistyöelimissä, jotka on perustettu takaamaan pohjoisten alueiden suotuisa kehitys. ”Norjan pohjoiset naapurit ovat tärkeimmät yhteistyökumppanimme pohjoisilla alueilla, ja jaamme niiden kanssa yhteisen kulttuuriperinnön. Laajemmin geopoliittisesti tarkasteltuna Pohjoismailla on yhteisiä intressejä”, selonteossa todetaan. Korkeamman taso yhteistyöelimet ovat Pohjoismainen ministerineuvosto, Arktinen neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto ja Pohjoismainen ulottuvuus.

Ruotsi julkaisi arktisen strategiansa syyskuussa 2020. Norjassa hallituksen selonteko valmistui marraskuussa 2020, ja Tanska, Islanti ja Suomi aikovat julkaista strategiansa vuonna 2021. Vuosia jatkuneen yhteistyön muodostamalle pohjalle on hyvä rakentaa jatkossakin. On monta syytä ”katsoa pohjoiseen” – niin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan, puolustuspolitiikan, koulutuspolitiikan, kulttuuripolitiikan kuin hyvinvointipolitiikankin alalla.