Finanssikriisi – tuhoisa onnettomuus vai uudistumisen mahdollisuus?

 

 

Nopeasti paheneva kriisi iskee koko Pohjolaan

Kansainvälinen finanssikriisi iski nopeasti ja lähes varoittamatta myös muihin pohjoismaihin, vaikkakaan ei yhtä tuhoisana. Analys Nordenin joulukuun numero tarjoaa hyvän katsauksen joulunpyhiä edeltävän viikon tilanteeseen. Joulun jälkeen tilanne on pahentunut, ja Pohjoismaiden hallitukset ovat esittäneet uusia kriisipaketteja, joiden tarkoituksena on vähentää heilahteluja  ja niiden vaikutuksia kotimaiseen kysyntään. Kaikki pelkäävät työttömyyden lisääntyvän nopeasti, ja käyttöön on otettu myös sellaisia keinoja, joita ei aiemmin ole voitu edes harkita. Esimerkiksi Norjan hallitus on kajonnut öljyrahastoonsa, ja Ruotsin elinkeinoministeri on luvannut tukea autotellisuudelle, vaikka edellisellä viikolla samaa toimenpidettä pidettiin täysin poissuljettuna. Kukaan ei halua rokottaa valtion varoja liikaa, sillä Pohjoismaat valmistautuvat kohtaamaan myös toisen finanssikriisin, joka monien asiantuntijoiden mukaan on tulossa muutaman kuukauden päästä. Tähän mennessä Suomi tuntuu selvinneen vähäisimmin vahingoin. 1990-luvun alun pelottava lama on muistissa, mikä saattaa olla ratkaiseva syy siihen, että Suomi on nyt euromaa ja näin ollen vähemmän herkkä globaaleille valuuttahyökkäyksille.

Koulutusta, koulutusta, koulutusta

Euroopan komissio muistuttaa koulutuksen merkityksestä kilpailukyvylle. Nyt jos koskaan on aika toteuttaa Lissabonin strategia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman vahvin osaamis- ja koulutusvetoinen talousalue. Kansalaisten on kouluttauduttava nyt ollakseen vahvoissa asemissa sitten, kun pyörät alkavat taas pyöriä. Mutta Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuosi ei ole alkanut hyvin.
Tässä DialogWebissä yritetään kartoittaa NVL:n näkökulmasta, miten viranomaiset ja alueen muut päättäjät pyrkivät priorisoimaan ja organisoimaan aikuisten oppimista näinä vaikeina aikoina. Ruotsissa ammattikoulutukseen liittyviä toimenpiteitä oli mukana jo hallituksen syysbudjetissa, samoin ammattikorkeakoulupaketti. Näiden uudistusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin lisärahoitusta mm. kunnilta. Kuntien budjetit taas ovat kaventuneet nopeasti kasvuennusteiden huonontuessa ja verotulojen pienentyessä. Hallitus ei ole esittänyt paljonkaan työmarkkinatoimenpiteitä, vaikka kunnat joutuvat irtisanomaan henkilöstöä. Tilanne on ilmeisesti hyvin samanlainen Tanskassa ja Norjassa. Työvoimapula on vaihtunut suurtyöttömyyden pelkoon ennätyksellisen nopeasti.  Kriisin takia kuntasektorin supistukset tapahtuvat samaan aikaan laskusuhdanteen kanssa. Kuinka tällaisessa tilanteessa voidaan järjestää ihmisille koulutusta, jonka avulla he voivat selvitä kriisistä entistä vahvempina, ja kuka sen tekee?

Voimakassanaisia varoituksia

Monelta taholta kuuluu hyvin muotoiltuja ja voimakkaita varoituksen sanoja. Lokakuussa elinikäisen oppimisen maailmanfoorumissa puhunut Unescon koulutusalan apulaispääjohtaja Nicholas Burnett jyrisi, että “to cut education budgets is to gamble on the future of people .. we must continue to promote training in order to avoid marginalising people”. Sture Nordh, Ruotsin toimihenkilöiden kattojärjestö TCO:n puheenjohtaja – ehdottaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi massiivisia ja laajoja toimenpiteitä, joissa koulutus on keskeinen elementti. Hänen ehdottamiensa panostusten kustannukset olisivat 30–50 miljardin kruunun luokkaa.

Monimuotoinen aikalaisdokumentti

Tämä DialogWebin numero on katsaus siihen, kuinka kriisi vaikuttaa yksilöihin ja organisaatioihin Pohjoismaissa. Virossa käydään laajoja keskusteluja siitä, miten elinikäisen oppimisen strategiat tulisi toteuttaa ja tulisiko yksilön vai työelämän tarpeiden olla tässä asiassa etusijalla. Norjalaisartikkelissa kerrotaan, kuinka työelämän perustaito-opetuksen ohjelmaa laajennetaan uusille kohderyhmille uusien kanavien kautta. Tanskan Etelä-Jyllannissa toimiva Davidsen Tømmerhandel päätti kouluttaa kaikki 250 työntekijäänsä parempien aikojen varalta, jotta yritys ei joutuisi luopumaan työntekijöistä kriisin aikana. Viranomaisten ja kaupan alan oppilaitosten kanssa työntekijöille laadittiin laaja kurssivalikoima. Suomessa lisätään lomautetuille suunnattua kurssitarjontaa, ja saamme kuulla miten kursseja suunnitellaan Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Samantapaista toimintaa tekee myös Islannissa Reykjanesin niemimaalla toimiva Virkjun-keskus, joka tukee alueen ihmisten innovointia ja luovuutta.
Lyhyesti sanottuna – vuoden ensimmäinen DialogWeb tarjoaa hyvin vaihtelevaa luettavaa ja esittelee, miten erilaisia reittejä kautta voidaan pyrkiä samaan päämäärään!

Linkkejä:
www.analysnorden.org   
www.tco.se   
www.unesco.org