Hän uskoo hyvään elämään ja auringonnousun aloihin

 

Talousjärjestelmämme lähtökohtana on tyytymätön kansalainen, joka on kyltymätön kuluttaja. Mutta mihin hyvä elämä oikeastaan perustuu? Tätä professori Arto O. Salonen kysyy itseltään epidemian keskellä. Salonen on suomalainen kestävän kehityksen koulutuksen asiantuntija, joka kritisoi voimakkaasti nykyajan elämäntapaa.

 
Professori Arto O. Salosesta huokuu filosofinen ja elämänmyönteinen asenne. Kuva: Juha Törmälä

- Ennen kaikkea haluan olla inhimillinen ihminen, Arto O. Salonen sanoo, kun häntä pyydetään kuvailemaan filosofista elämänkatsomustaan ja sivistysnäkemystään.

Salonen toimii professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän korostaa, että ihmisyyteen kuuluu aina jonkinasteinen epätäydellisyys ja että meidän tulisi olla tietoisia omista rajoitteistamme.

– Tavoitteenani on säilyttää utelias asenne ja selvittää, mitkä ovat hyvän elämän edellytykset – sekä ymmärtää, mitä hyvään elämään EI kuulu.

Mitä on hyvä elämä?

– Kun ihminen päättää luoda itselleen hyvän tulevaisuuden, elämä alkaa maistua. Ratkaisukeskeisen roolin omaksunut näkee peilissä tyytyväisen ihmisen. Hänen olemassaolollaan on tarkoitus, Arto O. Salonen toteaa.

Hän täsmentää, että hyvän elämän pohjana on tietty elintaso. Se perustuu aineelliseen vaurauteen toisin kuin elämänlaatu, joka koostuu aineettomista asioista.

– Tietty elintaso takaa, että säilymme hengissä. Ihminen tarvitsee vähintäänkin ruokaa ja juomaa, kodin ja mahdollisuuden terveydenhuoltoon sekä itsensä kehittämiseen. Professori mainitsee myös mahdollisuuden kouluttautua. Hänen mukaansa kaikki nämä elementit kuuluvat hyvän elämän perusedellytyksiin. Elämänlaatu sen sijaan liittyy siihen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista – siihen, mistä ihminen saa esimerkiksi tyydytystä ja elämäniloa.

– Nämä asiat ovat kaikkien ulottuvilla, niitä on runsain mitoin eivätkä ne lopu kesken. Jos haluaa löytää elämän tarkoituksen, on tärkeää tunnistaa hyviä syitä omalle olemassaololle.

Afrikka opetti uutta

2000-luvun alussa Arto O. Salonen työskenteli eri Itä-Afrikassa eri kehityshankkeissa, joissa vietiin apua alueille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta.

– Niiden vuosien aikana opin, että elämänlaadun perusta on se, missä määrin ihmiset auttavat ja tukevat toisiaan. ”Minua” ei voi olla olemassa ilman ”sinua”.

Arto O. Salosen filosofiseen ja mieltä ylentävään inhimillisyyteen sisältyy voimakas kritiikki monia nykyaikamme ilmiöitä kohtaan. Hän on muun muassa todennut, että ”nopeudesta ei ole hyötyä, jos suunta on väärä”.

Nopeuden korostaminen on vallannut alaa niin ihmisten arjessa kuin organisaatioiden menestyksen ja yhteiskunnan edistysaskelien mittapuuna.

– Vähemmälle huomiolle jää se, mikä kaiken tämän toiminnan päämääränä lopulta on, Salonen sanoo.

Jos päätetään keskittyä pelkästään nopeuteen, puhe parantuneesta tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä riittää. Jos taas pohditaan suuntaa, on kysyttävä ”miksi”-kysymyksiä.

– Jos yhteiskunnassa olisi olemassa suuntaan keskittynyt diskurssi, käytäisiin esimerkiksi keskustelua siitä, miten Skandinaviaa rakennetaan. Pohjola on maailman paras paikka lapsille, ja lisäksi täällä ovat planeetan ensimmäiset hiilineutraalit hyvinvointivaltiot.

Auringonnousun alat

Yksi käsite toistuu tiuhaan Arto O. Salosen puheissa: ”auringonnousun alat”. Ne voidaan määritellä aloiksi, jotka turvaavat ihmisen olemassaolon ja arvon. Ne ovat aloja, jotka luovat lapsillemme ja lapsenlapsillemme myönteisiä muistoja meistä.

Arto-Salonen-2.jpg
Professori Arto O. Salonen on suosittu luennoitsija. Kuva: Sakari Röyskö

– Tällaisella alalla työskentelevä ihminen on erittäin tietoinen työntekonsa syistä. Työ antaa syvää tyydytystä, sillä työntekijä tuntee, että hänen työnsä luo myönteistä tulevaisuutta, Arto O. Salonen selittää.

Mitä on ekososiaalinen sivistys?

Arto O. Salonen kuvailee käsitettä tieteeseen perustuvaksi käsitykseksi, jonka mukaan ihmisen elämä on vain osa maapallon muuta elämää. ”Ekologia” viittaa siihen, että ihminen on osa planeetan muuta todellisuutta. Käytännössä ihmisen riippuvuus maailmasta näkyy siten, että hän tarvitsee esimerkiksi vettä, ruokaa ja suojaa. Ilman niitä hän ei selviydy.

– Sanan jälkimmäinen osa ”sosiaalinen” taas viittaa ihmisten väliseen rinnakkaiseloon ja pohjautuu vuoden 1948 yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Julistuksen mukaan ihmisen ihmisarvo perustuu yksinkertaisesti siihen, että hän on ihminen, Arto O. Salonen sanoo.

Mikä on ekososiaalisen sivistyksen rooli näinä mullistavina aikoina?

– Kriisi antaa mahdollisuuden pohtia hyvän elämän aineksia. Taloudellinen kurjuus, sairaus ja kuolema ovat ikäviä asioita. Mutta ihmiskunta tuntuu ryhtyvän suuriin elämän inventaarioihin vasta pakon edessä.

Arto O. Salosen mukaan ihmisen haavoittuvuus, hauraus ja kuolevaisuus ovat epidemian myötä tulleet hyvin lähelle meitä kaikkia. Väistämättömän kohtaaminen pakottaa esiin syvempiä kysymyksiä elämästä, siitä mikä on olennaista ja mikä ei.

Professori korostaa kuitenkin, että ilmaston muuttuminen, luonnon monimuotoisuuden menetys ja luonnonvarojen ehtyminen ovat huomattavasti koronavirusta suurempia haasteita. Niihin on puututtava pikaisesti.

– Tällainen epidemia opettaa meitä käsittelemään kriisejä, jotka vaikuttavat sekä globaalisti että paikallisella tasolla. Näitä oppeja voidaan käyttää myös muiden kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, käsittelyssä.

Millaisia pysyviä seurauksia COVID-19 tuo mukanaan?

– Voi olla, että pandemia muuttaa ihmisten suhtautumista elämään. Terveydestä saattaa tulla entistäkin tärkeämpi hyvän elämän osatekijä. Myös muut hyvän elämän edellytykset saattavat näyttäytyä uudessa valossa.

Arto O. Salonen uskoo, että esimerkiksi käsityksemme työstä tulee muuttumaan.

– Huomattavasti aiempaa useampi haluaa varmaankin alkaa tehdä jotakin, joka on selvästi arvokasta. Mikä tahansa työ ei kelpaa, vaan työllä on oltava tarkoitus, joka puhuttelee meitä ja voi auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Palkka ei enää riitä työn motiiviksi samalla tavoin kuin ennen.

Tämä artikkeli kuuluu sarjaan, jossa esitellään kestävää kehitystä aikuisten oppimisessa eri näkökulmista.
22. syyskuuta 2020 NVL järjestää pohjoismaisen verkostokonferenssin, jonka aiheena on kestävyyskysymyksiin keskittyvä Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030.
Lisätietoa konferenssista saat täältä.